Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tympii miniöitä, jotka eivät kestä erilaisuutta.
17.02.2006 |
Kärjistys, tietysti, mutta:
Aniharva anoppi on oikeasti luonnevikainen hirviö.
Olen vuosia lueskellut palstalaisten valituksia anopeistaan. Mikä siinä on, että teidän omat äitinne noin pääsääntöisesti ovat ihania, mutta miehen äidit sietämättömiä hirviöitä?
Kannattaisiko ehkä mennä itseensäkin välillä?
Yleensä kun tuntuu, että valitusten olennainen sisältö on se, että miniä ei kestä anopin erilaista tapaa toimia. Eri perheissä kun on eri tavat ja siihen miehen suvun tapaan toimia ei haluta sopeutua.
Ja nyt en sano, että pitäisi omassa kodissaan toimia kuten anoppi, mutta että nyt edes SIETÄISITTE sitä, että anopilla on pitkän elämänsä aikana muotoutunut oma tyyli hoitaa lapsia, kotia jnejne.
Ei toista ihmistä niin vain muuteta, parempi siis elää ja antaa toistenkin elää.
Kommentit (28)
oikein hieno ja kaunis periaate. On käynyt minulle hyvin, vaan anopille ei. Ei käy enää minullekaan. Vaikkei minulla ole samaa elämänkokemusta ja ties mitä iän tuomaa viisautta (ja etenkin sitä viisautta jota anopin elämä ei ole koskaan tuonut) se ei tarkoita ettei minua tarvitsisi kohdella täysipäisenä ja aikuisena ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ten hoitaa kaiken. ja osaa neuvoa, miten lapset pitäisi hoitaa jnejne.
Mutta, mä en voi olla mieheni ex, joka on parempi kuin mä.. Vaikka kuinka menisin itseeni, kymmenen vuotta oon kuunnellut nyt sitä kuin huono mä olen hänen pojalleen.. Kuuntelen vaan, en jaksa sen kanssa väitellä.. Mutta sisuksia se syö näin ajan kanssa..
Jos kolmesti viikossa kuulee samasta asiasta monen kuukauden ajan niin eikö se ala riittämään ja anoppikin jo tajuaa ettei se viesti taida mennä perille (ai niin mutta eihän se anoppi edes kuule eikä huomaa mitä sielä suusta tulee, höppänä nainen, sellainen kun se on, minkäs itselleen voi rassukka)
Entäs sitten kun niitä ohjeita tulee ihan joka asiaan sohvan ostamisesta, asumismuotoon, talousasioihin, uskonto, ulkonäkö, vaatteet.. Siinäs sitten seisot ja annat mennä molemmista korvista ulos, mutta vähän ruuhkaa vain on =)
On niitä anoppejakin aika moniiin juniin
anopilla on tapana: kattiloissa keitetään kuuma vesi aina ennen ruuan laittoa, koska ne eivät ole kyllin hygieenisiä tiskauksen (asianpesukone) jälkeen. Vaatteet tulee pestä 90 asteessa pesuohjeesta riippumatta ja lasten vaatteita ei saa pestä aikuisten vaatteiden kanssa samassa. Sukat pestään omana koneellisenaan (aikuisten erikseen ja lasten erikseen). Alusvaatteet pestään jokaisella ihmisellä erikseen omana koneellisenaan. Kaupasta tullessa kaupan muovikassia ei saa laittaa lattialle kun siinä kerran on ruokaa eikä liioin auton tavaratilaan joka on epähygieeninen ruokaa ajatellen. Kun käydään suihkussa niin kuivataan ensin talouspaperiin ja vasta sitten pyyhkeeseen....jne jne jne... lihaliemikuutioita ei voi käyttää kun on hullunlehmäntautia ja kanaa ei voi syödä enää kun on lintuinfluenssa.....
