Apua. Mita jos joudun yksin synnyttamaan? Jos ei saada lapsille hoitajaa, niin mies ei paase mukaan? Kokemuksia yksin synnyttamisesta?

ei tosiaankaan tullut mieleen kaipailla ketään siihen rinnalle! Mutta, kun vauva oli maailmassa, olisi ollut kiva jos isäkin olisi päässyt mukaan.

Hyvin meni... nopea synnytys ei juuri miehestä olisi apua ollut.

ja siinä mies oli kyllä mukana. Näin jälkeenpäin olen miettinyt että eipä tuosta nyt ollut mitään hyötyäkään. Olin synnyttäjänä hyvin epä-sosiaalinen ja halusin homman vaan mahdollismman nopeasti pois alta:)! En jaksanut seurustella.



Se hetki kun näkee oman lapsensa ensimmäistä kertaa kuului minusta se, että mieskin oli mukana. Onhan se hyvin yhdistävä kokemus.

viikonloppuna isovanhemmat on käytettävissä. Mut viikolla ei ketään niin tuttua jota voisi yöllä pyytää.

Meillä on 4 lasta ja kaksi nuorinta olen ihan suunnitellusti synnyttänyt yksin. Meillä ei isovanhempia, kummeja tai muita potentiaalisia hoitajia lähellä, joten päätimme, ettemme edes yritä hankkia hoitajia kahden nuoremman synnytykseen (toisen lapsen syntyessä esikoinen oli päiväkodissa ja synnytys osui päiväsaikaan).



Yksin synnyttäessä kätilöt kävi ehkä vähän useammin. Toisaalta mulla on ollu kaikki synnytykset melko nopeita ja helppoja, joten en ole ollut pitkää aikaa synnytyssalissa.



Mukava on ollut soittaa sitten kotiväelle ja kertoa vauvauutisia. Ja ihana on ollut ottaa kotiväki vastaan kun ovat tulleet katsomaan vauvaa sairaalaan.

kulaisia tai tuttavia samalla paikkakunnalla) niin sairaalan lastenosastolle voi lapset viedä synnytyksen ajaksi. Tietenkin jokaisesta lapsesta menee maksu 25eur/vrk, mutta kyllähän sitä kotihoitajallekin pitäisi jotain maksaa.

En halunnut ketään synnytykseen mukaan. Ensimmäisellä kerralla jännitti, koska kaikki pelottelivat, että mies on sika, kun ei tule mukaan. Me olimme asian sopineet keskenämme, mutta kaikki syyttivät vain miestä:( Tuli aika lähteä synnytykseen. Mies vei synnytyssairaalan ovelle saakka ja lähti sitten kotiin jännittämään, kuten oli sovittu.



Kuinka ollakaan: lapsi tuli ulos ilman miestäkin. Soitin heti isälle, että meillä on tyttö. Isä tuli mahdollisimman pian katsomaan. Tosin olin iloinen, että sain rauhassa ensin käydä suihkussa ja sain puhtaat vaatteet päälle. Minusta oli todella kaunista, että mies näki meidät vasta, kun olimme molemmat siistit ja kauniit.



Seuraavat synnytykset olivatkin sitten mukavampia, kun ei tarvinnut enää kuunnella ihmisten kauhujuttuja. Tiesin, että vauvan tulo ei tarvitse isää synnytyssalissa. Päin vastoin, olin iloinen, että sain välillä rauhassa sulkea silmäni ja vaipua omaan maailmaani. Olin iloinen, että sain olla yksin silloin, kun ei tapahtunut mitään sen kummempaa. Odoteltiin vain paikkojen avautumista tarpeeksi ja kaikki oli niin rauhallista. Hoitajat yleensä laittoivat valaistuksen kauniiksi, sillä hämärässä huoneessa oli vain pieni lamppu, jonka alla hoitaja sai kirjoittaa muistiinpanot. Sen jälkeen hoitajat lähtivät pois ja sain olla taas ihanassa rauhassa.



Joka kerta heti synnytyksen jälkeen soitin kotiin ja kerroin, kumpi lapsi oli tullut. Sen jälkeen minut vietiin puhtaana osastolle odottamaan isän tuloa. Sain levätä rauhassa, sillä ei se pieni vauva vielä paljon valvota. Minulla on todella kauniit muistot siitä omasta rauhasta, mitä sain kokea, kun synnytin.

Ei sitä ennen vanhaankaan mitään ukkoja laitoksella tarvittu. Avuttomia nää nykyajan vaimot. Miettikää ennenkun edes sanotte mitään, hävettää !



Otin eka synnytykseen miehen VAIN koska kaikki muutkin tuntuivat niin tekevän mutta toiseen en, koska sitten uskalsin olla jo oma itseni ja sanoa oman tahtoni.



Kysykää lisää jos uskallatte..

olen ihan sitä mieltä että miesten on turha tulla sotkemaan naisten hommia, varsinkaan sellaisia hommia joista eivät mitään ymmärrä, esim. synnytys. onneksi lapseni isä on samaa mieltä, muutoin olisi saattanut pahoittaa mielensä kun en huolinut mukaan synnytykseen.



mulla oli oma äiti mukana, ajattelin että tuommoisesta muutaman kerran synnyttäneestä vanhemmasta eukosta saattaa olla hyötyä ja oikeeta apua ja turvaa, niinkuin olikin. olen ajatellut pyytää häntä mahdollisiin seuraaviinkin synnytyksiin mukaan, tai sitten pärjäillä yksinäni.

Jos synnyttäminen yksin on noin vaikeaa Niin kannattaisi miettiä kun se yksi lapsi on YHDESSÄ maailmaan saatettu. että uskalletaanko tehdä toista lasta,," aattele jos ei saadakaan Esikolle hoitajaa ja pian isi joutuu hoitamaan lasta parikin tai ehkä enemmänkin yötä..."



Kukahan tässä sitten on se avuton, jos se onkin se isi ?!

Eräs kaverini, jonka piti yksin synnyttää, alkoi jänistämään supistusten edetessä. Ei oiskaan halunnu yksin mennä. Ketään varahenkilöä lastenhoitajaks ei ollu sovittu. Hän rupesi keskellä yötä soittamaan kaikki lähistöllä asuvat tuttunsa läpi. Yllättäen kukaan ei vastannut puhelimeen... Yöllä usein äänettömällä tai pois päältä puhelin. Minullekin soitti, vaik olin sairaslomalla, enkä olisi hänen 4:n lapsensa kans selvinnyt... No, yksin hän synnytti ja kyllä sitä hävetti kun sai kaikille selittää, et miks yöllä soitteli, synnytyskonkari vielä!