Ärsyttääkö naapurit?
Meidän seinänaapuriksi muutti yksinäisen oloinen mies, joka puskee varmasti ulos just silloin, kun oon yksin tupakilla tai lapsia ulkoiluttamassa, ja haluais jutella. Itellä ei mitään kiinnostusta jauhaa omia asioita sille. Oonko outo?
Kommentit (19)
Vaikka itse nyökkäisin ja sanoisin hei, niin saattaa katsoa silmiin, mutta ei sano mitään...!
Ja tätä ovat suurimmaksi osaksi nämä ihmiset tällä alueella. Tiedän ja tunnen, vaikka eivät samassa talossa asuisikaan, niin silti tervehdin, koska törmätään usein. Silti niin usein on jätetty tervehtimättä...
käsittämätöntä ja tämä siis Hyvinkäällä!
rivitalo.. kivoja naapureita, mutta ne eläkeläiset rakasti puhumista liikaa. Onneksi olen sosiaalinen ihminen ja osaan käsitellä puheliaita ihmisiä.
1. okt.. kolmesta naapurista vain yhdestä häiriötä, ne lapset. Eivät tienneet mitä tarkoittaa toisen omaisuus. En kehtanut kertoa heidän vanhemmille, mitä kaikkea tekivätkään, mieluummin muutin pois. Tyhmä minä.
2. okt.. puistoa kolmelta suunnalta, vain yksi omissa oloissaan oleva naapuri. Tavattaessa ihanan ystävällinen.
En edes tiedä naapurien nimiä vaikka ne kai postiluukuissa lukeekin. Saatan sanoa hei jos näen jonkun rapussa ja vastaan ystävällisesti jos minulta joku jotain kysyy. Mutta en halua tutustua naapureihini sen enempää, näin on hyvä. Mitään melu- tai muita häiriöitä meillä ei onneksi ole. Ja asun siis kerrostalossa, lähellä Helsingin keskustaa.
ei tarvinnut tervehtiä ketään naapureita =) Sai vain painella menemään omissa ajatuksissaan mikä oli tosi hieno juttu.. Nyt taas tässä missä asutaan ilmeisesti pitäisi joitakin tervehtiä. Minuakin ärsyttää yksi naapuri, joka tuijottaa kyllä silmiin ja kun tervehdin, ei sano mitään.
Alakerran eukko ärsyttää välillä todella paljon! Huutaa lapselleen JOKA IKINEN PÄIVÄ. Mieskin jo eilen sanoi, että ei niillä taida olla hyvää päivää koskaan. Muutaman kerran huuto on ollut sellaista että olen ollut jo ovella menossa sanomaan pari valittua sanaa mutta sitten se huuto onkin loppunut. Muutkin naapurit kuulee (no, ei kovin vaikea ole ollut olla kuulematta!) ja ovat ihan ihmeissään kun eukko ensin lässyttää pihalla että tulepas kulta käymään sisällä ja heti kun ovi menee kiinni alkaa hirveä kiroilu ja huuto.
edes vähän jotain sanoa kohteliaasti siis semmoista yleistä, kuten on ilmoja pidellyt! =) Meillä on myös ärsyttävän uteliaat mökkinaapurit! Yritän välttää kaikenlaista kontaktia heihin.
Tuntuu, ettei rivitaloasumisessa ole mitään yksityistä rauhaa. Sinne pitäis varmaan muuttaa asenteella " asun kommuunissa, jaan kaiken muiden asukkaiden kanssa" .
niin toinen vaan puskeutuu aina seuraan. En sitte tiedä, jos hällä olis tarvetta purkaa mieltään jollekin, mutta itsellä ei kiinnosta ruveta setvii vieraan ihmisen murheita tai ajatuksia, kun omissakin on paljon tekemistä.
Talomme vanha juoruileva pariskunta on koko kesän ulkona laittamassa pientä kukkapenkkiä ja heidän kanssa pitäisi jutella JOKA KERTA, kun menen ohi. Meillä on koira, jonka kanssa käyn ulkona 4x päivässä,eli 8 kertaa edes takaisin ramppausta, + muut menot joista tulee ehkä 4 kertaa.
Pariskunnalla on oletuksena, että juttelen heidän kanssaan 12 kertaa päivässä ja jos menenkin ohi ja sanon vaan HEI, niin vanha patu vittuilee että " on siitä rekustakin tullut ylpeä, niin vaan menee ohi kuono pystyssä" . HUH
Haluavat juoruta muiden naapureiden asiat, aina on joku paheksunnan alla..minua ei moinen kiinnosta. Onneksi pääsemme muuttamaan muualle tämän vuoden aikana. Vielä tämä kesä kestettävänä...
Ei pahemmin olla juteltu kovin yksityisestä elämästä, mutta esim. kerran sanoin etsiväni lastenhoitajaa lapsilleni kotiin pariksi tunniksi. Seuraavan kerran, kun menin ulos, naapurin rouva antoi minulle parin teini-ikäisen lapsenlikan puh. nrot. Pidetään myös yhtä siinä, että lapsia vahditaan vuorotellen pihalla ja toisinaan annetaan lapsille jotain pientä syötävää näin kesäisin.
Mitään häiriöitä ei ole ollut koskaan. Naapureita on niin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, Venäjältä, Aasiasta, on yh:ta, avoparia ja avioparia.
