Miesten " veljeily" menee jo liian pitkälle!

Minulle selvisi tuossa jokin aika sitten, että mieheni on auttanut kaveriaan pettämään vaimoaan. On siis toiminut viestin välittäjänä jne. Jätkillä on ollut pitkälle viety huijausoperaatio, josta nyt sitten tein lopun. Enkä nyt pääse järkytyksestäni yli. Jos mieheni hyväksyy kaveriltaan tällaisen käytöksen ja jopa auttaa häntä siinä, niin miten ihmeessä voin enää luottaa hänen moraaliinsa? Vedätetäänkö minuakin samalla tavalla? Ennen olen luottanut mieheeni, mutta nyt en enää tiedä, mitä ajatella.



Mieheni känny piippasi eräs yö tyynyjemme alla. Unenpöpperössä kolusin sitä luullen ääntä puhelinherätykseksi. Kun sain puhelimen esiin, luki näytöllä, että saapunut viesti " Pirkolta" . Uteliaisuuttani avasin viestin. Meillä ei ole ollut syytä salailla puhelimiamme toisiltamme ennenkään. Mutta nyt viestissä luki jotensakin näin: " Mika, milloinkas aattelit tulla tänne Sipooseen päin? Vink, vink." Mieheni nimi siis ei ole Mika. Herätin ihmeissäni mieheni, ja sain kuulla uskomattoman stoorin siitä, miten eräs tuttavamme pitää yhteyttä tähän naiseen mieheni välityksellä, koska petturimies ei ole vaimonsa pelossa uskaltanut antaa tälle naisystävälleen kuin työkännynsä numeron. Miehelläni on salainen numero, joten juttu menee täydestä. Eli siis kun mies on kotosalla vaimonsa kanssa, pitää hän työkännyn kiinni. On antanut tälle kakkosnaiselle minun mieheni numeron siltä varalta, että siihen voi soittaa tai viestiä, jos toinen numero ei vastaa. Miehet olivat tietenkin sopineet, että mieheni ei vastaa, jos nainen soittaa, mutta viesteistä mieheni kertoo tälle toiselle ja jopa vastaa sitten niihin tämän kaverinsa sanelun mukaan. Nainen on myös laittanut rahaa miehelle minun mieheni tilille, jottei vaimo näkisi oudon ihmisen nimeä tiliotteessa. Mieheni sitten näyttikin minulle nettipankista panon, jossa viestinä oli " Lippuihin Pirkolta Mikalle" . Tämä Mika oli kertonut naiselle, että hänellä on eri pankki, joten jos voisi siirtää rahat erään hänen kaverinsa tilille, niin siirto sujuisi nopeammin. Pahemman laatuista kieroilua. Kumpikaan nainen ei siis tiedä toisesta mitään...



Siis voi jumalauta. Enhän minä uskonut koko juttua. Kuulosti niin älyttömältä. Ajattelin, että mieheni pettää minua ja on kertonut naiselle väärän nimen. En nukkunut koko yönä, vaan vahtasin miehen puhelinta ja tsekkasin jopa sähköpostit. Olin ihan vainoharhainen ja paniikissa. Laitoin sitten aamulla mieheni soittamaan tälle kaverilleen kaiutin päällä tsekatakseni, pitääkö jutut paikkansa. Pyysin miestäni kertomaan kaverilleen, että nyt tämä juttu aiheuttaa ongelmia vaimon kanssa, joten ei voida jatkaa enää. Ja puheista päätellen se taisi olla kyllä totta koko juttu. Uskomatonta tosiaankin, mutta totta.



Ei se vaan hirveästi helpota, vaikka tiedän, etten se tällä kertaa ollut minä, jota huijattiin. Ajatus siitä, että mieheni tekee jotain tuollaista joillekin naisparoille, saa minut voimaan pahoin. Millainen kusipää tuollaista toimintaa tukee? Mies on sitä mieltä, että eihän asian moraalinen puoli hänelle kuulu. Hän vain tekee palveluksen ystävälleen, koska tämä sitä pyysi eikä hänen asiansa ole miettiä, miten väärin kaveri kohtelee näitä naisia, vaimoaan varsinkin. Ei tuo nyt kyllä ihan noin mene. Hänellä on moraalinen vastuu, minun mielestäni.



Voitteko uskoa, että näin meitä naisia vedätetään? Sairasta! Ja kyseessä on ihan normaalit, ns. " hyvän perheen" isät. Eivät siis ole mitään hörhöjä. Apua!!! Miten voin enää ikinä uskoa mitään, mitä tuo mies sanoo?