Lapseni on ollut viikottain yökylässä 2 kk ikäisestä lähtien.
Täällä kun on nyt paljon moralisoitu vanhempia jotka vievät pieniä lapsiaan yöksi hoitoon, niin kauhistelkaapa nyt vuorostanne meidän perhettä: Lapsemme on ollut 2 kk ikäisestä alkaen kerran viikossa mummon luona yökylässä. Mummo on jo eläkkeellä ja elää yksin, voi sitä riemua kun saa hössöttää lapsen kanssa, varmasti hoitaa paremmin kuin kukaan muu. Itse olen kärsinyt synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja viikonloppuvapaa lapsesta on tehnyt senkin vuoksi hyvää. Lisäksi meillä on tehty asunnossamme remonttia jonka aikana lapsi on ollut jopa 5 yötäkin mummon hoivissa. Lapsi on nyt 1v 2 kk vanha ja henkisesti täysin terve.
Moralisoikaa ihan rauhassa. =D
Kommentit (47)
Ehkä se on sitten sitä kun sanotaan, että on vanhemmuus hukassa. Minulla ja miehelläni on ollut omaa aikaa, vaikkei lapsemme olekaan olleet yökylässä missään alle 1v eikä sen jälkeenkään kovin usein. Minä en voisi kuvitella lähteväni ilman muutaman viikon ikäistä vauvaani yhtään mihinkään. Jo imetyksenkin vuoksi, mutta muutenkin. Saisin siitä varmaan jo aika pahan paniikkihäiriön tms. Minua ahdisti jo sairaalassa se, kun vauvani yritettiin viedä vauvalaan yöksi, että saisin " levätä" . Sanoin lepäävänä parhaiten silloin kun tiedän että vauvalla on kaikki hyvin ja tiedän sillä olevan kaikki hyvin silloin kun nukkuu kainalossani.
Ja on aika huvittavaa sekin, että miten mummojenkin hoitointo tuntuu laantuvan sitä mukaa mitä isompia, vilkkaampia lapset ovat ja mitä enemmän heitä on. Eli herää vaan epäilys siitäkin auttamis motiivista kun vauvaa vaan halutaan hoitaa, mutta ei antaa apua siinä missä oikeasti tarvitsisi eli isompien hoidossa. Ja isommat lapset enemmän itsekin saavat siitä mummon kanssa vietetystä ajasta jotain kuin pieni vauva. Kyllä jos pieneltä vauvalta kysyttäisi, että kenen kanssa hän mieluiten yönsä viettäisi niin ei ole kyllä epäilystäkään mikä vastaus on.
Ja nyt en tarkoita ääriesimerkkejä kuten alkoholisteja, narkkareita, lapsenpahoinpitelijöitä, pedofiilejä yms. joiden ei pitäisi lapsia saada ollenkaan.
ja lapsi nauttii, niin miksei? Saa äitikin levähtää ja jaksaa paremmin lapsen kanssa. Minäkin olin pienenä paljon mummolassa, joskus viikkotolkulla eikä minulle mitään traumoja jäänyt, päinvastoin, hyviä muistoja vain! :)
varsinkin kun olet kärsinyt masennuksesta. Omat vanhempani ottavat kyllä lapsemme hoitoon, jos pyydämme erikseen apua, mutta eivät ikinä oma-aloitteisesti. Varmasti piristää myös mummoa kun saa hoitaa lapsenlastaan.
Yksi yö viikossa ei kuulosta minusta yhtään lapsenrääkkäykseltä. ; )Hienoa jos se on helpottanut masennustasi!
Ja toivottavasti sinä tai kukaan muukaan ei arvota itseään ja kelpoisuuttaan äitinä tämän palstan kommenttien pohjalta. Luulen että suurin osa _normaalijärkisistä_ äideistä ei pitäisi sinua mitenkään hulttiona.
(Ja ennen kuin kukaan arvelee, että kannustan ap:ta vain siksi että olen itse samassa tilanteessa, niin tiedoksenne etten ole. Minulla on kaksi lasta, esikoinen oli ekaa kertaa " yökylässä" siskollani kaksivuotiaana, silloin kun kuopus syntyi. 1v7kk vanha kuopus ei ole ollut vielä kertaakaan. Mutta lainaisin kullannuppuja kyllä ihan mieluusti vaikkapa isovanhemmille silloin tällöin, jos siihen olisi mahdollisuus.)
mutta toisaalta kadehdin. Itsellä alkaa olla vati ihan täynnä ja haluaisin nukkua yhden yön ja aamun ihan rauhassa. Ikää 1 v. ja hoitoöitä tasan nolla. Isovanhemmat ei halua/uskalla ottaa...
meillä samanikäinen lapsi, enkä ole yöksi raaskinnut jättää hoitoon kun ei ole ollut välttämätöntä tarvetta. Lapsi ollut kyllä hoidossa kummeillaan ja mummillaan, joten kyllä siinäkin niiden suhde kehittyy.
