Lue keskustelun säännöt.
En halua anoppilaan jouluksi. Mitä tehdä?
08.11.2004 |
Nyt taas sama juttu ku joka ikinen vuosi yhdessäolomme aikana. ELi mies haluaa anoppilaan jouluksi ja minä taas en.
Luultavasti menemme minun vanhemmilleni, mutta siinäkin on yksi mutta. Mieheni lapsi ex-liitosta on meidän kanssamme tänä jouluna ja vanhempieni koira on tosi arvaamaton häntä kohtaan ( outo syy..tiedän). Eli tämän koiraongelman takia on vähän hankaluuksia olla siellä esim. yötä tai lyhyeempääkin aikaa. Yhteisen lapsemme hyväksyy joten kuten, mutta yleisesti on tosi arvaamaton lapsia kohtaan. Asia erikseen on, onko siinäkään järkeä, mutta koirasta vanhempani eivät luovu tms, joten asiasta on aivan turha sen enempää keskustella. Mutta jos asiat saadaan jotenkin setvittyä, ni sinne ois tarkoitus mennä.
Olemme olleet yhdessä 3 joulua ja joka joulu olemme olleet mieheni vanhemmilla ( osittain vanhempani ovat olleet matkoilla ja esim. viime vuonna mies halusi ehdottomasti mennä omille vanhemmilleen, ni suostuin). Mieheni mielestä hänen vanhempiensa joulunvietto on todella idyllistä ja ihanaa ja haluaa tarjota saman " tunnelman" lapsilleenkin. Ja osittain olen samaa mieltä itsekin. Anoppila on ihan kiva paikka; ihana maailaisidylli noin ulkoisesti yms, eivät kännää tms...mutta....
Itse en voi mieheni kanssa tästä asiasta suoraan keskustella, koska hän loukkaantuu verisesti. En halua anopin luo, koska heidän joulunviettotapansa ovat aivan erilaiset, kuin mihin itse olen lapsuudessa tottunut. Oikeastaan he eivät sen koommin vietä joulua; samaa TV:n tuijottelua kuin muinakin päivinä. Eivät pukeudu siistimmin eivätkä panosta edes kattauksiin yms mitenkään juhlavammin ( ts. kinkku tarjoillaan pakasterasioista ja salaatti muovisista leivontakipoista, servetteinä käytetään esim. pääsiäisaiheisia yms)..Ehkä joillekin ei ko.asioilla ole väliä, mutta minulle on. Näin ei-maaseudulla kasvaneena minulle juuri kattaus, pöytätavat yms tuovat joulutunnelmaa yms. Myös siisti pukeutuminen kuuluu siihen. Viime jouluna tuijottelin joulupöydässä appiukon rintakarvoja, jotka kotosasti pilkottivat kylpytakin rinnuksista.
Ja turha sanoa, että minä voisin osallistua ruokien tekemiseen, kattauksiin tms. Olen kyllä osallistunut ja yrittänyt " tehdä tavallani" , mutta kun etsin jotain siistiä tarjouluastiaa yms, niin anoppi tuhahtelee ja ihmettelee, että " mikäs vika tossa on" ( osoittaen muovista leivontakulhoa tarjoiluastiana yms).
Joten; nyt mies on sitä mieltä, että jos vanhemmilleni ei mennä, niin emme missään nimessä voi olla omassa kerrostalokodissamme,vaan meidän pitää ehdottomasti mennä " lapsien joulutunnelman" luomiseksi anoppilaan....
Mulle asia on sama kuin että joulu olisi pilalla. Olen jo 3 vuotta viettänyt heidän " tavoillaan" , joten voitte uskoa, että haluaisin jo viettää omalla tavallanikin. Mies ei voi ymmärtää sitä , että haluan mieluummin olla kotona kerrostaloasunnossamme. Ekaa joulua siellä ollessani olin niin " sokissa" heidän systeemeistään, että melkein pääsi itku. Ymmärrän sen,että ihmisillä on erilaisia tapoja, mutta tapojen puute esim. tietyissä jutuissa pistää vihaksi. Minulle ne asiat ovat tärkeitä.
Miten muotoilla asia kauniisti miehelle. Appivanhemmat ovat ihan ok ja menen mielelläni sinne esim. ennen joulua käymään. Hänelle heidän joulunsa on " oikea" joulu ja loukkaantuu ihan hirveästi, jos kerron totuudenmukaisesti, miksi en halua sinne mennä.
