ARG!! Kummi asiaa! ÄRSYTTÄVÄÄ.

Anteeksi ja kiitos, kun sain tänne purnata ;)

Vierailija:

Pyysin kaverini lapseni kummiksi ja kaikki on mennyt hyvin KUNNES kaverini hankki koiran. Ymmärrän toki, että lemmikki on hänelle tärkeä ja rakas mutta liika on jo liikaa.

Esim. Mieheni on allerginen koirille (ja kaikille muillekin eläimille) ja kaverini ei enää tule meille kylään ellei saa ottaa koiraansa mukaan.

Ihmettelen, että viitsii edes kysyä, että voiko koira tulla, kun puhutaan hänen tulostaan meille ja kun on selväksi tehty, että koira ei voi tulla niin hän ei tule enää kylään.

Lapsemme tykkäävät koirasta ja kummista älyttömästi mutta esim. ulkoillessamme yhdessä lastemme pitää varoa ja huomioida tarkasti, etteivät sotkeudu remmiin, kun koira saa mennä hajujen perässä tien laidasta toiseen ja hyppiä tuntemattomienkin ihmisten päälle yms.. Tämä rakas kummi vaan kulkee koiran perässä eikä komenna sitä.

Paras oli tämä: Kummi kertoi, kun hänen koiransa niin tykkää matkustaa bussissa ja olla kuin ihminen. Mutta ihmiset valittaa?? Siinä sitten kysyin, että mistä ne ihmiset nyt niiin voi valittaa ja että kyllä koiraa saa kuljettaa bussissa? No kuulemma siitä, kun koiran ei saisi antaa istua penkillä?! ÖÖ No niin valittaisinpa minäkin.. Rapanen koira bussin penkillä..

Sanokaas mulle miten joku ihan järkevä ihminen voi muuttua oikeasti ihan aivottomaksi otettuaan koiran ja rinnastaa sen täysin ihmiseen?

Onneksi teillä kuitenkin löytyy yhteistä aikaa ulkoilun merkeissä =)

sen sijaan en ymmärrä numeroa 2.



muakin ärsyttäis. en pidä yhtään koirista enkä halua koiria kotiini, vaikkei meillä olekaan kukaan allerginen.

kun ei mitenkään kouluta sitä. Mulla on myös tuttu, joka koiran saatuaan muuttui täysin. Kutsuu itseään koiran äidiksi ja käyttäytyy muutenkin kuin koira olisi hänen lapsensa. Tietenkin se eläin on ihana ja osa perhettä, mutta rajansa kaikella. Varmasti ap ymmärrät, mitä tarkoitan.

Ja siis itse en inhoa koiria laisinkaan. Ymmärrän pitkälle ja aika pitkälle voin kuitata huumorilla näitä juttuja ;) mutta liika on liikaa.

jotka vertaa ihmisiä ja koiria ja pitää lemmikkiään tärkeämpänä, kuin läheisiä ihmisiä, tai muita ihmisiä. Kerrankin oli keskustelu missä joku älykääpiö kehtasi myöntää pelastavansa kuolemalta ennemmin koiransa kuin naapurin lapsen. tuo on kyllä huolestuttavaa.

Itsekin olen koirille allerginen ja minua ärsyttää kun ystäväni, joka omistaa koiria, ei tätä näytä käsittävän. Pyytelee jatkuvasti kylään ja suuttuu jos en mene (raskaana ei voi ottaa edes allergialääkkeitä) itse tulee sitten joskus aivan karvaiset ja koiranhilseiset vaatteet päällä meille, vaikka olen sanonut, että saan allergiareaktion ja voin jopa tukehtua. Ystävä on ihana ihminen muuten, joten harmi etten koirien takia voi tavata hänätä useammin. Ymmärrän, että koirat ovat hänen perheenjäseniään ja tärkeitä, enkä minä niitä koiria vihaakaan, vaan omaa allergiaani. Enkä ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka eivät tee eroa ihmisten ja eläinten välille.