kellä muulla on hygieenikko anoppina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luulisi, että 50-nainen olisi sen tajunnut, mutta jos ei niin ei. Ei minun tarvitse " hyvien tapojen" vuoksi itseäni liikautella mihinkään suuntaan
tuossahan on jo selvät todisteetkin.. meillä se on vain vähän yleisempää joka asiasta nipottamista " kun mikään ei riitä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anoppi alkaa miniää syytteleen miehen sairastumisesta, ja soittaa sossuun puhelun että olen jättänyt heitteille lapseni kun annoin pojan miehelle välillä kun olin itse kuunnellut huutoa puolisen tuntia ja ajattelin että nyt en enää jaksa....SE OLI LAPSEN HEITTEILLE JÄTTÄMISTÄ ETTÄ ISI HOITI SITÄ VÄLILLÄ!!!!!
Anopin mielestä miniä on hänen pientä pojuansa pompottava hirviö ja miniällä taas on huono itsetunto, jonka takia hän ottaa ihan kaiken itseensä.
Mielestäni kumpikin osapuoli käyttäytyy todella lapsellisesti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Varsinkin nuorilla miniöillä tuntuu usein olevan kovastikin hampaankolossaan anoppejaan vastaan. Minä tulkitsen sen omaksi epävarmuudeksi, ei osata ottaa vastaan ystävällisiäkään neuvoja vaan tulkitaan ne heti anopin arvosteluksi miniää kohtaan.
Huomattavasti helpompaa itsellekin on se, että antaa suurimman osan mennä toisesta korvasta ulos ja ajatella, että anoppi on sen itselleen tärkeimmän ja rakkaimman puolison ÄITI, joka on hänet rakkaudella kasvattanut. Voiko sellainen ihminen olla kovin paha...?
Mutta sanon, että anopin elämäntapa on hänen valitsemansa, eikä sitä miniä kiukuttelulla muuteta. Ei tarvitsekaan muuttaa.
Vierailija:
oikein hieno ja kaunis periaate. On käynyt minulle hyvin, vaan anopille ei. Ei käy enää minullekaan. Vaikkei minulla ole samaa elämänkokemusta ja ties mitä iän tuomaa viisautta (ja etenkin sitä viisautta jota anopin elämä ei ole koskaan tuonut) se ei tarkoita ettei minua tarvitsisi kohdella täysipäisenä ja aikuisena ihmisenä.
En nyt tiedä, miten anoppisi käyttäytyy ja onko valituksesi aiheellinen vai oletko kohtuuton - mutta vaikka anoppi olisi vaikea, hänen kanssaan voi viksu miniä oppia elämään. Arvostelua ei tarvitse ottaa itseensä, kanssakäymisen määrää voi rajoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin taivastellaan harva se päivä asioita, jotka anoppi on tehnyt väärin, vaikka anopille ei mistään voi olla selvää, että taas hän toimii väärin.
Ja ihan oikeasti, miettikää nyt sitäkin, että sellaisten oikeasti mielisairaiden ihmisten lapsetkin usein jotenkin oireilee.Eli jos teillä on ihan normaali puoliso, niin tuskin se anoppikana ihan silkkoa sisältä voi olla.
Usein täältä saa lukea niitäkin juttuja, joissa miniät haluaa oikein tosissaan nöyryyttää anoppia. Esim. se, missä anoppi oli antanut jotain väärää allergiselle lapsellE. Okei, anoppi oli toiminut tosi tyhmästi, mutta kun täällä tuli neuvoja tyyliin: ei muuta kuin anoppi pyytämään ääneen anteeksi lapselta ja koko perheeltä ja sen jälkeen saa tavata vain valvotusti lasta...hei haloo. VOisiko mitenkään tajuta, että ihmisiä nekin on ja ne TEIDÄN lapsenne ovat kuin ovatkin myös anopin lihaa ja verta. Se anoppi ei ole mikään tuntematon pirulainen, vaan ihan oikeasti, samoja geenejä teidän lapsissa on kuin anopissa.
