Mun mies on alkoholisti :(

meinään on vielä seuraavan päivän laskuhumalassa. Eikä ole ihme jos laskuhumala ja nousuhumala ovat erilaisia. Se hyvä puoli tuossa on, ettei ole agresssiivinen ja rähjää, mutta eipä se kokonaisuudessa taida paljon lohduttaa.



Valitettavasti sinä et voi asialle mitään. Mies juo, kunnes itse lopettaa. Sun ja lasten ei tarvitse sitä jäädä katselemaan.

Jos sitä kovasti vastustaa on parempi, että lähdette lasten kanssa pois alta. En tarkoita lopullista lähtemistä. Juttele miehelle asiasta ja kerrot kuinka huolissasi olet. Ei tuollaisella alkoholimäärällä kovin pitkään eletä. Kerro hänelle, kuinka paljon hän on juonut viimeisen viikon aikana ja kysy onko normaalia käytöstä perheelliselle? ( ei se ole normaalia kyllä kenellekkään)

Minä tai viina. Ja kun valitsee viinan, lähde!!!! Jos on parantumaton alkkis, ei muutu, mutta jos ei ole toivoton tapaus, tajuaa mitä on menettänyt, ja EHKÄ ottaa opikseen. En näe muuta vaihtoehtoa. Mua harmittaa suunnattomasti jo sekin, että mieheni juo n. mäyräkoiran (kaljaa) viikossa.

Puhuminen ei auta. Ei vaikka minä puhuin, minun ystävät puhui, miehen omat ystävät puhui, miehen vanhemmat puhui... Vaikeinta on tuo aika, kun mies ei edes tajua/ymmärrä/tunnusta, että ongelmaa on.



Parantuminen alkaa vasta, kun mies tajuaa, että juominen on ongelma. Niin, mulle riitti, että mies edes yritti, edes yritettiin yhdessä. Varaudu, että retkahduksia tulee. Eli ei kannata tuudittautua, vaikka menisi hyvin pitkänkin aikaa. Retkahdusten väli piteni ja piteni, nyt on mennyt jo useampi kuukausi. Mies siis juo nykyään " vain" saunaolutta, viiniä ruoan kanssa ja kokatessa, drinksuja kun kavereita on käymässä - eli ei enää tissuttele yötä päivää yksikseen.



Meillä mies heräsi vasta siinä vaiheessa, kun ilmoitin, että me muutamme äitini luokse lasten kanssa. Erolla en uhkaillut, vaan ilmoitin miten tulee käymään, jos juominen ei lopu. Eli olisin oikeasti lähtenyt, enkä vaan puhunut noin.



Voimia sinulle. On erittäin raskasta hoitaa kotirumbaa yksin ja katsoa vierestä, kun rakas ihminen tekee tollasta. Toivon, että teilläkin asiat lähtevät paranemaan.

Kumma kyllä mies ei vaikuta herättyään mitenkään krapulaiselta. Ellei ole juonut ihan tolkuttomasti ja aamuun asti. Eilen aloitti ryypiskelyn joskus 7-8 maissa, kun läksin viemään lapsia nukkumaan. Yöllä taisi mennä nukkumaan joskus 2-3 maissa.

Miehen isä on ihan armoton alkkis, sillä ei ole enää toleranssiakaan, vaan humaltuu jo ihan pienistä määristä. On ollut alkkis koko ikänsä suurinpiirtein. Taisi hetkellisesti raitistua kun tapasi aikoinaan mieheni äidin(ovat eronneet kauan sitten) ja tuli uskoon.



ap.

Ap, nyt voit vain miettiä minkälaisen elämän haluat lapsillesi ja itsellesi. Jos se on alkoholihuuruista, silloinhan asiat on hyvin. Jos haluat terveen kodin, ilmoitat sen miehellesi. Jos hän ei hae hoitoon, tiedät mitä tehdä. Alkoholistien kanssa ei auta ymmärrys ja joustaminen koska he ei ajattele mitään muuta kuin itseään ja pulloaan. Perhe tulee jossakin kaukana perässä. Ja tämä järjestys on niin kauan kun hän juo sanoi hän mitä tahansa.



Alkoholistit on mestareita manipuloimaan läheistensä elämää. Jollakin kummalla tavalla he saavat muut syyllistymään ja hoitamaan kaikkea heidän puolestaan.



Ole vahva lastesi puolesta ja toimi. Tsemppiä!

Eikä krapulaa tule koskaan. Kuukausi sitten annoin hänelle vaikean valintatehtävän: joko perhe tai viina. Toistaiseksi hän on valinnut perheen. Minä en kodistani mihinkään lasten kanssa lähde, vaan olen sanonut miehelle, että jos juominen jatkuu, niin hän lähtee. Jos ei hyvällä niin pahalla eli haen käräjäoikeudesta päätöksen yhteiselämän lopettamisesta.

Alkoholistista kärsii koko perhe, lapset vuosi vuodelta enemmän. Parantuminen on pitkä ja kivinen tie, jonka aikana repsahduksia sattuu ja raitistuminen alkaa vasta sitten kun holisti itse ongelman tunnustaa eli mahdollisisti vasta vuosien päästä.



