Eivätkö tavalliset perheet ole lapsentahtisia? Miksi se on vain hörhöjen juttu?

joka on todellisuudessa ihan taviselämää.

Imetetään muutama kuukausi, lapsi nukkumaan omaan sänkyyn ihan pienestä, huudatusunikoulut sun muut.

Vai mitä toi vaihtoehtoinen tarkoittaa? Ehkä se tarkoittaa just sitä lapsentahtisuutta?

Mäkin käsittäisin sen ei-lapsentahtisuuden just sellaisiksi pakkotoimenpiteiksi, jolla yritetään saada lapsi ennen aikojaan toimimaan kuin isompi ihminen.



Siis just näitä ettei jakseta imettää tiuhaan vaan syötetään sen takia korviketta, unikoulut, omaan sänkyyn nyt eikä heti, hoitoon tosi pienenä jne jne.

Eiköhän sen lapsentahdittomuuden pitäis olla sitä vaihtoehtoista... Aika huono vaihtoehto muuten.

esim. imetetään lähelle kahta vuotta, nukutaan perhepedissä ja pidetään kotona 3-vuotiaaksi. Eli kyllä olen sitä mieltä että lapsentahtisuutta on harvassa perheessä.

käytit sanaa luomupehmosalatiede!! Oppiipahan sitä aina jotain uutta!

joka väitti, että lapsi nukkuu aina vanhempien välissä paremmin sanoisin sen verran, että meillä kuopus on niiiiin huono uninen, että ei saa nukutuksi kuin omassa huoneessaan yksin eli herää muuten joka rasahdukseen. en tosiaan voi kuvitella, että olisi lapsentahtisesti parasta pakottaa hänet heräilemään kymmenen-viisitoista kertaa yössä (=ottaa perhepetiin). lapset ovat yksilöitä....ja se perhepeti ei tosiaan ole automaattisesti se paras vaihtoehto...perhepetikeskeisyys on eri asia kuin lapsentahtisuus ;).

sängyssä. Kyseenalaistin vaan sen, paljonko tästä väitetystä lapsentahtisuudesta on oikeasti vanhempien mukavuudenhalun puolustelua. Tuo pieni tyttö ainakin olis tarttenut vanhempien läheisyyttä, tiedän kyllä lapsia jotka oikeasti viihtyy siellä omassa huoneessaan ihan ok.

sitä, että vanhemmat säätävät toimintoja lapsen kehitys- ja ikävaihetta tukevaksi varsinkin vauvavaiheessa, jolloin YLEENSÄ lapsi saa olla kotihoidossa. Lapset ovat mm temperamentiltaan niin erilaisia. Tästä saisi kirjoitettua pitkästikin. En miellä lapsentahtisuutta yksittäisiksi teoiksi. Kokonaisuus ratkaisee.

ei voi olla olemassakaan!!! Siis pitäähän sitä ruokaa antaa lapselle silloin kun hänen on jano, vaihtaa vaippa silloin kun siellä on kakka, ottaa syliin silloin kun lapsi satuttaa itsensä tai hänen on turvaton olla. Tai tyydyttää mikä tahansa muu normaali tarve joka lapsella on.



Sitten on tietenkin ihan erikseen ne perheet, joissa ei oikeastaan ole kyse enää lapsentahtisuudesta vaan tiukasta lapsen ehdoilla elämisestä. Eli että koko ajan yritetään vain miellyttää lasta ja tehdään mitä ikinä tämä keksii pyytää. Eli ei tehdä kotitöitä, ei laiteta ruokaa, ei siivota, ei käydä ostoksilla jne.. ja kaikki vain siksi että lapsi ei nyt halua. Se on jo sairasta.

pienestä asti tarkottaa ettei ole lapsentahtinen elämä???

ja lapset on kotona kouluikään, ja kyllä tää minusta on nimenomaan lapsentahtista.



Ei-lapsentahtista on se, kun lapsi viedään aamulla tarhaan unenpöpperössä ja siellä se marssii aikataulun mukaan ja sitten se roudataan kotiin iltahämärissä unenpöpperössä ja seuraavana päivänä sama alkaa alusta. Kun lapsi sairastaa, lääkitään antibiooteilla nopsaan tarhakuntoon jne.

