Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
1v5kk tutti pois neljättä päivää ja äiti on ihan loppu ja neuvoton!
15.01.2007 |
Kuinka kauan tätä voi kestää, ja miten tämän tutittomuuden mukanaan tuomat ongelmat hoidetaan?
Eli perjantai aamuna meni tutit rikki (leikkasin päihin reiät), ja siitä asti on kitkutettu ilman tutteja. Lpasi tyyti tuttien kohtaloon samana päivänä, eli ei ole sen jälkeen edes kokeillut niitä suuhunsa kun huomasi ettei se enää ole kivaa.
Vaan nytpä meilä ei enää nukuta. Aiemmin nukahti itsekseen omaan sänkyyn, nyt ainoa mihin nukahtaa on äidin syli. Isi ei kelpaa mihinkään, vaikka aiemmin oli tasapuolisesti molempien perään.
Olen itse viimemetreillä raskaana, joten tuo syliin nukahtaminen ei todellakaan ole mikään mukava juttu, jo muutama minuutti tämän mahan päällä alkaa tehdä itselläni pahaa.
Eilenkin illalla päätin että nukahtaminen tapahtuu sinne omaan sänkyyn, itse istuin vieressä ja silittelin lasta. kaksi tuntia huudettuaan ja itkettyään sitten otin syliin, jossa heijjasin uneeen noin kymmenessä minuutissa. On myös ruvennut heräämään aamuyöllä 03-04, ja sitten ei enää uni maistukkaan kun vaan äidin vieressä, jolloin itse en saa nukuttua. Päiväunetkin hävivivät sen siliän tien, aiemmin nukui 2,5h päivällä, nyt ehkä 1/2h torkahtaa syliin...
Miten nämä nukkumiset nyt hoidetaan??? Kuinka kauan lasta " voi" huudattaa unta odotellessa?? Mulla pyörii nyt vaan itsellänikin ne tutin kuvat silmissä, on todella lähellä etten repsahda ja anna lapselle sitä millä tiedän arjen taas sujuvan... Vielä pystyn pitämään itseni kurissa, kun mielestäni ei ole alkuunkaan reilua huudattaa lasta neljää päiväää ja sitten taas myöntyä, varsinkin kuin tämä sama taisto on sitten myöhemmin esissä.
Kuinka kauan tätä oikein voi jatkua?? Jos voisi varmasti tieträä että menee esim kahdessa viikossa ohi, olisi ehkä helpompi kestää. Nyt vaan tulitikut silmillä itkettää itseäkin kokoajan ja kaduttaa että tuli tähän edes ryhdyttyä :(
Miten saan lapsen nukahtamaan??? Mä en jaksa itse näin vähillä unilla, tää on ihan sietämätöntä!!!
Kommentit (16)
Esikoisella on siinä muutenkin sopeutumista ja ehkä vähän huomionkaipuuta, mustasukkaisuutta ynnä muuta tiedossa... Olisi edes se tutti tuttuna lohtuna kun niin paljon uutta luvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hei nyt rauhoitutaan... tutittomuus toki piinaa lasta ja myös äitiä, mutta ikuista se ei ole, usko pois! anna lapsen rauhassa etsiä uutta tutitonta rytmiä. kyllä se unirytmikin löytyy. anna muksun valvoa kun valvotuttaa, ei sinun tarvitse itseäsi väsyttää syli nukuttamisella..sitä kun on mahdotonta jatkaa ja tuon ikäinen osaa jo pompottaa aikuisia. aikaa on mahdotonta sanoa, mutta jos uni ei illalla heti tule niin ylös sängystä valot päälle tunti pari leikkiä ja sitten uudelleen ja nyt vaan jäädään eikä enää tarvi nousta..ja kas harmi on kadonnut aktiviteetin myötä. väkisellä harmi vaan kasvaa.. näin meillä ja tämä minun mielipide. tsemppiä teille!!!
Tutti takas unille mennessä eikä vauvankaan tarvi antaa tuttia lutkuttaa muuten kun nukkumaan mennessä. Tutti pois sitten 2v ja vauvan tuttia pidetään pois näkyvistä.
IHMISLAPSI ON SOPEUTUVAINEN, EIKÄ TUTITTOMUUS SENTÄÄN RÄÄKKÄÄMISTÄ OLE! SINÄ OLET VAIN AIKUINEN! KYLLÄ MELK. 1,5V TUTISTA VOI JO LUOPUA!!
Kaks vee jo tajuaa kun tutista luovutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi helposti yhdistää asian vauvaan negatiivisesti.
meilläkin muksu totesi että vauvat syö tuttia kun huomasi, että ympärillä ollut pikkuvauva söi tuttia ja itse oli päästänyt tutin, toki välillä harmitti mutta ylpeä oli kun itse oli jo iso! (ikä 1v7kk)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin antaisin vielä pitää tutin unien aikaan. Mietin samaa kuin joku muukin, että saattaa sitten ottaa vauvan tutin. Ehkä puolen vuoden päästä (2v) vois sitten yrittää uudestaan, uskon että onnistuu paremmin. Meillä jäin molemmilla lapsilla tutti pois 2 vuotiaana.
