Olenko ilkeä kun iloitsen että tytärpuoli ei tule tänä viikonloppuna meille, ja mies ei ole töissä???ov
siis kyllä tykkään tytärpuolesta erittäin paljon mutta yleensä kun hän tulee niin minulle tulee vaan lisää töitä kun tulee kerran yksi lapsi lisää.
Ja meillä siis 5 vuotias ja 5kk ikäiset täällä ennestään ja tuo 5 kk vauva nukkuu yönsä erittäin levottomasti.
Yleensä mies melkein ana lauantaisin töissä paitsi on " yrittänyt" (muka) järjestää niin että olis kotona kun tyttärensä tulee meille (mutta eipä ole kovinkaan usein ollut)...
Ja nyt pitkästä pitkästä aikaa meillä on sellanen viikonloppu että mies ei mene töihin ja tytär ei tule meille oikeen odotan että saa olla ihan rauhassa pitkän viikonlopun eikä tarvii olla koko ajan muistuttelemassa asioista mitä saa tehdä ja mitä ei (tytärpuolella harvinasien huono muisti tai sit ei halua muistaa...)
Tiedän on pahasti sanottu mutta nyt ollaan niinkun " omanperheen" kesken...siis mulle omanperheen kesken, mieheltä tietty sit yks puuttuu...
Kommentit (44)
pakko lapsen on tuntea ettei ole ihan tervetullut.... :((
Viimekin viikonloppuna mietin kiukkukohtausten aikana, että kun olisi edes oma lapsi, jonka huutoa pitää kuunnella...
En ymmärrä miksi ap:n pitäisi olla harmissaan ettei tytärpuoli tulekaan.
eli se äitipuoli oli meitä kohtaan ihan mukava. Mutta kun isäni kanssa lopulta erosivat, haukkui meidät lapset ihan pataluhaksi. Ja saimme kuulla kuinka on meitä passannut ja ruokkinut(ei edes pidä paikkansa), jäi paha maku suuhun. Ehkä olis i parempi jos olisi ollut jo alkuaan ilkeä, eikä näin jälkikäteen.
Se tympii, että on siivottava toisen naisen lapsen sotkut, kuunneltava huudot ja kiukkukohtaukset, yritettävä sietää uhmaikää (vaikka mitä yrittää, seurauksena on kiukuttelu). Tämän jälkeen lapsen äiti haukkuu minut läpeensä. Kivaa :P
Sellaista se on, kyllä aikuisen pitäisi tajuta.
Minä nyt vain iloitsin siitä että kerrankin viikonloppu kun mies kotona ja tytärpuoli ei tule jotan MINULLA ei ole niin paljoa hommia!!! Katsokaas kun arvon herra lapsen isä ei noita lapsia kovinkaan paljoa hoitele, joten tänä viikonloppuna toivottavasti pääsen hiukan helpommalla ja saisin vaikka nukkua päikkärit jos saisin sen ukon jollain edes noita kahta hoitamaan siksi aikaa!!!
Ja kertokaas te jotka minua mollaatte että minkäköhän ihmeen takia vapaaehtoisesti tätä tyttöä kuskaan harrastuksiin ja ostelen vaatteita yms, tai käyn heillä kyläilemässä ja heidän äiti meillä??? Ja ajatelkaa jos en lapsesta tykkää (mitä siis en ole sanonutkaan) niin miks ihmeessä vapaaethosesti sitä tyttöä meille haen leikkimään ihan keksellä viikkoa???
-Ap-
Anteeksi että iloitsin omasta " vapaa viikonlopustani"
Eikö näiden viikonloppuvierailujen taustalla ole lapsen oikeus tavata etävanhempaansa? Ei siis se, että lähivanhempi saa vapaan viikonlopun/lapsen ruokakuluja tasataan syötättämällä tämä etävanhemman perheessä. Ja mies saa, taas kerran?, paeta kaikkea vastuuta ja vaivaa.
Surettaa, kun naiset aina hakevat vikaa toisistaan. Eihän miehissä mitään vikaa vikaa, äitipuolet vaan ovat sadun hirviöitä, jos heillä on inhimillisiä piirteitä.
nen on.
Vierailija:
Sellaista se on, kyllä aikuisen pitäisi tajuta.
Hänellä voi olla kovaki ikävä isäänsä silloin kun ei voi olla luonaan. Meillä ainakin tytöt ovat aika lailla " isin tyttöjä" . Voisin kuvitella miten kärsisivät..
Hoitamaan omia lapsiaan yhteisiä ja ei yhteistä. Saisit nauttia muulloinkin, kuin tulevana viikonloppuna!
Vierailija:
Hoitamaan omia lapsiaan yhteisiä ja ei yhteistä. Saisit nauttia muulloinkin, kuin tulevana viikonloppuna!
