Lue keskustelun säännöt.
Uskottomuus - onko se niin yleistä kuin väitetään?
14.10.2005 |
Itse olen naimisissa hyvän miehen kanssa ja yhteistä meillä on luottamus toiseen; emme kumpikaan voisi ajatella pettävämme toisiamme. Luottamus on kaiken a ja o. Mies, perhe ja lapset maailman tärkeimmät asiat eikä mikään saisi niistä luopumaan. Olenko vähemmistössä kun ajattelen näin? Onko uskottomuus niin yleistä kuin puhutaan - omassa lähipiirissä ei ole ollut näitä tapauksia; eikö niistä vain puhuta...?
Kommentit (10)
Näin meilläkin ajateltiin, näin sovittiin neljä vuotta sitten kun aloimme seurustella, puhuimme ja sovimme rajat , mieheni kertoi olevansa yhden naisen mies , ettei hän koskaan.....hän tulisi kyllä heti kertomaan minulle jos haluaisi toista naista. toisin kuitenkin kävi ja mies oli uskoton, useamman kerran useamman kuukauden ajan hän kävi tapaamassa tätä samaa naista ja vei tämän naisen jopa yheisen tuttavamme mökille yhdeksi yöksi,tämä ottaa eniten koville ja katkeruuttaa minut koska en vain pääse tästä eroon, oksettaa ja yököttää koko ajatuskin yhteisestä yöstä. tästä on jo puoli vuotta aikaa mutta silti kärsin tästä päivittäin .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tuollanen lirkuttelu ja vannominen tyyliin en voisi koskaan pettää plaa plaa plaa, on just varoitusmerkki. Ne pahimmat pettäjät on mun kokemuksen mukaan just niitä parhaimpia puhujia.
itse villinä sinkkuna vuosi sitten hässin miehen kanssa joka oli 10 vuotta elänyt saman naisen kanssa. Elivät (ja elävät edelleen) tosi hissukka-elämää, käyvät koiriensa kanssa eräjormailemassa ja ovat hyvin tavallisia. Mieskään ei ole mikään jännämies. Niin vain hän päätyi muutamankin työpäivänsä aikana minun sänkyyni. Sen pidempää suhdetta ei tästä syntynyt ja jatkoin eteenpäin.
Kyllä se on vaan uskottava että ne kilteimmistä kilteimmätkin, näennäisesti hissukat erakkoluonteiset perhemiehetkin pettävät puolisoitaan. Tämä tieto ei ainakaan itseäni motivoi etsimään mitään vakavaa parisuhdetta.
No mistä vitusta me voidaan tietää, miten yleistä sen sun mielestä väitetään olevan?
Minäkin suhtauduin siihen jyrkästi enkä hyväksynyt yhtään. Sitten, vähän kypsemmällä iällä iski järkyttävän voimakas ihastus. Nykyään en niin helposti enää moralisoi muita tai kuvittele tietäväni heidän asioistaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin suhtauduin siihen jyrkästi enkä hyväksynyt yhtään. Sitten, vähän kypsemmällä iällä iski järkyttävän voimakas ihastus. Nykyään en niin helposti enää moralisoi muita tai kuvittele tietäväni heidän asioistaan mitään.
Sama.
Oman lähipiirini perusteella sanoisin, että pettäminen on yleisempää kuin luullaan. Tosielämä voittaa kaikki saippuasarjat suhdekoukeroissa.
Olen itse ollut petetty, pettäjä ja toinen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se yleistä? Kuitenkin vain joka kolmas pettää. Kaksi kolmesta siis ei petä.
Kyllähän tästä on tutkimuksia tehty, ei muuta kuin etsimään. Turha täällä on spekuloida.
Kyllähän se varsin yleistä siis on. Jos teillä ei petetä niin molemminpuolin naapureissa petetään.