Opiskelu ja kotiäitiys? Onko kellään kokemusta minkä laajuisesta opiskelusta hyvänsä äitiys- tai muulla vapaalla ollessaan?
Esim kansalaisopistossa joku vähän harrastusta tavoitteellisempi, esim kieli josta kotitehtäviä, iltalukio, avoin yliopisto tms, tai sitten ihan tutkinto?
Miten meni? Saitko tehtyä mitään esim lapsen päiväuniaikaan tai iltaisin, oliko lapsella joskus hoitaja, tuntuiko opiskelu piristävältä vai lisätyöltä? Jne.
Kommentit (14)
En olisi selvinnyt järjissäni kotiäitiydestä ilman tuota " henkireikää" . Opiskelin pääasiassa iltaisin/öisin. Raskasta ja rankkaa, ja vaati jaksamista ja tukea myös mieheltä.
opiskelen koko ajan ammattikorkeakoulututkintoa lastenhoidon ohella. Kaksi pientä lasta ja hienosti sujuu. Suosittelen!
Hyvin sujui, mutta nyt huomaa että rankkaahan se oli. AINA illat ja päiväuniaika luettavaa..nyt ei tiedä mitä tekis, kun lapsi nukkuu :).
mutta joitakin suorituksia saa tehtyä myös lapsen ollessa kotona (kai lähinnä lapsen uniaikaan tai esim. isän hoitaessa lasta). Vaatii tietysti itsekuria (tai masokistista mieltä) nipistää opiskeluaikaa omasta vähäisestä vapaa-ajastaan tai perheen yhteisestä ajasta. Omalle perheelle sopikin parhaiten lapsen osa-aikainen hoito päiväkodissa. Opiskelin maisterin tutkinnon graduineen TEHOKKAASTI loppuun kun lapsi oli hoidossa. Muun ajan elin täysipainoista äidin ja vaimon elämää, ilman kiirettä ja ylimääräistä stressiä.
Itse olen haaveillut pitkään yhdestä approkokonaisuudesta, mutta eipä ole työn ohessa ikinä tullut tehtyä. Mietin jos yrittäisin nyt vauva kainalossa, suoritusaikataulukin on sopivasti 1,5 vuotta. Välillä olen ahne, ja ajattelen ilmottautuvani kahteenkin approkokonaisuuteen, eli 30 ov 1,5 vuoden aikana. Eikö se ole jo aika paljon?
ap
Eikä lapsi ollut yhtään ulkopuolisella hoidossa. Pärjäsimme miehen kanssa hyvin ja parisuhdekin kesti ongelmitta.
Vierailija:
eli 30 ov 1,5 vuoden aikana. Eikö se ole jo aika paljon?ap
Minä suoritin markkinoinnin appron yliopistossa 1,5kk:ssa.
Meidän poika oli sen verran vaikea vauva, että en enää jaksanut päivän jälkeen/päiväuniaikaan keskittyä yliopisto-opintoihini. Nyt poika 1v9kk ja isovanhempien luona puolipäiväisesti, jona aikana luen tenttiin jne. Omalla kohdallani siis isovanhemmat kullanarvoinen apu opintojen jatkamisen kannalta. Mielestäni kysyy paljon kärsivällisyyttä, suunnittelukykyä ja omaa innostusta opiskeltavaa asiaa kohtan jotta selviää kotiäitiyden ja opiskelun yhdistämisestä.
Se onnistui, kun mies ja isovanhemmat hoitivat lapsia mahdollisuuksien mukaan. Ihan lastenhoidon ohella en olisi pystynyt opiskelemaan.
Koska päivän aikana ei välttämättä ole hetkeäkään niin, ettei jompikumpi kukkuisi. Ja 1,5-vuotias on sitten taas ehdottomasti liian pieni pantavaksi muualle päivähoitoon opiskelujen takia.
Itse suoritin maisterintutkinnon (en kerro alaa). Aikaa kului keskivertoa enemmän, mutta lapset olivat koko ajan kotihoidossa. Hyvin ehti, mutta välillä jäivät yöunet lähes nukkumatta. Luin aina vain iltaisin ja öisin lasten mentyä nukkumaan. Muutamia kertoja mies hoiti päivän pari, jonka aikana kirjotin kone sauhuten. Graudukin valmistui yön pimeinä tunteina.
Perjantai-iltaisin oli vain koulua. Ihan hyvin meni. Lapsen päiväuniaikana ja iltaisin luin. Vaatii tietty jonkinlaista itsekuria.
Siinähän on paljon luppoaikaa. Kahden kanssa oli jo työläämpää.