Eihän esim. kaikille lapsille ole automaattisesti parasta olla kotona kouluikään asti. Joissain tilanteissa hoitoon vieminen on jopa suositeltavaa. Vaikka jätettäisiin ääriesimerkit pois, väitän, että ihan tavallisten perheiden tavallisillekin lapsille hoitoon vieminen on joskus hyvä valinta. Lapsesta kiinni sekin. Imetykselle voi olla parempi pistää piste kun lapsi herää 2-vuotiaana tunnin välein huutamaan tissiä jä kärsii päivisin voimakkaasta väsymyksestä. Näin imetyksen lopettaminenkin voi olla lapsentahtinen valinta.



Kaikki on lähtöisin lapsesta ja järjen käytöstä. Sitä juuri lapsentahtisuus on! Automaattisten mallien mukaan toimiminen (kuten vaikka lapsi perhepetiin, hoito kouluikään asti ja imetys 2-vuotiaaksi) eivät ole automaattisesti lähtöisin lapsen tahdissa menemisestä ja hänen kehityksensä tukemisesta. Ne ovat ehkä yleisesti hyvinä pidettyjä asioita, mutta eivät suinkaan ole yhtä kuin lapsentahtisuus.



Lapsentahtisuuden ydin on se, että jokainen lapsi on erilainen ja toimintatapa lähtee lapsesta yksilönä, ei siitä mitä kirjassa lukee tai mikä on yleinen mielipide.

Meidän lapset on sosiaalisia ja vilkkaita ja käyvät puolipäiväkerhossa, tapaavat paljon kavereita muutenkin.



Mutta tuo pakkotahtinen päiväkotielämä ei kyllä mielestäni sovi kellekään! Siis se että lapsen hoitopäivä on 9 - 10 tuntia ja sairaanakin ja lomilla tuupataan sinne.

suinkaan paras arvioimaan sitä mikä on lapselle parasta ja lapsentahtista. Tunnen esim. pienen tytön vanhemmat, jotka perustelee lapsen öisiä huudatuksia omassa sängyssään lapsen parhaalla. Olen ollut heillä kylässä ja sydän meinasi särkyä kun lapsi itki ja itki. Aattelin jo, etteivätkö omat vanhemmat KUULE omaan huoneeseensa vai mikä siinä on, että antavat niin kauan huutaa yksin. Vaikea on kuvitella, että lapsi nukkuis esim. vanhempien välissä huonommin. Ja kas, heillä on lahkeeseen ripustautuva lapsi riippanaan, hoito on niiiin raskasta....

lapsentahtisuus tarkoittaa sitä, että edetään lapsen tahdissa, ei siis minkään hörhöoppien mukaan vaan sen mukaan, mitä lapsi yksilöllisesti tarvitsee. perhepeti ei siis ole mikään must, jos lapsi hyvin viihtyy omassa sängyssään, imetys ei ole must, jos lapsi itse lakkaa imemästä jne. enemmänkin se tarkoittaa sitä, että vauva saa syödä ollessaan nälkäinen eikä oppikirjan mukaan joka toinen tai kolmas tunti, lapsi saa nukkua kun haluaa eikä oppikirjan mukaan tunti silloin ja tunti tällöin jne.

Vierailija:

Vaikea on kuvitella, että lapsi nukkuis esim. vanhempien välissä huonommin. Ja kas, heillä on lahkeeseen ripustautuva lapsi riippanaan, hoito on niiiin raskasta....

nukkumaan.

Lapsentahtisuus tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tehdään asioita lapsen ehdoilla ja häntä kuunnellen tervettä järkeä käyttäen. Eivät kaikki lapset roiku automaattisesti tississa 2-vuotiaiksi, ryömi vanhempien sänkyyn tai kammoa hoitoon viemistä. Ehkä näissä perheissä ratkaisut ovat olleet lapsen ehdoilla tehtyjä, mutta usein juuri törmää tähän harhakäsitykseen, että lapsentahtisus tarkoittaa pitkää imetystä, pitkää kotihoitoa ym. yksittäisiä valintoja.



Lapsentahtisuus on järjen käyttöä, ei mikään luomupehmo-salatiede.