Mitä Mariskoolilla tehdään?

No voi kai siinä jotain makeisiä pitää, mutta saman kulhon saat ilman marimekko merkkiä 7e.llä maxi makasiinistä.

voishan niistä tarjota tietysti jotain.

ja kuvitellaan kaikkien olevan kamalan kateellisia/ihastuneita. Lisäpisteitä voi yrittää keräillä virittämällä ikkunaan unikkoverhot ja tälläämällä mariskoolit sitten näkösälle. Takuuvarma tälli on se jos edellämainitut jutut tekee keittiössä ja myksitää vaativimmatkin vieraat parilla unikkopatalapulla ;)

Muuten: aidot mariskoolit on laadukkaampaa työtä ja jäljennöksen erottaa aidosta jo kilometrin päästä. ne feikit onkin susirumia. aidoissa mm kauniit värit.

kaksi skoolia voi laittaa päällekkäin (siis suut vastakkain) Pysyy!

siinä jotain aina tarjolla..

yhdessä on pieni kodinonni-kukka

yks on sokeriastiana

ja kolmas kermavaahtokippona

Ihmeellistä vouhotusta. Olisi kyllä kiva tietää, mikä se varsinaisesti siinä Marimekossa niin kovasti ärsyttää. Ehkä voisi olla vilpittömästi iloinen, että firmalla menee hyvin ja porukka tykkää. Eihän kaikkien tarvitse kaikesta tykätäkään.



Eikös se kerro jostain kateudesta, että pitää Tiimarin kopioita ostaa....

mariskooleilla-heh heh... enpä ole ennen tiennytkään. Ilmeisesti joilla kuilla on kova halu antaa jonkinlainen kuva itsestään, kun noin luulevat, että muut tekevät myös niin....

Paitsi, jos sulla on punaisia skooleja rivissä ikkunalla. Sitten ehkä. Punaiset ovat kalliimmat.



Käyttöön vaan!

Ei ne nyt NIIN kalliita tosiaankaan ole että niiden omistajia kannattaa kadehtia ja sitä myöten herjata niitä jotka niistä tykkää.

Niitähän on melkein joka kodissa. Taviskulho. Jos pröystäillä haluaa niin hankkii jotain vähän erikoisempaa.

arabia-keskuksessa näin noita päällekkäin ja olivat tosi hauskoja.

22

Joku sanoikin niiden olevan taviskamaa. Kai ne siksi mua huvittaakin. " Koti ei ole koti ilman mariskoolia" tai muuta vastaavaa. Kukaan ei tosin sano sitä ääneen.



Maailma pursuilee kippoja, kuppeja ja rättejä joista luulisi jokaisen löytäävän jotain persoonallisempaa. Mutta kun ei. Sitä ostetaan vaikka halpiskopioita merkkituotteista vain että voi näyttää että osataan sitä meilläkin. Tai ettei vaan erottuisi porukasta, ainakaan edukseen.



Mutta on niissä mariskooleissa kuitenkin yksi hyvä puoli. Saan niitä " persoonallisina lahjoina" asiakkaiden puolelta useamman vuodessa. Ne on kätevää lahjoittaa eteenpäin, koska joka pirtin pöydällä niitä tuntuu se rivi olevan, ja lisä kyllä kelpaa...



*huokaus*

Käytän niitä tarjoiluastiona pääasiassa. Aina laitan pöytään kun vaan mahdollista. Minusta ne on kauniita ja ajattomia.

Mautonta ja junttia käyttää feikkiä, oli se sitten mikä tuote tahansa. Jos ei ole halua tai varaa aitoon Mariskooliin, sitten täytyy olla pokkaa jättää ne tarjoushalliversiot kaupan hyllyyn! Ostamalla jäljennöksen tulee tukeneeksi eräänlaista piratismia. Tiedän että tälle mielipiteelleni nauratte, mutta oikeesti: jos joku laatufirma on kehittänyt tuotteen, josta tulee suosittu, jopa trendi, kuinka alhaista onkaan matkia sitä!!! Ja mammat ostaa, kun " saa samanlaisen paljon halvemmalla...!!!" Voi N O L O!

*Muistelee tuttavaansa joka päällysti sohvatyynyt Tallinnasta ostetulla Burberry-feikkikankaalla ja ripusti seinille muka aidon näköisiksi painettuja Kaj Stenvall -ankkatauluja*