Mieti tarkkaan oletko valmis seisomaan tuon taiston miehesi rinnalla. Tuon taiston joka kestää todennäköisesti koko lastesi lapsuuden.

Mies voi olla juomatta vaikka kuukausikaupalla, mutta se yksikin kalja sitten aiheuttaa repsahduksen. Kaikki menee, mitä kotoa löytyy. Seuraaavana päivänä miehelläkin on kyllä kauhea morkkis, mutta silti juo salaa. Pulloja piilotellaan ja valehdellaan, ettei ole mitään ottanut.



Kukaan ulkopuolinen ei asiasta tiedä, eikä varmaankaan uskoisi jos kertoisin. Mies on niin siistin ja fiksun oloinen muuten.



Humalassa muuttuu ihan toiseksi ihmiseksi. Ensin alkaa tilitys, sitten haukkuminen ja lopuksi itsesääli ja itsemurhapuheet.



Oon niin väsynyt. Tätä on jatkunut jo vuosikaudet. Oikeastaan suhteen alusta asti, mutten sitä silloin vielä tajunnut. Se oli opiskelija-aikaa ja kaikki muutkin joivat paljon. Kavereiden tapaaminen baarissa oli ihan normaalia. Nyt sitten toivoisi elämän jo rauhoittuva, kun on lapsia ja kaikkea.



Pitkään mies kielsi ongelman, eikä siitä itse asiassa saanut edes puhua. Klassinen virtahepo olohuoneessa siis. Nyt on tajunnut kyllä asian itsekin ja yrittää parhaansa. Pelkään vaan jo valmiiksi kesälomaa. PItää ohjelmoida joka päiväksi jotain.

Autoileeko miehesi paljon? Vaikka miehesi ei aamulla ole krapulassa on veressä vielä aika paljon alkoholia. Voit aina uhata soittavasi poliisille ja ilmoittavasi rattijuoposta... Uhkaus toimi ainakin meillä

Käy katsomassa, etenkin sinä jonka mies jo myöntänyt ongelman. Tässä varmaan suomen parhaimmistoa;



http: //www . minnesota-hoito . fi /

Minua harmittaa kun en aikoinaan osannut lähteä lasten kanssa eri suuntaan. Nyt juopottelua on kestänyt 35v eli sen ajan olen ollut naimisissa. Mies juo melkein joka ilta, jaksaa kyllä aamulla lähteä töihin. Nyt ei oo voimia enää lähteä tastä. Itse olen sairastanut, kun tätä on niin raskas katsoa.

ja että kohta ollaan siinä pisteessä kun miehen pitäisi alkaa valita perheen ja viinan välillä. Vastauksena sain, että tuolla asenteella yllytän häntä vain juomaan enemmän :(



ap.

Meilläkin juodaan aina siksi, kun minä olen niin ärsyttävä, tehnyt tai jättänyt tekemättä jotain tai mitä vaan. Minä olen joka tapauksessa aina syy juomiseen.



Kiva kiva.

kun sanoo, että tuollaisilla puheilla yllytät häntä vain juomaan lisää. Tilanne vaikuttaa aika huonolta, joten suosittelisin lähtöä.

Pitäkää se mielessänne!



Toipuminen voi alkaa vasta, kun tiedostaa että alkoholista on tullut ongelma. Meidän kohdalla se ikävä kyllä vaati eron. Katkera olen! Mutta enää en jaksa edes palata yhteen!



Muutama mainitsi että on itse sairastunut. Mihin? Alkoholismiin vai masennukseen? Minä sairastuin masennukseen ex miehen alkoholismin takia. Aina syy juomiseen oli minussa, se manipuloinnin määrä :( Niihin alkoi itsekin uskoa, kunnes silmät aukeni (=masennus helpotti).



VOIMAA teille kaikille ketkä alkoholistin kanssa elätte! Mutta miettikää mitä haluatte elämältänne...

Ex kielsi ongelman loppuun saakka. Siinä vaiheessa tuli mitta täyteen, kun kärysi rattijuopumuksesta toisen kerran. Siihen loppui meidän yhteiselämä, enkä ole hetkeäkään katunut.

juo joka ilta työpaineisiin. Ilmoitin tällä viikolla kylmästi, etten jaksa hänen juomistaan ja toisaalta hän ällöttää minua myös seksuaalisesti (haisee aina viinalta, vanhalta viinalta), on väsyneen, pöhöttyneen näköinen ja sitä rataa.



Enkä edes toivota muille, että koettakaa kestää! Vaan sanokaa ukoillenne suoraan!!!

Mene Al-Anoniin eli alkoholistien läheisille tarkoitettuun kerhoon. Muuten sairastut itsekin !

Nähty on monta kertaa. Isä, appiukko ja pari tuttavaa kuolleet juomisesta aiheutuviin vaivoihin. Ja elämä ennen sitä on he...ttiä koko perheelle. Vaimot vaan aina uskoo ja toivoo et muuttuisi. Eipä ole yksikään muuttunut. Tietty jos mies myöntää ongelman ja hankkii apua nyt nioin toivoa on. Muuten lähde nyt pois, koska se tulee aina vaan hankalammaksi.