Laittaisitko tällaisen pojan syksyllä eskariin?

minusta tuntuu, etttä juuri sitä hän tarvitsee

Eikös eskarin tarkoituskin ole katsoa, onko koulukypsä.



Nuo kaikki seikat pätevät muuten minuun (paitsi että olin pieni keskonen ja syntynyt joulukuussa), menin kotihoidosta suoraan kouluun ja ihan hyvin olen pärjännyt.

ja eskareissahan on hyvä seuranta lapsen koulunaloittamista ajatellen. Meillä oli jopa puheognelmallisille omia tukevia kerhoja. jne

Mitä poika nyt tekee? Onko hoidossa jossain vai kotona?



Eskari on hyvä juuri tässä sosiaalisten taitojen harjoittamisessa ja tietynlaisille lapsille päiväkoti muutenkin. Päiväkodeissa on esimerkiksi erityislastentarhanopettajan palvelut saatavilla ja siöt kautta ohjataan jatkotutkimksiin ja terapioihin yms. helpommin.



Koulunaloittamisvaiheessa sitten voidaan miettiä onko koulunaloitus ok, vai pitäisikö miettiä jotain muuta vaihtoehtoa.



Olen nähnyt monta lasta, jotka ovat tehneet huiman kehityshyppäyksen eskarin aikana juuri sosiaalisten taitojen osalta.

terv. koulupsykologi

Meidän poika oli eskariin mennessään iso kokoisekseen, hyvä matematiikassa eikä kirjaimien opettelukaan tuottanut mitään ongelmia. Oli hieman kömpelö (liittyi kai ikään kun kasvoi kauheata vauhtia) ja oli pari kaveria, mutta pihalla ei aina leikit sujunneet muiden kanssa.

Eskarissa oppi sitten sosiaaliset taidot ja nyt on ekalla ja hyvin menee. Koulun aloitus oli syksyllä helppo -ilman eskaria olisi varmaan ollut tosi raskas syksy, mutta nyt meni oikein hyvin.



Meidän keskimmäinen on menossa syksyllä eskariin ja on taitava käsistään, osaa laskea hyvin ja osaa kirjaimia, mutta viihtyy aika paljon itsekseen eikä " jaksa" muita lapsia jos käyttäytyvät hänen mielestään tyhmästi. Joten sosiaalisissa taidoissa on rutkasti opeteltavaa tälläkin pojalla vaikka pari kaveria löytyy nytkin. Puhe on myös vähän epäselvää äännevikojen takia, mutta puheterapeutille ei täällä pääse kun on niin kauheat jonot ja yksityisiä ei ole.



Eskari on mun mielestä tärkeä varsinkin jos lapsi on ollut koko ikänsä kotihoidossa sillä vaikka olisi sosiaalinen elämä niin ryhmässä oleminen on kuitenkin vähän eri.



Toisaalta sitä ryhmässä olemista ja sosiaalisuutta ei tarvii opettaa (siis pistää tarhaan sen takia vaikkei muuten olisi tarvetta) mielestäni kuin vasta eskari-ikäiselle.

Aloitti kuvataidekerhon ja käy siskonsa kanssa pyhäkoulussa. On puheterapeutin seurannassa ja on ollut elton seurattavana.



Lähinnä kai mietin " eskarikypsyyttä" sosiaalisissa suhteissa, mutta on totta, että eskarissa niitä harjoitellaan. Olen myös huomannut, että poikamme on " potentiaalinen kiusattava" .



Kunnassamme ei ole pienryhmiä tai nollaluokkia tai muita vastaavia tukimuotoja.

Eskarissa myös puututaan heti jos jotakuta kiusataan -niitähän valvotaan jatkuvasti muutenkin.

Koolla taas ei ole väliä.

Mun mielestä epäkypsä eskariin on lapsi jokaei malta olla hetkeäkään paikalla ja hiljaa.

mutta askartelu yms. ei tahdo onnistua ryhmässä, kun muiden tekemiset kiinnostavat niin paljon.

eskarihan (eli toimintakausi ennen kouluunlähtöä ) on juuri se paikka,

jossa koulussakin tarvittavia taitoja ja tietoja on mahdollisuus harjoitella! Missään nimessä ei odoteta, että kaikki lapset olisivat ns. samalla viivalla, vaan yksilölliset kehittymisen ja kasvamisen tarpeet huomioidaan. Jokaisen kanssa käydään keskustelu, jossa kasvattajan

ja huoltajien kanssa sovitaan tavoitteista. Erityistä tukea tarvitseville tehdään kuntoutussuunnitelma.

Ota rohkeasti huolenaiheesi puheeksi heti eskarin alussa. Asioilla on taipumus järjestyä ; )

t. lto

koulun pitäisi olla valmis ottamaan vastaan erilaisia lapsia, eikö?!

siell saa tarvittavan tuen opiskelulle, harmittaa kaltaisesi vahemmat ja tuo asenne erityisluokkalaisia kohtaan

t. pienen erityisluokkalaisen tyytyväinen äiti