Ekalla oli unitutti käytössä ja oli sovittu, että tuttia syödään van sängyssä. Kävi sitten joskus päivälläkin lutkuttamassa tuttia sängyssä. Kerran sitten oli laittanut tutin piiloon, eikä sitä löytynyt mistään. Ei muistanut itse mihin oli laittanut. Näin tutti jäi pois, eikä mitään ongelmia ollut. tutti löytyi myöhemmin, mutta ei halunnut sitä enää.
Toinen lapsi oli 2 vuotta, kun leikkain reiät tutteihin. Hieman ihmetteli nukkumaan mennessä. Otti tutin käteensä ja piti sitä siinä. Parina ekana iltana nukahtaminen kesti hieman kauemmin, mutta sitten nukahti normaalisti.
Ei paras mahdolinen ajankohta kun uusi vauvakin tulossa. Meillä on myös puolitoistavuotias ja alkukesästä tulee seuraava vauva. En aio tuttia ottaa ennenkuin 2 ja 3 vuoden välissä. Näin olen tehnyt myös kahden ensimmäisen lapseni kanssa ja sujunut huomattavasti kivuttomammin kun lapsi jo vähän ymmärtää mitä tapahtuu ja voi sadunomaisesti kertoa kuinka esim. siilivauvat tarvitsevat nyt niitä tutteja kun ovat vasta syntyneet.
Hampaat ovat kaikilla lapsella kunnossa ja suorissa riveissä eikä tosiaan tarvinnut huudattaa. Mielestäni lapsesi käytös kertoo sen että hän ei ollut vielä valmis luopumaan tutista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntui että pahemmaksi vaan menee, liekkö alkavalla uhmallakin osuutta asiaan. Viimeinen niitti oli hammashoitajan toteamus lapsen erittäin pahasta taipumuksesta avopurentaan, joten siitä kehoituksesta se tutti sitten pois jäi.
Laskettuun aikaan on vielä reilu kuukausi aikaa, ja neuvolasta neuvottiin myös jättämään se tutti nyt, että lapsi ehtii unohtaa asian ennen kuin vauva alkaa tutin syöntiin (esioinen keksi sen vasta 4kk vanhana).
En tahtoisi antaa tuttia takaisin, sehgän olisi sama kuin olisin 4pvää turhaan huudattanut lasta, ja toisekseen se jatkuva unitutin kinuaminenkin raastaa hermoja.
En mä tiedä mitä teen, hermot repeää!!
ap
Jos mikään ei kelpaa niin oma on ongelmasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MUTTA tilanne on kuitenkin se, että näin olet tehnyt. Mielestäni jos nyt annatkin tutin takaisin on se todella väärin lasta kohtaan, silloinhan olet huudattanut häntä turhaan. Ihan varmasti pahin alkaa olla takana, yritä jaksaa ja antaa lohtua lapsellesi muulla keinoin niin paljon kun pystyt. Ole hänen tukenaan nyt vaikka itseäsi väsyttäisi kuinka paljon, hänelle tämä on paljon vaoikeampaa.
Summa summarum: Sinuna jatkaisin vieroittamista kun olet sille tielle lähtenyt. Lapsi vain hämmentyy jos nyt säännöt taas muuttuvat.
Sehän on ihan vauva. Annat luopua joskus yli kaksivuotiaana kun ymmärtää asian. Ihan pöljää kiduttaa lasta. Oireilee kuule m´kohta muutenkin kun lapsi syntyy. Kokemuksesta puhun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvolan täti kertoo omia sen hetkisiä mielipiteitään. Ei sitä oikeasti kiinnosta asia. Voi olla ettei sen lapset ole lainkaan syöneet tuttia ja voi olla ettei se ole koskaan saanut pienellä ikäerolla lapsia. Älä usko neuvolan kaikkiin ohjeisiin!
Ensin hereillä ollessaan jätettiin tutti pois, sitten päiväunilta ja sitten viimein tutit menivät rikki ja ne jäivät yöltäkin pois. Meillä ei tullut mitään sen kummempaa.
Alue: Aihe vapaa
Mulla oli lapsilla ikäeroa 1v2kk ja otin tutin itkuilla pois esikoiselta, ajatuksena että kun vauva syntyy ei olisi enää isolla tuttia. Noh, isompi alkoi varastaa järjestelmällisesti tuttia vauvalta.
Kun vauva oli 10kk otettiin siltäkin tutti pois, se meni tosin kivuttomasti koska vauva ei ollut kova tutin perään toisin kuin esikoinen oli.
Jälkeenpäin ajatellen olisi kantsinut antaa esikoisenkin vielä olla " lapsi" koska vauvan kanssa sitä itkua sitten riitti kun en ehtinyt vauvan hoidolta aina hätiin, ja viihdyttämään joten tutti olisi ollut varmasti iso pelastus!
Eli siis summa summarum esikoinen söi vauvan tuttia päivittäin kun silmä vältti! Eli parempi varmaan olis ollut syödä ikäisensä sopivaa tuttia kuin vauvan pientä tuttia... :)