Mitä tapahtuu vanhemman ja lapsen suhteelle, jos

Saisinko muitakin kommentteja?

Ikävä voi olla ja sen takia paha mieli.

Onhan monet etävanhemmatkin lapsistaan erossa kaksi viikkoa tapaamisten välissä.

koska kummankaan aivojen kehitys ei ole siinä vaiheessa etä muistaisivat ja ymmärtäisivät sen että vanhempi tulee takaisinkin.

3v muistaa vanhemman muutaman vrk ajan mutta ei vielä käsitä hänkään takaisintuloa. 1v ei kumpaakaan.

Eli suuri stressitekijä lapsen psyykeelle ja perusturvallisuudelle.

-lpssh-

Vai pitäskö ehkä suunnitella trendikästä kotisynnytystä?

Vierailija:

Eli suuri stressitekijä lapsen psyykeelle ja perusturvallisuudelle.

-lpssh-

On se tosi kumma ettei totuutta lapsen kokemusmaailmasta saisi kertoa ettei vain vanhemmalle tule paha mieli :(

PsM

Mutta niinhän se on aina tällä palstalla, tutkittuakin tietoa hutkitaan jos ei se omia mielipiteitä myötäile.

Synnyttäminen on hieman eri asia kuin vkon-kahdne ero mutta kyllä se vuorokaudenkin ero pienestä vaikuttaa lapseen juuri sen vielä kehittymättömän käsityskyvyn vuoksi. Esim itse huomasin kun oli sairaalassa vuorokauden ollut puolivälissä toista raskauttani niin 1v3kk esikoinen ei oikein hyväksynyt minua kun tuli isänsä kanssa luokseni. Katseli ja pälyilisi varmaan tunnin ajan kunnes tuli syliin ja siinä sitten pysyikin ja tiukasti. Ei ollut tottunut vuorokauden saati useamman eroihin äidistään jonka kanssa oli kotona päivät.

-lpssh-

Lapsi sopeutuu näennäisesti, mutta lapsi elääkin tunnetasolla. Mistä luulette, että alitajunta muodostuu?

Ok, lapsi kokee tulleensa totaalisen hyljätyksi. Mutta miten sen sitten pitäisi vaikuttaa suhteeseen, millaisia merkkejä on havaittavissa siitä että lapsi on traumaattinen?



Mieheni on tehnyt keikkatyötä niin kauan kuin ollaan yhdessä oltu. Hän on 2 viikkoa merellä ja sitten 4 viikkoa vain ja ainoastaan kotona. Lapsemme (nyt 6v ja 5v) siis kokevat säännöllisesti tulevansa totaalihyljätyiksi, siitäkin huolimatta että saavat olla koko ajan omassa kodissaan (no esikoinen nyt käy eskarissa) ja äiti on heidän kanssaan 24h/vrk. Lisäksi isovanhemmat ovat jatkuvasti käytettävissä.



Mitään merkkejä ongelmista ole päällisin puolin havaittavissa. Mutta pitää varmaan alkaa varailemaan aikaa perheterapiaan kun lapsemme ovat näin kaltoin kohdeltuja enkä itse sitä edes huomaa.. :/

En ikinä jättäis lapsiani noin pitkäksi aikaa.

jos sude muuten kunnossa, ei seuraa kuin kova ikävä.