Niin ja se mua ärsyttää, ettei voida antaa lapsen luoda omaa suhdettaan isovanhempiin. Että siinä pitää koko ajan olla hösäämässä että meillä tehdään näin ja noin ja niin...kunnioittakaa edes lapsianne sen verran, että annatte heille mahdollisuuden oman näköisiinsä ihmissuhteisiin omien sukulaistensa kanssa.
Ja joo, tämä ei koske niitä oikeasti päästään vialla olevia ihmisiä (anoppeja), alkoholisteja tms. joilla kuitenkin lienee yhtä paljon tyttö- kuin poikalapsia...
Vierailija:
Mutta, mä en voi olla mieheni ex, joka on parempi kuin mä.. Vaikka kuinka menisin itseeni, kymmenen vuotta oon kuunnellut nyt sitä kuin huono mä olen hänen pojalleen.. Kuuntelen vaan, en jaksa sen kanssa väitellä.. Mutta sisuksia se syö näin ajan kanssa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
anopilla on tapana: kattiloissa keitetään kuuma vesi aina ennen ruuan laittoa, koska ne eivät ole kyllin hygieenisiä tiskauksen (asianpesukone) jälkeen. Vaatteet tulee pestä 90 asteessa pesuohjeesta riippumatta ja lasten vaatteita ei saa pestä aikuisten vaatteiden kanssa samassa. Sukat pestään omana koneellisenaan (aikuisten erikseen ja lasten erikseen). Alusvaatteet pestään jokaisella ihmisellä erikseen omana koneellisenaan. Kaupasta tullessa kaupan muovikassia ei saa laittaa lattialle kun siinä kerran on ruokaa eikä liioin auton tavaratilaan joka on epähygieeninen ruokaa ajatellen. Kun käydään suihkussa niin kuivataan ensin talouspaperiin ja vasta sitten pyyhkeeseen....jne jne jne... lihaliemikuutioita ei voi käyttää kun on hullunlehmäntautia ja kanaa ei voi syödä enää kun on lintuinfluenssa.....
kellä muulla on hygieenikko anoppina?
Ajattelepa kolikon kääntöpuolta: anopin mielestä sinä olet siivoton ja epähygieeninen sottapytty. Jos anopin sanomiset menevät vain tuolla neuvomislinjalla eli ei ala teille huutaa ja kiroilla noista asioista, niin miksi tuo nyt niin kauheasti sinua kaivelee? Anna anopin elää omalla tavallaan.
Ei kannata tehdä isoa ongelmaa asiasta, joka on vain elämäntyyliero.
-ap-
Vierailija:
Niin ja se mua ärsyttää, ettei voida antaa lapsen luoda omaa suhdettaan isovanhempiin. Että siinä pitää koko ajan olla hösäämässä että meillä tehdään näin ja noin ja niin...kunnioittakaa edes lapsianne sen verran, että annatte heille mahdollisuuden oman näköisiinsä ihmissuhteisiin omien sukulaistensa kanssa.
Ja joo, tämä ei koske niitä oikeasti päästään vialla olevia ihmisiä (anoppeja), alkoholisteja tms. joilla kuitenkin lienee yhtä paljon tyttö- kuin poikalapsia...
Pari päivää sitten joku täällä kiroili, miten häntä ällöttää, kun anoppi mussuttaa lapselle, että " mummin mussu, otatko banskua" . Hohhoijakkaa. Miten tuollainen asia (josta ei ole lapselle haittaa) ylipäänsä edes KUULUU miniälle? Minusta tuollaiset makuasiat kannattaa jättää isovanhempien ja lastenlasten kahdenväliseksi asiaksi.
Paljon tietysti on kasvatusperiaatteita, joissa kannattaa olla tiukkana ja pitää yhtenäistä linjaa, mutta on todella keskenkasvuista ajatella, että vauva on äidin OMAISUUTTA, johon edes isovanhemmat eivät saa luoda omanlaistaan suhdetta (ja siis kyse nyt tosiaan oli harmittomista makuasioista, ei mistään vakavasta).
