HEI YLIOPISTOON VOI HAKEA TOISENASTEEN TUTKINNON SUORITTANUT ELI AMMATTIKOULUN KÄYNYT.

(jos lukuintoa riittää)

Tosin tiedän kaksi amista, jotka ovat amk:n käytyään hakeneet yliopistoon ja päässeet (kauppatieteelliseen).

Vaatii nimittäin rehellisesti sanoen hirveästi ylimääräistä työtä sekä hakuvaiheessa että sitten sisällä koulussa. Tietysti voi olla aloja, jossa työmäärä ei ole niin hirveä ja jos on hyvä muisti ja opiskelutekniikka, niin reaaliaineissa voi hyvinkin onnistua. Kielissä ja matematiikassa sekä osassa luonnontieteitä on sitten luvassa vaikeuksia.

olla suurtalouskokki-luokanopettaja

Unelma-ammattiini en tarvitse yliopistoa.

Vierailija:

Minä tiedän yhden jolla toisen asteen tutkinto joka pääsi yliopistoon (ja valmistui)

Hän on pärjännyt hyvin. Miksi niitä ongelmia pitäisi olla?

Eiköhän ne, jotka sinne yliopistoon hakevat, tiedä mitä heillä on edessään. Eihän sinne kovin moni edes hae.



Kuvitteletteko te todellakin, että ammattikoulun pohjalta ei ole mahdollista pärjätä yliopistossa? Eiköhän tuo riipu ihmisestä. Kaikilla tieto ei rajoitu siihen mitä koulussa on pitänyt lukea, ja jotkut oikeasti osaavat soveltaa tietojaan.

opiskeluala on sellainen, missä sitä vaaditaan laajemmin, opiskelu ei tapahdu ihan sormia napsauttamalla. Ja uutta on paha oppia, jos pohjassa on aukkoja. Soveltamaan ei voi lähteä, ennen kuin perusasiat osaa. Kielissä tietysti sama juttu. Ihmisestä se tietysti riippuu, mutta hirveästi ylimääräistä työtä saa muihin verrattuna tehdä.

Vierailija:

Hän on pärjännyt hyvin. Miksi niitä ongelmia pitäisi olla?

Eiköhän ne, jotka sinne yliopistoon hakevat, tiedä mitä heillä on edessään. Eihän sinne kovin moni edes hae.

Kuvitteletteko te todellakin, että ammattikoulun pohjalta ei ole mahdollista pärjätä yliopistossa? Eiköhän tuo riipu ihmisestä. Kaikilla tieto ei rajoitu siihen mitä koulussa on pitänyt lukea, ja jotkut oikeasti osaavat soveltaa tietojaan.

Minä olen ns. kaksoistutkinnon suorittaja eli minulla on sekä ammatti että yo-lakki. Matematiikasta en käynyt lukiossa kuin yhden kurssin ennen kirjoituksia, loput opiskelin itsenäisesti ja laudaturin sain helposti. Tätä nyt ei tietystikään voi juuri arvostaa, olihan kyseessä vain lyhyt matematiikka.



Kieliä en ole myöskään kouluissa opiskellut, mutta olen osannut esim. englantia puhua 5-vuotiaasta eli siitäkin tuli helposti laudatur. Reaalista kirjoitin myös laudaturin; äidinkieli ja ruotsi menivät heikommin eli jouduin tyytymään exemiaan.



Uskon, että yliopistoon eivät hae ihmiset, joilla koulu ei ole sujunut suunnitellusti. Kyllä sitä pitää tietää mitä haluaa ja osata realistisesti suhtautua tulevaan työmäärään jne.

Siksi en esimerkiksi suosittelisi pelkkään ammattikouluun menoa ihmiselle, joka edes harkitsisi tulevaisuudessa yliopisto-opintoja. Ammattikoululukio voisi tietysti silloinkin olla kelpo vaihtoehto.



13

Itselläkin oli alkuun hankaluuksia tottua alan sanastoon ja oppia lukemaan ja omaksumaan englanninkielistä tekstiä nopeasti, ja lukiosta lähtiessä enkku oli 10.

Ei se vaadi kaikilta hirveästi työtä. Ne matematiikan kurssit kävin pikaisesti läpi kuukaudessa ja esim. englantiin en valmistautunut laisinkaan.



Se riippuu paljon ihmisestä paljonko työtä se vaatii. Ei se kaikille ole niin hirveän työlästä ja ne joille se on, tuskin edes hakevat yliopistoon.

En välttämättä haluaisia jotain kovin matemaattista tai jotain historiaa opiskeleen ammattikoulupohjalta ilman itsenäistä opiskelua, mutta joillekin aloille ammattikoulu on ihan hyvä pohja.

ensimmäinen unelma-ammatti meni terveyden vuoksi puihin. Seuraava ala onkin sitten yliopistoa, keväällä haen:)

ja haki sitten opiskelemaan yliopistoon kasvatustieteitä ja pääsi. Ja nyt työskentelee erityisluokanopettajana.

Kävi naurattamaan tuo yksi kirjoittaja, joka epäilee, että amiksen käyneillä ei olisi matikkapäätä. Lukion käyneilläkö sitten on ?

Itselläni hyvät arvosanat enkusta, äikästä yms lukuaineista. Matikkaa en kirjoittanut ollenkaan. Lyhyen matikan numero lukiossa taisi olla 5.

En usko, että matikkapääni on järin kummempi kuin amiksen käyneillä.

ja sen voi myöskin lopettaa kolmen vuoden jälkeen kun tulee siihen tulokseen että kuka hitto tekee niillä tiedoilla yhtään mitään.

Tottakai aina on olemassa superlahjakkaita, jotka oppivat kaiken itse ja hetkessä ja ilman opetusta, mutta jopa yliopistossa pärjäävät ja tieteelliselläkin uralla pääsevät pitkälle myös ihmiset, jotka tarvitsevat opetusta oppiakseen. Itse asiassa valtaosa on näitä. Harvassa ovat ne, jotka itseopiskelulla pääsevät samoihin tuloksiin kuin pätevällä opetuksella. Jopa siellä yliopistossa opetetaan opiskelijoita. Toki opiskellaan itsenäisesti, mutta varsinkin keskeisimpiä ja vaikempia asioita myös selitetään, joskus jopa kädestä pitäen.

ja mulla oli parhaat pisteet niistä, jotka otettiin sisään pelkän pääsykokeen perusteella. Ja hyvin olen pärjänny, tilastotiede meni läpi ekalla yrityksellä, englanninkielisten tenttikirjojen lukeminen tuntui aluksi vähän vaikeelta, mutta nopeesti siihen tottui kun oman alan erikoissanasto tuli tutuksi.



Summa summarum, alasta riippuen voi onnistua hyvinkin. Itse olen tosin ollu aina lukijatyyppi, vaikka amikseen meninkin (halusin kapinoida vanhempia vastaan ;), yläasteen päästötodistuksen keskiarvo oli ysin pintaan..

eihän siellä yliopistossa sitä matikkaa nyt niin paljon edes ole, ellei juuri sellaista alaa opiskele. Ja toisekseen, miehelläni oli ammattikoulussa vaikeampia laskuja matikassa mitä itselläni lukiossa (lyhyt matikka) joten se siitä matikasta

Vierailija:

eihän siellä yliopistossa sitä matikkaa nyt niin paljon edes ole, ellei juuri sellaista alaa opiskele. Ja toisekseen, miehelläni oli ammattikoulussa vaikeampia laskuja matikassa mitä itselläni lukiossa (lyhyt matikka) joten se siitä matikasta