Hukun itkuun koska lasta ei kuulu! :(
Millä te muut lapsettomuudesta kärsivät olette päässeet irti loputtoman tuntuisesta epätoivosta? Miten kestätte aina vaan alkavat kuukautiset kuukausi toisensa jälkeen? Miten pystytte viettämään aika raskaanaolevien tai lapsia saaneiden ystävienne kanssa? Miten pystytte olemaan itkemättä?
Kommentit (17)
Nyt tosin jo odotan toista niin kauan kaivattua lasta.
Miten kauan olette lasta yrittäneet?
Jaksuja vain kovasti!
Minä kärsin aikanaan 4 vuotta lapsettomuudesta ja se oli koko ajan aivan kauheaa. Tiesin että haluan olla äiti ja ja äitiydestä olenkin nauttinut joka hetki kun vihdoin se onnistui.
En kestänyt todellakaan nähdä vauvoja ja välttelin raskaana olevia. Välttelin lopulta kaikkia, koska en halunnut vastata kysymykseen, koska me teemme lapsia.
En olisi selvinnyt ellemme olisi onnistuneet. 80% onnistuu ja se on hyvä prosentti. Jos ikää ei vielä ole paljoa yli 30 niin toivoa on. Toivo kai vain auttaa. Jos olet valmis luovutettuihin sukusoluihin tai adoptioon, sinusta pitäisi lähes varmasti tulla vielä jonain päivänä äiti. Koeta jaksaa!!!
Itsellä auttoi ajatus siitä, että hoitokeinoja on ja usein ne auttavat. Meilläkin toi toivotun tuloksen neljäs koeputkihed. hoito. Mutta kyllä siihen liittyi lukematon määrä epätoivonhetkiä ennen kuin näin onnellisesti kävi. Onneksi tuttavapiirissä oli niin vähän vauvoja, ettei tarvinnut alkaa vältellä ystäviä. Minua auttoi myös uskoni. Uskon, että vaikka asiat eivät mene niin kuin minä haluan, ne menevät aina oikein, sillä Taivaan Isä viisaudessaan tietää kaiken paremmin kuin minä. Tuo ajatus helpotti minua kovasti.
Oletteko kokeilleet mitään hoitoja?
Voimia kovasti teille molemmille!!!
Niinpä niin. Miksi siis kaikkien pitää kuunnella tätä ainaista kitinää jatkuvasti ja loputtomiin. Kuitenkin kohta ollaan raskaana ja äitinä, ja sitten on uudet kitinät. Jotenkin jo terminä lapsettomuus niin ja niin kauan on ristiriitaista. Lapsettomuuden luulisi olevan elinikäistä.
Mutta kaikkia ei ole vain tehty saamaan lapsia, hyväksy se, niin löydät elämästä muitakin elämisen arvoisia asioita.
Homeopatialla on saatu hyviä tuloksia lapsettomuushoitojen rinnalla, samoin vyöhyketerapialla.
meillä kesti 8 vuotta tuota. Nyt on kaksi lasta. Kyllä sinullakin vielä on lapsia!
Sopeuduin jotenkuten ajatukseen, etten tule saamaan lapsia. Kun olin juuri täyttänyt 44, olin ihmeekseni raskaana!
Kertomukseni opetus: milloinkaan ei ole liian myöhäistä, mutta jos epätoivoisesti yrittää ja yrittää, voi oma keho ns. hylkiä raskautta. Kun pääset asian yli, voit tulla raskaaksi, niin kornilta kuin se kuulostaakin ja itse inhosin tätä sanomaa aiemmin tosi paljon. Mutta niin se vain kovin monilla menee.
Tutkimuksia on tehty, me kuulumme kai sitten siihen vaikeimpaan ryhmään, eli meidän lapsettomuutemme on selittämätöntä. Kummastakaan ei ole vikaa löydetty. Joku kirjoitti ettei olisi selvinnyt ellei olisi saanut lasta. Minulla on täysin sama olo. Jos emme kuulu siihen 80% joka onnistuu, niin en todellakaan jaksa.
ap
Endometrioosi aiheuttaa lapsettomuutta, mutta sairautta on vaikea todeta muuta kuin tähystyksellä. Jos lapsettomuus johtuu tästä, niin ystäväni tuli kahdessa kuukaudessa raskaaksi homeopatialla ilman muita hoitoja.