-ap-
Muistan, kuinka oma anoppini toimi, kun yritin saada hysteerisesti itkevää vastasyntynyttäni rauhoittumaan. Vauva oli yliväsynyt eikä osannut nukahtaa. Minä olin tuoreena äitinä todella epävarma miten toimia. Kun en muutakaan keksinyt, tuntui luonnollisimmalta tarjota vauvalle taas tissiä, kun se tuntui olevan ainoa keino mihin hän rauhoittui. No, anoppini suurin piirtein irrotti vauvani rinnalta sanoen, että ei sillä enää ole nälkä, kyllä nyt on syöty riittävästi ja laski lapsen sänkyyn. Mutta eipä saanut hänkään vauvaa nukkumaan. Tuossa tilanteessa oli sanomattakin selvää, etten uskaltanut pistää vastaan. Mutta myöskään anoppi ei kuunnellut minua, kysynyt haluanko imettää. Toki olin aivan nääntynyt ja väsynyt, mutta tuo kokemus oli omiaan tuhoamaan koko imetykseni kun maidon riittävyyttä epäiltiin koko ajan.
Anoppi itse on synnyttänyt 70-luvulla ja opetellut 4 tunnin ruokintavälit. Hän ei koskaan edes kysynyt minulta, miten nykyään " opetetaan" , vaan ilman muuta lähti ohjeistamaan minuakin tuon oppimansa mukaan. Ja minähän uskoin, vanhempaa ja kokeneempaa ihmistä. Jälkeenpäin harmitti.
Eli kannattaako yhden negatiivisen kokemuksen takia pitää anoppia kamalana?
Vierailija:
Toki olin aivan nääntynyt ja väsynyt, mutta tuo kokemus oli omiaan tuhoamaan koko imetykseni kun maidon riittävyyttä epäiltiin koko ajan.
Ja oikein tosiko sinä nyt väität, että tuo anoppisi yksittäinen virhetoiminta oli syy imetyksesi epäonnistumiseen...? ;=DDDD
Vierailija:
Eli kannattaako yhden negatiivisen kokemuksen takia pitää anoppia kamalana?Vierailija:
Toki olin aivan nääntynyt ja väsynyt, mutta tuo kokemus oli omiaan tuhoamaan koko imetykseni kun maidon riittävyyttä epäiltiin koko ajan.Ja oikein tosiko sinä nyt väität, että tuo anoppisi yksittäinen virhetoiminta oli syy imetyksesi epäonnistumiseen...? ;=DDDD
mikä piru siinä on että niitä anoppeja pitäisi kumarrella ja nöyristellä että ei vaan mummu suutu ja välit mene huonoiksi`? ja sitten ei itse saisi mennä lapsen ja anopin " väliin" kun mummu tekee miniän mielestä jotain väärää.
Näitä ovat esim lasten hankinta(saaminen),seksielämä ja ehkäisy.
Toinen asia mitä en voi sietää on arvostelu,esim meillä tyyliin;miten tuolla lapsella on noin kauheat housut,miksei teillä pestä pyykkiä,siivota yms
Asialliset kommentit ovat asia erikseen,mutta meillä on valitettavasti ollut
edellä mainitun tapaista.
Varsinkin nuorilla miniöillä tuntuu usein olevan kovastikin hampaankolossaan anoppejaan vastaan. Minä tulkitsen sen omaksi epävarmuudeksi, ei osata ottaa vastaan ystävällisiäkään neuvoja vaan tulkitaan ne heti anopin arvosteluksi miniää kohtaan.
Huomattavasti helpompaa itsellekin on se, että antaa suurimman osan mennä toisesta korvasta ulos ja ajatella, että anoppi on sen itselleen tärkeimmän ja rakkaimman puolison ÄITI, joka on hänet rakkaudella kasvattanut. Voiko sellainen ihminen olla kovin paha...?