Eikö pienen lapsen paikka ole äidin luona? Oletko edes ikävöinyt lasta? Mua jaksaa aina ihmetyttää tuo juttu.
nimim. lapsi yökylään vasta kun osaa itse sinne haluta
Ilmeisesti oikein kaipaat moralisointia vai mikä oli avauksesi tarkoitus? Vai haluatko, että sinulle sanotaan " oletpa hyvä äiti, kun ensisijaisesti huolehdit omasta hyvinvoinnistasi" ja että " kyllä oma äiti tietää parhaiten, mikä on lapselle hyväksi" ??
Koko ilallan olin sydän syrjällään ja ikävissäni. Pojalla kaikki meni hyvin yön nukkui ja ruoka maistui. Mutta se oli ensimmäinen kerta ja toista saa odottaa.
siitä lähtien ollut aina pari kertaa viikos yöhoidossa mummolla.ja vkl sitten vielä päälle että saan olla rauhassa ja rentoutua.
Tarviitko sä lomaa lapsestasi? Mä en ainakaan tarvitse.
silloin on tosi ihanaa että lapsella noin hyvä mummo! Ilman noita yökyläilyjä olis ap voinut sairastua pahemminkin. voisin kommentoida teidän järjenkäyttöä, mutta se ei ole ehkä tarpeen.
Saisivat olla useamminkin,jos mummut ottaisivat ja jaksaisivat. :)
raaskin kyllä puolivuotiaan antaa mummolaan.
ja hei, mummo nauttii. hänellä on kerrankin aikaa lapselle, ei ole kodinhoitoa, palkkatyötä, näkee lapsen kehityksen ja pystyy luomaan oman kontaktinsa lapsenlapseen. kun me olimme pieniä, ei äidillä ollut aikaa LEIKKIÄ!
eli ottakaa mummojenkin tunteet huomioon.
ja sitten: ylilyönnit erikseen, jos on silloin tällöin mummolassa, ei tarkoita että on siellä aina ja monta yötä ja äitee ryyppää.
Vierailija:
vein oman vauvani suoraan laitokselta mummolle hoitoon ja menin nukkumaan himaan!
siitä lähtien ollut aina pari kertaa viikos yöhoidossa mummolla.ja vkl sitten vielä päälle että saan olla rauhassa ja rentoutua
Hieno homma. Miksi helvetissä hankit lapsen jos heti haluat " omaa aikaa" ? Mitä sulla on ollu koko elämä ennen sitä lasta?? Oma aikaa? Älkää tehkö lapsia jos ette jaksa huolehtia niistä ja ne pitää heti roudata hoitoon.
tänään taas lapsi lähtee hoitoon,tulee su-illalla takas.mitäköhän sitä tekis?
aikaa? vittu mitä porukkaa täällä taas liikenteessä..hahaha...vaikka ois äitillä pää kainalossa ni parempi että hoitaa lapsensa?
Mielestäni on hienoa, että lapsella on vahva sosiaalinen tukiverkosto pienestä asti. Omaa lastani olen jättänyt hoitoon isovanhemmilleen yhdeksi yöksi viikossa. Kärsin unihäiriöistä ja syön masennuslääkkeitä ahdistukseen, sekä nukun välillä nukahtamislääkkeillä. Isovanhemmat hoitavat poikaani mielellään, saa isäkin nukkua. Itse joudun nukkumaan sohvalla, sillä olen yliherkkä poikani ääntelylle, kuulen sen korvatulppien läpi toiseen huoneeseen. Joskus olemme myös käyneet ulkona ja jättäisin siis lastani (6kk) mummolaan yöksi, vaikka unihäiriöitä ei olisikaan. Miksi äidit uuvuttavat itsensä? Psykologini sanoi kun olin huolissani tästä yökyläilystä, että alle vuoden ikäiselle lapselle viikon ero pääsääntöisesti lasta hoitavasta vanhemmasta on liikaa. Yksi yö viikossa ei sitä ole, etenkin jos lasta ei riepotella paikasta toiseen vaan on tutussa paikassa, esim. isovanhempien luona. Neuvolalääkäri sanoi lapsestani, että harvoin näkee näin tervettä ja tasapainoista&iloista lasta. Lapseni on kuulemma mallilapsi ja uskon tämän johtuvan juuri siitä, että hänellä on rakastava lähipiiri. Haluan vielä painottaa, että en ole masentunut ja ahdistushäiriöni on pahentunut hormonaalisista syistä. On kuitenkin paskapuhetta liittää masennus epäkypsyyteen kun nimenomaan synnytyksenjälkeisen masennuksen on jo pitkään tiedetty johtuvan hormonaalisista tekijöistä. No joo, toivoisin vaan että te ihmiset ette niin kamalasti tuomitsisi toisia. Voi miettiä onko omassa ajattelussa jotain vikaa, jos niin kamalasti hermostuu erilaisista tyyleistä kasvattaa lasta.