Luomuäidin lapsella kaameat vaatteet!!

Okei, myönnetään. Laitoin vähän provokatiivisen otsikon. Mutta kyllä siinä perääkin on.



Olin yhdessä tapaamisessa, missä oli myös joillain lapsia mukana. Yhdellä äidillä (jonka " luomuksi" laskin vain taaperon imettämisestä, kantoliinasta, vegeruoasta ja kestovaipoista...) oli mukanaan noin 1,5vee lapsi.



Lapsi oli puettu aivan kauheisiin vaatteisiin. Oli niin retroa, että pahaa teki. Pikkuisella oli yllään sellaiset 70-luvun kankeat lappuhaalarit, jotka oli liian pienet. Lisäksi toinen olkain oli rikki. Puserona oli niinikään ilmesesti mummolan vintiltä kaivettu 70-luvun liian pieni froteepaita, joka jätti selän paljaaksi. Hihat olivat myös älyttömän tiukat. Poislähtiessä päälle puettiin takki, joka sekin oli ihanaa 70-lukulaista kankeutta.



Kysymys kuuluu. Miksi?



Oliko äidistä jotenkin hienoa, että lapsi oli näissä retrokamoissa? Oliko ideana näyttää, että ei kannata pitää uutta, kun vanhaakin on vielä saatavilla? Eikö äiti välittänyt lapsen mukavuudesta? (ei näyttänyt mukula järin tyytyväiseltä piukoissa vaatteissaan..)



Oma äitini oli säästänyt joitain minun lapsuudenvaatteitani ja joitain olen omilla lapsillani pitänytkin. Silmiinpistävää kuitenkin noissa 70-luvun vaatteissa on (ite oon -69 syntynyt), että ne ovat mitoitukseltaan todella tiukkoja, ainoa joustava materiaali on frotee ja trikoo. Nykyajan (ja vaikka 80-luvunkin) vaatteet ovat käyttömukavuudeltaan ihan eri luokkaa!



Disclaimer: Juu, ei se minulta pois ole eikä minulle yhtään kuulukkaan, että miten joku lapsensa pukee. Oli vaan niin erikoista, että aattelin kysyä, että onko tässä jokin syvällisempikin juttu takana?