Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Astmatutkimuksesta... Pef mittauksista....

Vierailija
04.10.2006 |

Olen puhaltanut paf-mittariin reilun viikon. Viikon ilman avaavaa lääkettä ja nyt tämän päivän ennen ja jälkeen avaavan lääkkeen. Ilman lääkettä olen puhkunut n. 560-580 ja nyt avaavan lääkkeen jälkeen olen puhaltanut 620-630. Onko tämä suuri ero? Puhaltavatko kaikki aina avaavan lääkkeen jälkeen enemmän vai kertooko tämä siitä, että minulla on astma kun lääke kerran tehoaa? Käsittääkseni lukemani ovat hyviä. Uskon, että asiaa auttaa se, että soitan puhallin soitinta.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on ollut vastaavia eroja, mutta olen puhaltanut jotain 300-450.

Vierailija
2/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aluksi oli lievä astma, nykyään joudun käyttämään lääkitystä jatkuvasti.



2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

2

Vierailija
4/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulla siis näkyy lääkityksen jälkeinen bronkodilataatiovaste (eli keuhkoputkien laajeneminen) Ei kovin suuri kuitenkaan, itselläni ero voi olla helposti jopa 200 l/min (esim. 400 ->600). Pef-mittaus antaa jonkun verran suuntaa lääkärille, eli jotain keuhkoputkien ahtautumista sinulla ilm. on, mutta ei astma-diagnoosia pelkän pef-seurannan perusteella tosiaan tehdä.



Astman hoito on muuttunut melko paljon menneistä vuosista, ja nykyisellään suuntaus on se, että ihmiset joilla on astmaattinen ahtautumistaipumus keuhkoputkissa, hoidetaan hengitettävällä kortisonilla JO ENNEN kuin astma pahenee, eli keuhkoputkien kudos tulehtuu. Tämä selkeästi parantaa taudin ennustetta ja ylläpitää keuhkojen kuntoa. Astma on nimittäin paheneva tauti, ja mitä enemmän on näitä pahenemisvaiheita, sen huonompaan kuntoon keuhkoputkien limakalvo menee. Ja mitä huonommassa kunnossa, sen enemmän oireita.



Ja kun oireita on paljon, lääkitys kovenee jne... nuoruusvuosina astmahoidon laiminlyöminen kostautuu tuossa 50 ikävuoden jälkeen jolloin keuhkojen toiminta on huonoa ja toimintakyky laskee. Mutta kun siis aktiivisesti hoitaa itseään, elämä pysyy jotakuinkin normaalina.



T: astmaa vuodesta -81 sairastanut sairaanhoitaja

Vierailija
5/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensähän astma kyllä löydetään pitkittyneiden ja jatkuvien ylähengitytietulehdusten jälkeen. Keuhkoja kuunnellessa kuulee lääkäri vingahtelua. Astmakohtauksen tunnistaa siitä että keuhkoista on vaikeaa puhaltaa ilmaa pois.

Vierailija
6/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keuhkoputket on kyllä ahtaat, mutta ei pitäisi olla astmaa (kai). Onko noi ap:n tulokset normaaleja?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on ollut jo vuosikausia hengenahdistusta eikä sitä ole koskaan tutkittu. Aina on määrätty jotain allergialääkkeitä tms. Muutaman vuoden olin oireeton ja koin, että homeopatia auttoi minua. Nyt on taas koko ajan oireita eli ahdistaa! Hengittäminen sattuu keuhkoihin ja tuntuu etten saa tarpeeksi ilmaa. Kuulostaako tämä astmalta?

Vierailija
8/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuollainen pieni ero voi johtua jo siitä, että olet vähitellen oppinut puhaltamaan paremmalla tekniikalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

hengityksen vinkuminen, pitkittynyt yskä, uloshengitysvaikeus, rasituksessa, kylmässä tai kuumassa esiintyvä voimakas hengästyminen, joka ei helpota välittömästi rasituksen jälkeen....

Muita syitä hengenahdistukseen voi olla esim. hyperventilaatio, sydämen vajaatoiminta, COPD (tupakoitsijalla)....

Nämä siis mm. muitakin on...

Vierailija
10/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ite puhallan sellasta 560-600, ja käytössä ei ole ollut päivittäislääkitystä enää 11 vuoteen (astma tosin on kyllä yhä, ollut koko ikäni). Liikunnalla arvot nousi, pääsin eroon päivittäislääkityksestä ja kohtauslääke on käytössä aina tarvittaessa :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi siis olla hengityksen vinkumista, uloshengittämisen vaikeutta mutta myös sisäänhengityksen vaikeutta, polttavaa tunnetta rintakehällä, pitkittynyttä yskää, yöllä yskimistä (pystyssä olo ok, mutta kun käy makuulle alkaa yskittää), liman nousua, hengenahdistusta rasituksessa tai myös ilman...



Diagnoosin teko perustuu siis oirekartoitukseen, pef-seurantaan ja lääkekokeiluun, mahdollisiin labravastauksiin sekä spirometriaan ja mahdollisesti myös histamiiniprovokaatioon (hengitetään suljetussa tilassa histamiiniaerosolia ja katsotaan tuleeko hengenahdistusta).



T: 9

Vierailija
12/12 |
04.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis viitearvot. Viitearvot ovat kuitenkin vain viitteellisiä, joten vaikka arvot olisivat vähemmän kuin viitearvo, se ei vielä tarkoita mitään. Jos pef-puhalluksia ei ole aikaisemmin tehnyt, huono puhallustekniikka voi aiheuttaa tavallista matalammat arvot.

Ja astmaatikko voi puhaltaa myös astmakohtauksessa viitearvojen mukaisia puhalluksia! Eli yksilöllinen vaihtelu on tärkeämpää kuin viitearvot.