Mies kyllä suostuu tulemaan minun kotiini, jos sinne vain pääsemme...
Onko kohtalotovereita?
Kommentit (30)
että miksi en halua oikeaa joulutunnelmaa lapsien takia. Itsellään ei kuulemma ole väliä...Ja minä kuulemma ajattelen vain itseäni. PERKELE tää asia saa mut vihaseksi.
T: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sinun pitäisi kuitenkin kyetä sanomaan miehelle, missä ongelma on. Ei tietenkään liian suoraan, mutta jotenkin kauniisti ilmaista, että sinulle joulutunnelmaa ovat kattaus yms., joita hänen vanhempiensa luona ei voi saada. Koeta kääntää se puoli jotenkin lasten eduksi.
Mitä jos viettäisitte aaton keskenänne, joulupäivä toisen vanhemmilla ja tapaninpäivä toisen vanhemmilla?
Jut nyt en kotonakaan jaksa laittaa, kun tää asunto tympii...jospa ens joulna ois talo valmsi ni ei tarttis lähtee mihinkään! Mua tympii kans se sama juttu anoppilassa(tosin ei yhtä räikeesti ku sulla), että elävät joulunakin ihan ku muulloinkin, eli tv päällä, ruokapöydästä etenkin appiukolla kauhee kiire pois (no ei siin pöydäs oo kyl paljoo syömistäkään, salaateista ja mädistä puhumattakaan ja laatikot tarjoillaan alumiinivuosissa!) jne....puh, kunhan tä joulu on ohi, niin sitten en kyllä ikinä menee enää sinne tuhlaamaan omaa joulutunnelmaa!
Mennä vaik aatoksi sinun vanhempien kotiin, ja joulupäivänä anoppilaan ? Ja mitä koiraan tulee, niin eikö ole mahdollista pitää sitä ulkona, tai eri huoneessa? Omaa lastani en arvaamattoman koiran lähelle edes päästäisi..olen nähnyt mitä koira voi saada aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten vasta joulupäivänä näette vanhempanne. Niin me tehdään.
Meilläkin anoppilassa joulu menee television tuijottamiseen ja anopin hysteeriseen ruokavouhotukseen (siis tykkään syödä hyvin jouluna, mutta vährmpikin touhu riittää).
Siksipä ollaan jo ment joulut oltu omalla perheellä kotosalla. Mun kotiin ei voida mennä, koska mun isä taas juo jouluisin kuin pesusieni.
Mut etkö sä voisi sanoa, että nyt tänä jouluna sinä haluat ehdottomasti mennä omien vanhempiesi luo tai olla kotona.(kuten miehesi viime jouluna halusi omilleen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä jouluna on vuorossa sinun vanhempasi ja ensi jouluna anoppila.
Meillä toimii, eikä tarvi asiasta keskustella joka vuosi. Tänä jouluna me mennään myös anoppilaan, kun viimeksi oltiin minun kotona. On tosin ollut puhetta myös siitä, että alettaisiin viettää jouluaatot omassa kotona oman perheen kesken.
kutsutte appivanhempasi teille aattoillaksi?? Edellyttää sinulta tietenkin venymistä ja jaksamista, mutta voisit laittaa mieleisesi joulun, lapset näkevät isovanhempansa, samoin miehesi vanhempansa - tunnelmallinen perhejoulu. Samalla appivanhempasi _ehkä_ huomaavat, että jouluunkin voi panostaa jos haluaa.
Miltäs kuulostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kutsu appivanhemmat teille tai sitten vain otat itseäsi niskasta kiinni ja mietit kumpi on tärkeämpi jouluna, lapsille isovanhemmat vai sinulle oikeanlaiset jouluviritykset. Aina ei saa kaikkea, aikuinen ihminen kyllä kestää vääränlaiset servetit ja muovikipot jouluna jos muuten on hyvää seuraa. Löysää pipoa, tee itse elämästäsi vaikeampaa kuin se onkaan. Eikö miehesikin ole sen arvoinen?