Meillä auttoi koeputkihedelmöityshoidon apuna homeopatia. Ennen homeopatiaa meni monta hoitoa pieleen.
niin tässä maassa on huutava pula sijaisperheistä. Vauvoja ja kaikenikäisiä lapsia huostaanotetaan - voisitko antaa rakkauttasi heille?
Tuolta minustakin tuntuu. Kun kuukautiset alkavat, se on melkein shokki, ensin purskahdan itkuun ja sitten yritän rauhoittua. Usean päivän ajan yritän ajatella, että ne eivät ole kuukautiset vaan tihkuvuotoa vain.
Minulla voi olla monetkin kuukautiset, joiden yli uskon olevani raskaana, mutta totuus kyllä selkiää kun maha ei ala kasvaa eikä pahoinvointia kuulu.
Se on ennen kaikkea tämä naisen ruumis joka haluaa tulla raskaaksi, ja minä koen pettäneeni sen, kun en ole kunnollisesti yrittänyt tulla raskaaksi! Nyt tämä voi muuttua jo vaikeasti ymmärrettäväksi, mutta haluan silti kertoa, jotta teillä olisi edes mahdollisuus ymmärtää. Vietti raskaaksi tulemiseen on niin kova, että silloin kun minulla ei ollut miestä minulta meni jalat alta esim. kadulla kun joku miespuolinen (feromonien haju) vaikka käveli vastaan. Erosin lukiosta ja menin seuraavana syksynä uudestaan, jotta pääsin eroon yhdestä rinnakkaisluokkalaisesta, ettei minun tarvinnut enää olla hänen kanssaan samassa luokkahuoneessa, kun hänen tuoksunsa sai minut aivan täysin sekaisin.
Eikä muuten yhtään auta vaikka tiedostaa että hormonitoimintanihan se vain tässä temppuilee. Minä olen jo saanut lapsia, mutta ruumiini käskee edelleen tulemaan raskaaksi, ja yritän vain vetää suitsista kun se pillastuu. En missään nimessä tarvitsisi mihinkään lisää lapsia, mutta ruumiin kemia nyt vain pakottaa ajattelemaan sitä joka päivä, joka yö. Ja kyllä, e-pillereitä napsiessani koen tekeväni väärin, eli olo ei ole mitä parhain.
Sinulle ap, suosittelen lämpimästi sitä vyöhyketerapiaa, ja lisäksi ruokavaliota sinulle ja miehellesi. Martin Gray: Kaikkien rakkaitteni puolesta -kirjassa heillä on myös ongelma ja alkavat kasvissyöjiksi ja heidän elimistönsä vahvistuvat ja nuortuvat. Rouva syö jossain vaiheessa pitkään vain greippejä ja pähkinöitä. Nykyään saa ruokavalioista helposti parempia tietoja kuin tuolloin, joten voitte saada kyllä ihan täydellisen ruokavalion, jos kysytte vaikka siltä vyöhyketerapeutilta sopivaa neuvojaa itsellenne. Terveyskeskusjärjestelmän ravitsemusterapeutista ei taida olla paljon hyötyä tässä asiassa.
On vähän arka aihe, mutta luotan, ettei mieheni täällä kulje. Eli kun yli vuoden yritimme eikä lasta kuulunut, minä päättelin että miehessä se vika on, on aika pikanen tapaus.
Siispä kerran kesällä rohkeasti kävin hänen veljeensä, joka on eronnut ja pari lasta tehnyt, käsiksi ja siitähän tämä pikkujunnu sai alkunsa, ainakin minun käsitykseni mukaan. Mies ei enempää lapsia haluakaan, on tyytyväinen poikaan. Mitäs siinä, en näe tässä oikeastaan mitään väärää...
Päinvastoin, koska muutkin saavat lapsia, on hyvin todennäköistä että minäkin joskus saan. Ja jokaisen vastaantulevan ison mahan kohdalla ajattelen, että tuokin saattaa olla hoidoilla aikaansaatu vauva. Meidän odotusta kesti 8 vuotta.
Tuli kovin vahva tunne siitä että sinun ja miehesi kemiat ei vain yksinkertaisesti sovi yhteen.
En haluasi tätä sanoa, mutta tunne olisi että raskaaksi tulisit toisen miehen kanssa. Nykyisen kanssa ei vaan tosiaan lasta saada aikaiseksi.
Tämä siis ap:lle.
Yritä saada aika terapeutille, jolle voit rehellisesti jutella kaikesta, se oikeasti auttaa. Et ole ainoa.