Mielestäni suhteessa ei ole sopivaa mollata toisen ulkonäköä.
Tuli tuosta " Mieheni pakottaa laihduttamaan" -ketjusta mieleen, että mielestäni se on loukkaus, jos mollaa toista ulkonäön takia(kilot, kasvojen ulkonäkö jne) , Miltä miehestä tuntuisi, jos vaimo arvostelisi miehen munaa pieneksi, silmiä tihruiksi jne... Etenkin tuo otti korvaan, että miesten pitäisi laittaa läskit vaimot vaihtoon! Siis, onko meidän NAISTEN tarkoitus sipsuttaa vimpan päälle ja mies saa olla millainen vaan ja arvostella?
Itse olen ollut hoikka ja lihava, nyt hoikka ja ihan nätti.
JOS SUHDE PERUSTUU PELKKÄÄN ULKONÄKÖÖN, SE EI TULE KESTÄMÄÄN.
KOMMENTTEJA?
Kommentit (6)
Olen aivan samaa mieltä sun kanssa...olen ollut nyt 11 vuotta aviossa ja myös nähnyt hoikat ja läskit päivät, niin on miehenikin...se, että tykkää itsestään sen verran, että huolehtii omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan heijastuu myös parisuhteeseen eli vaikka olen isokokoinen voin silti voida hyvin ja olla iloinen...ymmärrän miehiä jiden vaimot ovat läskejä ja itsesäälin kourissa, silloin ei voi kukaan hyvin...synnytän ihan näinä päivinä ja JÄLLEEN intoa täynnä valmiina juoksemaan vaunujen kanssa pitkin ja poikin ulkosalla..en mieheni takia vaan oman hyvinvoinnin, siinä samalla mies toki saa reippaan, iloisen ja hieman solakamman vaimo-kullan viereensä... :))
Oudoksun aina kun naiset sanovat, että mies esim. huomauttaa jääkaapilla käymisestä. Oma hyvä olo pn hyvä parisuhteen kulmakivi! Siinä ei tarvitse muiden huomautella muutamasta kilosta. On todella pinnallista, jos joku jättää vaimonsa esim. ylipainon takia! Sama ihminenhän se on kun se mihin aikanaan rakastui!
Minäkin toivon olevani mieheni kanssa vielä silloinkin, kun ollaan kumpikin yli 80-vuotiaita, iho roikkuu löysänä ja ryppyisenä, hiukset putoaa kummaltakin ja minulla pukkaa partaa ;) Aika on kyllä yleensä hyvä lääke kauneuteen, ja jos sitä on elämässään perustanut mitään vain sen perään (oli se sitten parisuhde, minä-kuva taikka ura), niin ei se tosiaan tule kestämään.
Sanotaan niin, että suhteissa otetaan usein liikaakin vapauksia käytöstapojen suhteen. Kun ollaan niin läheisiä, kunnioitus tuppaa unohtumaan. :/
Mun mies ainakin rakastui minun sisinpääni, piti kyllä myös ulkoisesta olemuksesta. Mutta eihän se minun sisin muutu koskaan vaikka kuinka lihoisin/laihtuisin. Minusta on jotenkin tosi outoa jos joku on miehen kanssa joka on " sinun" kanssa vain ulkonäön takia.. Eihän sellainen voi kestää, ei mitenkään. Ulkonäkö muuttuu koko ajan, vuosi vuodelta. Ymmärrän jotenkin että joku ei tykkää lihavista tai joku ei tykkää hoikista, mutta jos se oma rakas lihoo tai laihtuu niin ei sen pitäisi siihen rakkauteen vaikuttaa mitenkään. Ja jos se vaikuttaa niin sit on suhde aika heikolla pohjalla. Seksissäkin on loppujen lopuksi kyse henkisestä yhteydestä, samoista himoista/haluista, ulkonäön(kuten läskien) ei pitäisi vaikuttaa siihen mitenkään.
Kaikista hauskimpia on nää ihmiset jotka suorastaan rakastuvat ihmisen luonteeseen, mutta eivät voi alkaa seurustelee koska on väärän värinen tukka, tai on liian pienet rinnat tai on liian iso takamus... Naurettavaa. Minä en koskaan ottais miestä jolla on tarkat kriteerit. Olis itsellään kamalat paineet olla se täydellinen ettei mies jätä...
Joten ihmiset hyvät, jos miehenne käskee teidän laihduttaa/lihottaa/ottaa silikonit/vaihtaa tukka väriä yms. miettikää nyt herranjestas kaksi kertaa voi suhde kantaa hamaan loppuun asti. NOU WEI! :)
Ap