Viime jouluna tuijottelin joulupöydässä appiukon rintakarvoja, jotka kotosasti pilkottivat kylpytakin rinnuksista.
mutta kun etsin jotain siistiä tarjouluastiaa yms, niin anoppi tuhahtelee ja ihmettelee, että " mikäs vika tossa on" ( osoittaen muovista leivontakulhoa tarjoiluastiana yms).
Anteeksi että nauran sinun kiukullesi, mutta kirjoitit hauskasti:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä ruukataan pukeutua ihan vaatteisiin kun ihmisiä tulee kylään, vaikkei mitään hienostelijoita ollakaan!
Olkaa kotona ja luokaa sellainen joulu kuin haluatte.
Me alettiin viettämään omia jouluja jo monta vuotta ennen lasten syntymää. Sitten tapanin ja uuden vuoden välissä kyläilemme - jos jaksamme.
Yksi asia tulee mieleen tekstistäsi: sinä et halua anoppilaan koska heidän tapansa ovat niin erilaiset kuin mihin sinä olet tottunut. Miksi sitten oletat että miehesi viihtyy sinun vanhempiesi luona? Tavat on aivan yhtä erilaiset niinpäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niillä asioilla, jotka mulle tärkeitä. Mutta hänestä juuri tämä " luminen maalaismaisema" tuo joulutunnelmaa ja itse en koe sitä mitenkään ainoana törkeänä , koska en ole lapsena itse siihen tottunut.
ja todellakin, olemme olleet jo 3 joulua anopilla ja nyt olisi ihan kohtuullista,e ttä tänä vuonna ei sinne mentäisi ( vaikka emme menisi minunkaan kotiini). Eli olisimme todellakin kotonamme. Mutta pointtini on se,että tätä mies ei voi ymmärtää alkuunkaan. Hänen mielestään olisi järjetöntä olla kotona., Mutta minä taas olen aikuinen ihminen ja haluaisin tehdä tavallani...joka todellakin poikkeaa anoppini tavoista. Mies pitäisi varmaan järjettömänä ideana sitä,että hänen vanhempansa kutsuttaisiin tänne, koska siellä on tämä " maalaisidylli" ja paljon enemmän tilaa yms.
Hullumpi idea se ei ole. Toisaalta minä haluaisin siinä tapauksessa pyytää myös omia sukulaisiani tänne ja kaikki emme missään nimessä mahtuisi tänne. Ja mieheni ja minun sukulaiset ovat niin eri aaltopituudella, että tilanne olisi kaikkea muuta kuin luonnollinen. Siinä missä minun isäni pitää kravattia ja pukua päällä, niin appiukko hiihtelee verkkareissa yms...Koko tilanne olisi naurettavaa, vaikka haluaisinkin ajatella myönteisesti.
Ottaa aivoon, kun mies koko ajan korostaa, että hänelle ei ole niin väliä koko asialla ( on esim. ateisiti, eikä koe joulua tärkeänä), mutta hänhän se tässä loppujen lopuksi määrää tahdin. Hänen päähänsä ei mene minun ajatukseni tästä asiasta, koska on niin fiksoitunut omiin ajatuksiinsa. Ja...todellakin; olemme olleet siellä 3 joulua, joten olen kyllä " joustanut" mieheni ja hänen lapsensa takia ihan tarpeeksi oman tunnelmani kustannuksella. Jos ihan suoraan sanotaan, niin tunnen itseni joksikin metsäläiseksi siellä ollessani ( tiettyjen asioiden suhteen).
T: ap
Meidänkin mies vouhotti aina kuinka tärkeää heidän perheensä tavat ovat ym. Erona on tietty se, että meidän kummankin perheet on kaupungissa. Suhteen alussa vietimme joulut ensin kummankin omassa kotona, sitten aamupäivän hänen vanhemmillaan ja iltapäivän minun. Kun lapset syntyivät sanoin, etten ala lahjoja raahaamaan minnekkään ja, että minusta parasta olisi kun koko konkkaronkka tulisi meille.
Joten viimeiset viisi vuotta olen vihdoinkin saanut luoda omaa joulua.
Kannattaa sanoa miehelle, että lapsille olisi parempi, jos te loisitte oman joulun ja joulutunnelman omaan kotiinne. Se saisi heidät tuntemaan enemmän yhteenkuuluvuutta.
Maalaisidyllistä voitte käydä nauttimassa sitten vaikka välipäivinä.
