Lapseni on ollut viikottain yökylässä 2 kk ikäisestä lähtien.

olen tyytyväinen, että olen itse jo juoksuni juossut. " Vapaalle" pääsen milloin vain haluan, sillä mies ja mummi/kummit tms. hoitavat lasta. Mutta musta on ihanaa olla lapsen kanssa aamulla, hän on sellainen auringonpaiste!

samalla tavalla lasta ku minäkin. Käydään vuorotellen baareissa, toinen lähtee ja toinen jää lapsen kanssa kotiin. Ei tarvii laittaa pientä yöhoitoon..helppoa.

ap:n vapaa VIIKONLOPPU on muuttunut sulla " muutamaksi tunniksi" äidin vapaata??!! Opettele lukemaan!!

Vierailija:

Täällä kun on nyt paljon moralisoitu vanhempia jotka vievät pieniä lapsiaan yöksi hoitoon, niin kauhistelkaapa nyt vuorostanne meidän perhettä: Lapsemme on ollut 2 kk ikäisestä alkaen kerran viikossa mummon luona yökylässä. Mummo on jo eläkkeellä ja elää yksin, voi sitä riemua kun saa hössöttää lapsen kanssa, varmasti hoitaa paremmin kuin kukaan muu. Itse olen kärsinyt synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja viikonloppuvapaa lapsesta on tehnyt senkin vuoksi hyvää. Lisäksi meillä on tehty asunnossamme remonttia jonka aikana lapsi on ollut jopa 5 yötäkin mummon hoivissa. Lapsi on nyt 1v 2 kk vanha ja henkisesti täysin terve.

Moralisoikaa ihan rauhassa. =D

ei hän ole lastaan mummolla hoidattanut siksi että pääsisi kavereiden kanssa kaljalle

Mutta jokaviikkoiset yökyläilyt tuntuvat kyllä hieman liioitelluilta.

Miksi olet hankkinut lapsen, jos et kestä hänen seuraansa edes yhtä viikkoa putkeen?

Miksi mies ei ole hoitanut lasta?? Tuntuu että nykyään kaikki sairastaa synnytyksen jälkeistä masennusta, mun kaverikin sairasti;vei lapsen joka vkonloppu hoitoon ja veti pään täyteen. Monelle vain tekosyy laittaa lapsi hoitoon.

Kukaan ei ole kyseenalaistanut tässä ketjussa sitä, etteikö äidillä saisi olla muutamaa tuntia omaa aikaa. Ap:n tapauksessa kyse on MUUTAMISTA PÄIVISTÄ TAI ÖISTÄ, joka on hieman eri asia kuin lyhytaikainen hoito.



Lisäksi kukaan ei ole sanonut, etteikö isienkin pitäisi osallistua lastensa hoitoon. Ihan sama pätee pienten lasten iseihin kuin äiteihinkin: lapsia pitäisi ajatella ensin. Itsekäs elämä loppuu siihen, kun lapsi syntyy ja moni ei kertakaikkiaan asiaa ymmärrä. Kyllä sitä ehtii sitten harrastaa ja lepäillä vähän myöhemminkin.

ja miehen kaa saadaan olla rauhassa

Vierailija:

ja miehen kaa saadaan olla rauhassa

Tästä ketjusta kyllä huomaa todella surullisesti sen, että moni ei kertakaikkiaan ole kypsä äidiksi. Miksi niin monella äidillä on hirvittävä tarve laittaa lapsi hoitoon jo ihan pienenä, että saisi omaa aikaa, käydä baarissa jne. jne. Ja isejä ei oikein tunnu näiden äitien lapsilla olevan (tai jos on, niin hekin haluavat mukaan baariin). Todella surullista, mitäköhän näistä lapsista tulee?

Mun mielestä oli ihanaa olla mummolla yökylässä. Ihan pienestä

pitäen siellä olin syystä ja toisesta. Parhaimpia muistoja lapsuudesta:)

Ihanko muistat nauttineesi yökyläilyistä jo 1-vuotiaana, kuten ap:n lapsi?

Vierailija:

Mun mielestä oli ihanaa olla mummolla yökylässä. Ihan pienestä

pitäen siellä olin syystä ja toisesta. Parhaimpia muistoja lapsuudesta:)

vastuuttomiks. Mä oon saanu lapsen 17v. ja lapsi ei oo ollu kertaakaan yöhoidossa, ikää siis se 1v2kk :) Tuntuu että moni vanhempi haluaa enemmän juosta baareissa ja rellestää. Mulla lapsi on tärkeempää ku ykskään baari tms.

Heti alkuun sanon, että ap:lle en halua moralisoida enkä oikein itse asiassa ymmärrä miksi hän tämän aloituksen teki. Masennus on tietenkin semmoinen juttu, että jos siihen sairastuu ja saatavilla on apua, niin hyvä vaan että sitä tajuaa käyttää. En ole itse koskaan sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen, joten en tiedä onko sitten ihan noin usein tarve saada olla ilman sitä lasta. Varmaankin riippuu siitä masennuksesta että kuinka paha se on.