Niin hyvä tässä, että ei uskalla muuttaa muualle, vaikka keskeisempi sijainti kiinnostaisi.
Me eletään nimittäin HYVIN rauhallista elämää, meiltä ei kuulu jytämusiikkia, meillä ei pidetä bileitä, meillä harvoin edes käy vieraita. Mutta kun meillä on 4 koiraa niin se närpeää... ne ovat hyvällä säällä paljon ulkona, piha on aidattu ja kun ohi menee joku jolla on koira niin kyllähän nämä haukkuvat, kuten myös yleensä se vieraskin koira. Mutta tämä on satunnaista eikä jatkuvaa, ja eräs naapureista pörisyttää moottoripyöräänsä, toinen aloittaa sunnuntaiaamuina polttopuiden sirkkelöinnin seitsemältä jne.
No, kun ostimme tämän talon, alkoi tän yhden taholta valitus siitä että emmekö aio tyhjentää tonttien rajalla olevaa ojaa, jossa oli lehtiä. Ei pääse vesi kulkemaan. No me kuuliaisesti tyhjensimme, vaan vettä siinä ei ole näkynyt 12 vuoteen. Sitten on valitettu meidän puolella olevista puista, että ne vievät voiman hänen syreeneiltään. Ne pitäisi kaataa. Sori, meiltä ei kaadeta yhtään puuta ilman omaa haluamme taikka oikeuden päätöstä.
Koirista on valitettu, hänen korvansa kuulemma särkyvät tästä kauheasta metelistä. Kumma kun ei sirkkelöinti särje hänen korviaan, taikka ruohonleikkurin ääni, taikka moottoripyörät, taikka kakaroiden kiljumiset. Kuulemma on kohtuutonta pitää neljää koiraa, eikös nyt vähempi riitä?
Naapurin kissa tätä tätiä ärsyttää myös, kun se ei pysy omalla tontilla. Meitä taas ei sellaiset haittaa.
Joka kesä saa mielenkiinnolla odottaa, mikä on tämän vuoden teema. Onneksi yhteistä rajaa on vain pikku pätkä, ja ostin jo koripajun taimia jottei tartteisi katsella sitä hapanta naamaa. Koripaju saattaa kasvaa 4-6 metriä korkeaksi ja on aika tiheä!
että nyt on hyvät naapurit. Ihan tavallisia ihmisiä, voi jutella tai olla juttelematta. Rivi- ja kerrostalossa se vaan on niin, et toisia ihmisiä on pakko vähän sietää.
Ja meitä rissaa naapurin pojan jättitrampoliini. Voi jeesusu mitä metakkaa poika kavereineen välillä pitää. Muutaman kerran viime kesänä menin kymmenen aikaan illalla häätämään kakarat kotiinsa koska en enää jaksanut.
Kyllä: Tiedän että lapsista lähtee ääntä ja saa lähteäkkin, mutta reilu kymmenen vanhojen kielenkäyttö voi joskus olla aivan järkkyä kuunneltavaa. Ja volume niin kovalla, että kuuluu sisällekkin vaikka olisi ikkunat kiinni.
Viime kesänä kun viimeisen kerran komensin poikia, huutelivat huoraa ja vittumaista ämmää perään. Siihen totesin ykskantaan, että olen todellakin niin vittumainen, että jos suut ei mene nyt kiinni niin taloyhtiön hallitus kokoontuu hetimiten ja koko saatanan trampoliini lähtee eikä tuli takaisin. Jo hiljeni pojat. Onneksi tänä vuonna ovat hyppineet ja meuhkanneet vain päiväaikaan.
Asumme rivitalon päätyasunnossa ja ainoiksi seinänaapureiksi osui ketjupolttajat. On se mukavaa kun kesähelteellä ei voi pitää parvekkeen ovea auki kun naapurit polttaa tupakkaa omalla partsillaan ihan taukoamatta. Alakerran terasilla voi sitten yrittää olla mutta kyllä se savu sinnekin tulee. Emme olisi tänne muuttaneet jos olisimme tienneet tästä.
Selität oman näkökulmasi ja kysäiset jos vaikka polttaisivat etupihalla.
Saavat vereni kiehumaan. Olen lapsirakas ja omat sisarukseni olleet melko villejä, mutta nämä lapset ovat omaa luokkaansa. Sotkevat, rikkovat ja tekevät kiusaa.
Vierailija:
Sotkevat, rikkovat ja tekevät kiusaa.
Nimittäin jouduimme tänne muuttaessa huomauttamaan heille eräästä toisesta meitä häiritsevästä asiasta ja tästä emme enää kehtaa. Ovat lisäksi päivät kotona (niinkuin minäkin hoitovapaalla) ja tämä tupakointi on heille luultavasti yksi elämän tärkeimmistä sisällöistä. Rasittavaa. Sen verran fiksuja he ovat kyllä, etteivät polta jos vauvamme on lähettyvillä mutta eivät ilmeisesti tajua, että tupakansav u tulee kyllä naapurin sisätiloihinkin.
12
Kun muutimme rivariin, ajattelin, että tässähän voisi asua loppuelämän, kun on oma pieni pihakin, mitä laittaa. Mutta ei, muuttaisin mieluummin takaisin kerrostaloon, jotta sais olla rauhassa. Ja kumma, kun kaikki syynää, kuka on talkoissa, kuka ei, ja ollaan niin kaksnaamaisia.