Minullako asennevamma?

Mulla ainakin hoitotuella ei mitään jakoja osallistua laskujen maksuun, kun koko " potti" menee lainoihin suoraan.



Musta tuntuu, että asennevamma ennemminkin miehelläsi. Miksi ei voisi yrittää jakaa kotihommia sitten iltaisin. EIhän se äidin (työ)päivä pääty tai taukoa muuten koskaan.

Olen tosi väsynyt. Enkä ole enää varma siitäkään, rakastanko miestänikään. Ei meillä tosin ole ollut kahdenkeskistä aikaakaan, ei ainakaan komeen vuoteen.



t. ap

siihen päälle lapset, lapset ja lapset ja sitä ja tätä pitäisi jaksaa ja mitään en saa aikaiseksi ja pelkkä ruoan suunnittlu tuntui vaikealta...



Otin ja etsin itselleni työn, ei mikään huippupalkkainen ei käteen jää juuri sen enempää kun kotona ollessa kun vähentää lapsien hoitomaksut... Mutta se ilo ja se " omaika" tunnen työssäoloni omaksi ajakseni ja olen energinen kuin pieni elukka, koti on siisti ja ruokakin monipuolisempaa...



Ja ennenkaikkea mä sain ihan uuden miehen, joka on lasten kanssa ja laittaa pyykkiä ja tiskiä, ihan ilman kehoitusta... viikonloppuisin kun tulen töistä saan istua suoraan valmiiseen ruokapöytään, mieheni on kokkaillut sapuskat ja vitsi miten se maistuu hyvälle kun on toisen tekemää ruokaa...



Minulla lapset 6v 3,5v ja 2v

saa mies hoitaa lapset haluamallaan tavalla ja kehittää asennettaan. parhaassa tapauksessa mies selviä loistavasti ja toisaalta saattaa myös silmät avautua että mikä se on se arki kotona.



ehdota tuota miehelle. ihan vakavasti.

ei kai sitä kovin väsyneenä jaksa sykkiä rakkautta, jos vielä arjen pyöritys kimpassa on ongelmallista. Mutta tokko se rakkaus on kadonnut, ehkä se uinuu väsymyksen ja ajanpuutteen takia.

Aika menee kaikkeen konkreettiseen (ainakin meillä). Illalla joku seksipuhe lähinnä naurattaa, kun kumpikin on niin väsynyt. Yöparkumiset vaativat veronsa. Tokko asenneongelma.

Jos jollain on asennevika se on miehelläsi.



Te olette perhe. Ja perheen tulisi puhaltaa yhteen hiileen, eli tarpoa sitä arkea eteenpäin yhdessä, toista huomioiden ja toista kuulien. Jutelkaa, kerro miehellesi kuinka olet väsynyt. Ei ole huuhaata ne jutut kuinka unettomuutta käytetään kidutuskeinona. Unenpuute vie energiaa, aivot eivät toimi ja sairaudet iskevät helpommin.

Kuuntele myös miestäsi, mitä hänelle kuuluu? Onko töissä stressaavaa?



Nämä palkan jaottelut ovat mulle täysi ihmetyksen aihe, aina. Kun on kyseessä perhe, on mun mielestä ihan outoa laskea omia senttejään. Meidän perheessä on yhteiset rahat ja mies onneksi arvostaa sitä että mä valvon yöt lasten kanssa arkisin ja hän hoitaa sitten viikonlopun yöt. En usko että jaksaisin taistella valvottujen öiden jälkeen miehen kanssa joka ei ole kiinnostunut olenko väsynyt vai en.



Miehesi kuulostaa aika kylmältä. Puhukaa.

Ja siis miehen harrastuksiin ja huippunopeaan kalliiseen nettiyhteyteen joka pitää mihehn mielestä olla, halvemmallakin kun pääsisi. Ja autoon jota mies käyttää harrastuksiin menemiseen, töihinmenoon vaikka merto on vieressä jne. Ja kun mun pitää viedä lapset poliklinikkakäynnille tai neuvolaan, tai käydä kaupassa, menen sitten kahden lapsen ja rattaiden kanssa kävellen kun auto on miehellä mukana...