Sille joka kauhisteli ap:n imettämättömyyttä tiedoksi: On ihan yleinen käytäntö, että synnytyksen jälkeiseen masennukseen suositellaan hoidoksi imetyksen lopettamista. Vaikkakin se ei sitä vaatisi ja masennuslääkkeitäkin on sellaiisia joiden kanssa voi imettää. Mutta surullista kyllä, tämmöinen vanhakantainen hoitokäytäntö on olemassa. Että rintaruokinta olisi liian rankkaa masentuneelle äidille.

kun ei halua enää imettää?

Kai sitä voi ihan selvinpäinkin elämästä nauttia kumppanin kanssa tai

yksikseen.

Nämä äidit jotka eivät koskaan jätä lastaan muiden hoiviin, on just

näitä huonon itsetunnon omaavia. Lapsi on ainut tapa saada nostettua

sitä pohjamudista. Tunteaa olevansa korvaamaton, nautitaan jos muk-

su itkee perään. " Olen täydellinen ja korvaamaton. Voi kuinka ihanaa" .

Mun mielestä on hyvä, että lapsi tuntee turvaa myös muualla ja tuntee,

että häntä rakastetaan kodin ulkopuolellakin. Jos minä vaikka kuolen,

niin lapsella on hyvä ja turvallinen tukiverkosto.

Onpas huonot perustelut. Meidän lapsilla on laaja ja läheinen verkosto isovanhemmista, sedistä, tädeistä ja kummeista, vaikka eivät olekaan olleen yökylässä vielä tuon ikäisenä. Ja varmasti tuntevat itsensä rakastetuiksi myös kodin ulkopuolella.

Vierailija:

Mun mielestä on hyvä, että lapsi tuntee turvaa myös muualla ja tuntee,

että häntä rakastetaan kodin ulkopuolellakin. Jos minä vaikka kuolen,

niin lapsella on hyvä ja turvallinen tukiverkosto.

mitä pahaa siinä olisi jos menisikin baariin ja vaikka veäisi kännitkin jos lapsi on hyvässä hoidossa? huhhuh jos tietäisitte kuinka pian synnytyksen jälkeen lapsi jäi isänsä kanssa pariksi tunniksi kun kävin juomassa muutaman kaljan baarissa.. kyse on viikoista!! ja kyllä, ikävä tuli, mutta teki helvetin hyvää olla hetki itsekseen.

ja ahdasmielisiä, sovitaan niin. Itse olen sitten näillä kriteereillä eriitäin mielelläni rajoittunut! Tietysti jos vanhemmilla on sairaus (tietysti alkoholismikin sellainen on) niin vauvan on parempi välillä päästä hoitoon hyvälle hoitajalle niinkuin ap:n tapauksessa. Sairaudet ei tule kello kaulassa, mutta jos on jo valmiiksi masentunut ennen lasta niin on silkkaa tyhmyyttä/vastuuntunnottomuutta tehdä lapsia! Tuskin se omakaan äiti tykkää kun joutuu omiensa lisäksi hoitamaan ja kasvattamaan lapsenlapsensa! Sitä voi ajatella joskus muita kuin itseään!

pitäisi olla niin kovin suvaitsevainen mutta kun on kyse siitä miten joku lapsensa hoitaa niin teki niin tai näin,väärin meni kuitenkin! Muiden tapoja ei tosiaankaan suvaita ollenkaan!



Eiköhän se oli aivan sama kuka laittaa lapsensa joskus hoitoon ja kuka ei.Sitä vaan ihmettelen että ne jotka eivät laita lastaan ikinä hoitoon,moralisoivat niitä jotka laittavat.Ja vetävät asian aivan yli:ei äiti tarvitse omaa aikaa,miksi teette lapsia jos ette halua olla niiden kanssa...Kuka täällä on sanonut että lapsi koko ajan jossain hoidossa?? Ymmärtääkseni ne,jotka laittavat lapsensa joskus yökylään,tekevät sitä muutaman kerran vuodessa. Joten KENELTÄ on pois tämä lyhyt aika? Miksi muiden tarvii suuttua siitä heille?



Kyllä,minä laitan joskus lapseni yökylään. Ollut yhden viikonlopun 8kk iässä ja kohta menee uusiksi, ikää reilu vuosi.En tosiaan voi tajuta sitä että minua syytetään oman ajan tarpeesta,jos vuoden aikana olen lapsestani erossa kaksi kertaa,yhteensä kaksi viikonloppua. Kyllä,aamut on ihania lapsen kanssa,mutta minua ei tosiaan haittaa vaikka kaksi kertaa vuodessa en viikonloppuna nääkään lapseni aurinkoisia aamuja.Kyllä,lapsellani on isä joka myös hoitaa häntä ja myös isä haluaa yhdessä minun kanssani laittaa lapsen hoitoon ja nauttia ajasta minun kanssani ilman lasta.



Ja ei,en tosiaan usko lapseni kärsivän siitä mitenkään.Miksi kärsisi?