Olen raskaana ja pelkään että saan pojan!

Minulla on 10-vuotias tyttö.



Suurin toiveeni on että hänestä ei kasva tyypilistä suomalaista itsekeskeistä narisevaa naista. Puhumattakaan että hänestä kasvaisi kaltaisesi natsi.



Rakastan häntä ja pidän kuin kukkaa kämmenellä, mutta jos hänestä tulee samanlainen kuin sinusta, toivon etten olisi koskaan syntynytkään.

teet vain hallaa ja todennäköisesti ajat pojan toimimaan juuri päinvastoin kuin toivoisit. Viimeistään murrosiässä.



Meillä tehdään työtä tasapuolisesti, hommat vaihtelevat. Äiti tekee enemmän perinteisiä kotitöitä ja isällä riittää urakkaa remonteissa jne. Mutta KUMPIKAAN ei makaa sohvalla sen enempää kuin toinenkaan. JA myös mies tekee mitä tarve vaatii, kuten myös nainenkin. Tärkeämpää on siis arjen sujuminen kuin töiden laskeminen tai jakaminen tasan puoliksi.

Tällä mallilla uskon lasten oppivan fiksuiksi.

Perheessä on sekä tyttö että poika. Poika on laiskempi, mutta vähemmällä hän ei pääse. Siitä pidän huolen.

Poikamaista riehuntaa en ole kieltänyt, kunhan käyttäytyy tilanteen mukaan. Siis riehumisella on aikansa ja paikkansa, jokapaikassa ei juosta ja mölytä. Tytöllä on samat säännöt. Yhdessä nuo menevätkin pitkin metsiä, milloin leikitään noitia ja velhoja, milloin soditaan. Täytyy myös sallia sukupuolileimainen käytös, ei se ole väärin. Sen kieltäminen on.

Ja minusta se on kokonaan eri asia kuin se kuka tekee ja kuinka paljon töitä kotona. Eikä tapakasvatuskaan kuulu siihen.

Hmmm. Yhteiskunnassa on parannettavaa naisen aseman suhteen.

MUTTA se oletko alisteisessa asemassa parisuhteessasi, on eri asia. Älä ikinä unohda, että maailmassa on PALJON terveitä ja tasapainoisia suhteita. Älä kiellä sitä totuutta ja yleistä kaikkia suhteita naisia alistaviksi.



Pelkäätkö saavasi pojan, siksi että pelkäät hänen kasvaessaan aikuiseksi joutuvasi _hänen_ alistamaksi?

Hän äsken aamupalapöydästä noustuaan sanoi, ettei kellään pojalla ole yhtä ihanaa

äitiä kuin hänellä:)) Tätä on poikien ja äitien elämä, niin kurjaa:((

Jos ei ole myöhäistä, niin tee abortti. Parempi pysäyttää geeniesi leviäminen, sillä kirjoituksestasi päätellen ne ovat ihmiskunnalle vahingollisia. Ainakin jos tuo mieshviha periytyy. Raiskasiko isäsi sinut lapsena, kun vihaat miehiä noin paljon?

Vaikka meillä vallitsee aika perinteinen työnjako (eli minä teen kotihommat ja mies "miesten" työt), niin ilman miestäni en vapaaehtoisesti haluaisi elää. Hän on lapsillemme mitä ihanin isä, huolehtiva sellainen (vaikka paljon tekee töitäkin niin aikaa riittää perheelle). Ja paras mahdollinen elämänkumppani minulle.



Ja tuo ap:n höpötys että pelkää, jos tulee poika, niin kyllä se niin on, että jos raskaaksi hankkiutuu, niin on otettava tuleva elämä sellaisena kuin se eteen tulee. Itselläni on molemmat, ja hyvä niin. Esikoistyttö on ollut vauva- ja taaperoaikana kiltti, touhukas, mutta rauhallinen, nyt hieman vanhempana melko tempperamenttinen ja omatahtoinen, mutta sosiaalinen neitokainen. Poika taas on nyt taaperoiässä jo aika omatahtoinen, mutta kovin on äidin perään ja kiukkukohtausten vastapainoksi todella aurinkoinen ja hellä poika. Mutta lapsille ei tee hyvää, jos oma äiti on miesten vihaaja, mitä se tekee lapsen ja isänkin suhteelle. Ap:lle suosittelen terapiaa, että pääsee tuosta vihasta eroon. Kyllä se niin vaan on että meitä molempia, sekä miehiä että naisia, tässä maailmassa tarvitaan.