Meilläkin on/oli tuttava joka koiran (dobermanni) otettuaan toi sen aina mukanaan meille vaikka tietää että mieheni on allerginen. Jopa suoranaisesta kiellosta huolimatta on tuonut koiran sisään ja me siivotaan seuraavat puoli vuotta jatkuvasti ja mies syö lääkkeitä kuin leipää vain pystyäkseen olla kotonaan... Ymmärrän täysin että koira voi joillekin olla rakas lemmikki, mutta ikinä en opi ymmärtämään tuollaista välinpitämättömyyttä ja kunnioituksen puutetta toisten kotia kohtaan. Samat ajatukset on tälläkin siitä, kuinka sen rakkaan koiran on päästävä mukaan uimarannoille, lenkille pururadalle, bussiin, kauppaan jne ja auta armias jos joku onneton menee asiasta huomauttamaan!

Mä itse tykkään kans koirista ja ylipäätään eläimistä tosi paljon. Mulla on ollu ennen koira ja useita kissoja, mutta en kerta kaikkiaan käsitä joitain tapauksia ollenkaan. Pääasiassa tietenkin tulee kuitattua huumorilla suurinosa jutuista, mutta etenkin tuo kouluttamattomuus pistää melkein jopa vihaksi. Täytyyhän nyt hyvänen aika koirallakin jotkut rajat olla. Jos koira rupee matkustamaan bussin penkillä, niin kyllä omistajalla viiraa jo jonkin verran :).

Ihmettelen kovasti, miksei kaverisi voi tulla teille käymään ilman koiraa. Luulisi hänen nyt ymmärtävän, että allergia ei varsinaisesti ole kiusantekoa, vaan ihan oikea ongelma.



Mieheni on äärettömän eläinrakas, ja minä taas olen pahasti allerginen. Monesti olen harmitellut sitä, ettei meillä voi olla lemmikkejä, mutta minkäs tekee.. Mieheni sentään on loppuiäkseen joutunut luopumaan lemmikkihaaveistaan valitessaan minut puolisokseen -voisikohan ystäväsi uhrautua vaikka pariksi tunniksi, ja tulla kylään ilman koiraa?

kun kummius jollekkin kaverin lapselle ;)

Kyse ei ole sinusta, koska tämä kyseinen ihminen ei osaa käyttää tietokonetta...

Tämä tuntemani ihminen ei kirjoittaisi ikinä tuollaista tekstiä ja toiseksi en ole kirjoitellut tänne aikaisemmin juttuja.

Siitä ei yksinkertaisesti olisi mitään hyötyä. Turhaan pahoittaisi toisen ja itsensä mielen. Jos on " pimahtanut" sen koiransa kanssa noin pahasti, ei siihen ulkopuolisen kommentit paljon vaikuta.



Ymmärrän todella ap:n suivaantumisen ja sen tunteen, kun asialle ei voi mitään. Varmaan vähän kädetön fiilis, oletan.

Vikaa on nyt kyllä sekä-että. :-) Koiraihmisten tulee ottaa huomioon ne ei-koiraihmiset, ja toisaalta ne ei-koiraihmiset saa sanoa ihan suoraan jos häiritsee että koira tulee omaan kotiin tai vaikka ystävällä on koirankarvaiset vaatteet.



Tyhmyys on sitten asia erikseen, ja sitä ei voi kumpaankaan osapuoleen automaattisesti liittää - jos olet ottanut vastapuolen huomioon ja hoitanut asian tyylikkäästi, eikä silti homma suju, kannattaa miettiä sen " kaverin" älykkyyttä.



Ja itse en siis pidä koirista, mieheni rakastaa niitä (tunne on molemminpuolinen), lapseni pääasiallisesti pelkäävät. Meille ei tule yhtään koiraa kotiin, takapihalle ovat tervetulleita, ja siellä usein vierailevatkin. :-)