Ollaan sovittu alusta asti että joka toinen joulu ollaan miehen vanhempien luona aaton ja joka toinen minun. Nyt tuleva joulu on todennäköisesti viimeinen joulu kun olemme kahden, la 30.12. Tarkoitus olisi suunnata anoppilaan, mutta vielä en tiedä uskallammeko lähteä niiin lähellä la:ta reissuun, matkaa ei tosin ole kun vajaat 100 km. Ensi vuodesta alkaen olemme ajatelleet että vietämme aaton kotona ja reissaamme sitten muina joulunpäivinä sukulaiset läpi. Tiedän että anoppi tulee olemaan todella vastaan järjestelyä, ensimmäinen lapsenlapsi, mutta hän saa vaan tottua uuteen järjestelyyn.
Mitäs jos näyttäisit kirjoituksesi miehellesi, hän ehkä voisi saada siitä enemmän irti kuin pelkällä keskustelulla. Ja ymmärtää paremmin sinun näkökulmasi asiaan!
Ap hei kyllä maallakin vietetään joulua " sivistyneesti pitkän kaavan mukaan" . Se on ihan ihmisistä itsestään kiinni miten tykkää viettää. Mitä jos viettäisitte joulun omassa kodissanne, saisitte tehdä siitä oman näköisenne. Keskustelkaapa vielä miehesi kanssa aiheesta. Tuskinpa miehestäsikään kivaa jos sä lähdet sinne anoppilaan ja oot sit huonollatuulella ja harmissasi.
Minun vanhempieni kotona joulua vietetään kuten sinun anoppilassasi ap. Ja syykin löytyy: Isä oli aikoinaan niin paljon työssä, ettei ehtinyt edes viikonloppuisin kunnolla hengähtää. Joten joulu pyhitettiin lepäämiselle ja olemiselle. Oltiin ihan perheen kesken, käytiin saunassa eikä sen jälkeen puettu kuin yövaatteet ja saunatakit. Tosin meillä ruoka laitetaan kyllä oikeisiin tarjoilukippoihin... Ja minun mielestäni se on vieläkin ihanaa! Ei tarvitse pingottaa...
Mieheni ei ymmärrä meidän jouluamme, enkä minä heidän... Heillä pistetään saunan jälkeen ykköset päälle, ja sukua tulee joka puolelta. Talo on täynnä ja ruokalajeja pariakymmentä erilaista. Anoppi höösää niiden kanssa puolestavälistä marraskuuta... On seisova pöytä ja syömäpaikkaa saa etsiä... Ja sit pingotetaan " juhlatunnelmissa" koko ilta. Ei mitään rentoa! Ehkä se sit muuttuu, kun saadaan lapsia... Tunnen itseni siellä ulkopuoliseksi. Mutta luultavasti joudun tässä asiassa antamaan periksi, ja viettämään joulua kuten mieheni haluaa. Ehkä joskus pystyn hieman " rentouttamaan" tätä joulunviettoa...
Ja loppukaneetiksi: Olemme molemmat " maalaisia" , joten ei se kaupunkilaisjoulu/maalaisjoulu nyt oikeastaan päde. Mieheni perhe on pitkän linjan maanviljelijöitä, kun taas minun perheeni on työläisperhe.
Me käytiin molemmat mummolat aattona...(välimatkaa mummoloiden väli 4km ja meille 9km). Nyt sitten on lapsia 5 niin eipä tarvitse kotoa lähteä minnekkään...ihanaa. Meille tulee mummot/papat ja siskot. Onhan se touhua ja järjestelmistä että kaikki mahtuu, mutta huisin hauskaa. Varsinkin omat vanhempani joutuvat nyt kärvistelemään selvinpäin alkuaattoillan (kun ovat autolla liikenteessä). Sitten ollaan vierailtu muuten tapanina, joulupäivänä mummoloissa...
Niin päätimme tehdä meillä kun lapsi syntyi.
En tiedä anoppilan joulusta, mutta kattaukset, pukeutuminen ja joulusauna on " peritty" minun puolelta ja luulen, että kiireettömyys, kuusen koristelu ja yhdessä olo miehen puolelta.
Plus yhdessä sävellämme, eli vietämme ihan omanlaista jouluamme hyviksi kokemillamme tavoilla.