Ja minä siis olen lähivanhempi jonka poika käy joka toinen vkl isällään (isän perheessä on kaksi pientä lasta) .... :)
minulla oli ennestään yksi lapsi mutta uusi mieheni ei tullut toimeen hänen kanssaan sen jälkeen kun oma yhteinen lapsemme syntyi
parantanut tapojaan ja tietysti se on hänen kannaltaan helpompaa koko ajan kun tyttö kasvaa...
Mutta sen verran vielä noille jotka täällä haukkuvat että tulkaa sanomaan vasta sitten ku olette itse samassa tilanteessa, sitä kun ei voinut käsittää millaista elämä on kun on miehen kanssa kenellä jo ennestään lapsi, ja pystyisittekö te jättämään miehen johon olette rakastunut kun kuulette että tällä lapsi??? pikkasen epäilen...
Ja ei ne lapset niin ihania ole sille äitipuolelle kun jäävät siihen ilman isää, meillä tyttö huusi ja raivosi ja teki kaikki niin kun ei saanut kun minä olen hänen kanssaan ja isä ei tätä uskonut koska tyttö on TODELLA kiltti eikä tee pahaa kellekkään eikä edes OSAA olla ilkeä, näin myös lapsen äiti sanoi... Mutta kas kas kerran kun isä lähdössä ulos ovesta jäikin eteiseen kuuntelemaan, tyttö luuli että isä jo ulkona ja aloitti heti hirvittävän ilkeilyn ja huutamisen... näin sai mieskin todeta että ei se oma lapis aina se enkeli olekkaan...
-Ap
Ja kyllä en kuvittele että omat lapseni on enkeleitä, tiedän kyllä että osaa tuo 5 vuotiaskin olla ilkeä.
kun huomasivat että ei ne KAIKKI äitipuolet lapsipuoliaan vihaakkaan, luulen että nämä ketkä täällä aina äitipuolia haukkuu on tullut jätetyksi ja itse eivät hyväksyisi toisen lapsia... tai sitten ovat katkeria kun toinen onkin jo löytänyt uuden ja pelkäävät että oma lapsi alkaakin tykkäämään äitipuolestaan, niin sehän olisi erittäin kamalaa jos lapsi pitäisi jostain muusta ihmisestä äidin ja isän lisäksi.
-Ap-
Ja ennen kuin joku alkaa taas mäkättää, että olisi pitänyt miettiä ennen kuin teki kolme lasta, niin kyllä me jaksamme heidät hoitaa. Ei minulla ole tarvetta päästä heistä yhdestäkään eroon, mutta silti nautin siitä hetkestä, kun on hiukan rauhallisempaa.
Uusperhekuvioon otan sen verran kantaa, että meillä mies hoitaa lapsiani ja sietää heidän rähinät siinä kuin omansakin. Hänellä ei ole muita kuin meidän yksi yhteinen. Kyllähän sen näkee, että kuka hänen omansa on, mutta ei hän silti minun lapsiani syrji. Omaansa hellii eniten. Minä saan sitten helliä omiani tuplamäärän.
Etäperheessä biologinen isä ei jaksa kiinnostua näistä minun ja hänen lapsista sen enempää kuin hänen ja uudenkaan lapsista. Lopetin lasten vierailut tykkänään, kun heille syntyi toinen lapsi ja isä ei ollut viikonloppuisin kotona, kun lapset menivät häntä tapaamaan. Mielestäni uudella oli riittävästi hommia omiensakin kanssa. Nyt kun heidän lapsensa ovat isompia ja isä on saanut potkun persuksille, lapset käyvät tapaamassa sisaruksiaan ja isän ex:ää. Isäänsä eivät enää tapaa.
Tälläinen kuvio meillä. Ei ne " äitipuolet" aina ilkeitä ole.
Itse ollut saman miehen kanssa 15v ja neljä lasta.Omatkin lapset käyvät välillä hermoille saati että tarvisi hoitaa vielä jonkun muunkin lapsia ja vielä säännöllisesti.No jokainen tietenkin itse on tiensä valinnut ja tiennyt mitä tulemaan pitää kun on miehensä valinnut.Itse en ehkä siitä suoriutuisi kovinkaan täydellisesti,joten enpä taida muitakaan sen enempää tässä arvostella.Jaksamista vaan toivottelen!
lapsi olisi KOKONAAN oma, sitä ei tarvitsisi jakaa kenekään kanssa...
Ja saisi itse päättää lapsen asioista ei tarvitsisi kysyä äidiltä lupaa... eikä tarvis tapella lapsen kasvatuksesta että tehäänkö niin kun äiti haluaa vai niin kun isä haluaa...
joka aidosti sietää yhteisiä lapsiamme.