Eivät todellakaan ole saaneet äidistä kotikone-kuvaa ja isästä laiskimuksen mallia. Pikemminkin päinvastoin :) Äiti on "aina" tietokoneella ja isi leikkii ja puuhastelee. Kyllähän he tietenkin näkevät, että äiti tekee ruoan ja hoitaa pyykit, sillä ne ovat mun hommat mutta kyllä he vastaavasti myös näkevät isinkin puuhastelut.



Onko sulla sitten laiska mies kotona vai miksi pelkäät moista???

On nähnyt isänsä säännöllisesti siivoamassa ja on itse meillä se järjestyksen "mies". Rauhallinen ja kiltti poika, saanut isältään tämän käytösmallin ja geenit.

mutta mulla oli samanlaisia ajatuksia kun kuulin esikoisen olevan poika. Itse olen yrittänyt kasvattaa hellyydellä,rakkaudella ja niiden osoittamisella meille vähän "pehmompaa" poikaa ja myönnän,ihan tarkoituksella.



Mielestäni olen hyvin onnistunutkin,meillä on kotitöihin osallistuva,paljon hellyyttä jakava ja kauneutta arvostava 5v poika jonka suusta ei kuulu rumia sanoja ja joka ei leiki pyssy ja tappelu leikkejä. Sille nyt ei taida voida silti mitään,että tyttölasta enemmän poikaa silti viehättää esim painiminen ja huutaminen :D



Ja lisäksi asiaa varmaan auttaa sekin et mun mies osallistuu kotitöihin ja on tavallista huomaavaisempi ja hellempi mies :)

Itsekin vierastin ajatusta, että joku mies on syntynyt minun kauttani tänne. Sain sitten kaksi poikaa. Ihania, vilkkaita, avoimia, suoria. Tyttäreni on pitkävihaisempi ja monitulkintaisempi, hänen kanssaan on käyty pahimmat kahinat. Aggressiivisiakin pojat joskus leikeissään ovat, varsinkin kavereiden kanssa. Mutta huomaa: sinä äitinä näet sen kaikkein hellimmän ja lutuisimman puolen pojastasi, joskin myös sen äksyimmän ja tuittuimman. Mutta ne on jotenkin niin pyyteettömiä rakastamisessaan.



Meillä isi ei koskaan auta äitiä, edes lapset eivät auta. Kukin tekee oman osansa ja osallistuu yhteiseen työtaakkaan.

annoitte siis toivoa, kiitos.



Ap

voi vee että pitää murehtia sukupuolta......

kyllä se lapsi on sulle sitten yhtä rakas vaikka onkin poika eikä tyttö kun syntyy. meidän poika on ainakin ihana mua kohtaan. ja pojat on poikia, älä streessa. tärkein että on terve

Minkälaisia ne on? Antaako poikana olo eri oikeuksia?

Oletko parisuhteessa miehen kanssa? Minkälainen hän on?

eri tavalla kuin tyttöihin. Kulttuuriset sukupuoliroolit ja sukupuoliin liitetyt ominaisuudet vaikuttavat usein alitajuisella tasolla siten, ettei ihminen edes välttämättä huomaa sukupuolittuneita asenteitaan ja kasvatuskäytänteitään.



Miten kehittyy öykkäireitä? Miehiä tai naisia? Onneksi vanhemmilla ja kasvatuksella on väliä, vaikkakin kouluiästä lähtien lapsen oma viiteryhmä vaikuttaakin yhä enemmän persoonan kehittymiseen.



Pojatkin voivat olla kivoja:-)

Minulla ei ole miestä. En halua parisuhdetta. Lapsella on kuitenkin isä kuvioissa.



Ap

johon sisältyy just se ajatus että pojalle sallitaan asioita joita tytölle ei - riehuminen yms. Vai miten te muut sen tulkitsettte? Minulla ei ole poikia itselläni, joten en ole tuota onneksi saanut kuulla.

Vauva kuoli ja tahtoisin toisen lapsen.



Odottaessa pelkäsin, että saan tytön, koska en osaa olla tytölle tarpeeksi naisellinen äiti ja tytöt ovat märyiitoja poikia useammin. Stereotypia, joka ei pidä paikkansa, tiedän.



Nyt minulle kelpaisi sekä tyttö että poika, ei väliä. Minä pelkään, että en saa enää lasta tai lapsi on taas kuolemansairas.

mutta toivon että et tartuta noin miesvihamielistä asennetta lapseesi, tuli lapsesta sitten tyttö tai poika. Nykyään muuten näkee yhä enemmän myös öykkärimäisiä ja aggressiivisia tyttöjä (teinejä), joten ei se ihan poikien yksinominaisuus ole.