Lue keskustelun säännöt.
Olenko huono pph, kun en kiinny hoitolapsiin ollenkaan samalla tavalla kun omiin?
16.01.2009 |
Hoitotäti "urani" on vasta ihan aluillaan... voi siis johtua siitäkin, en ole vielä ehtinytkään kiintyä.. Mutta tuntuu, että hoidan vain ihan rutiinilla ilman mitään sen suurempia tunteita. Kaksi omaa lasta myös kotona, toinen vasta 1v täyttävä eli totuttelua on uuteen arkeen paljonkin!
Tunnen muitakin perhepäivähoitajia ja vain harva heistä on aidosti sellaisia, että välittävät hoitolapsistaan hirveän paljon. Suurinosa varmaan vaan tekee sitä työtään ihan rutiinilla. Ja tämä ei tarkoita tietenkään sitä, että hoito olisi jotenkin huonoa!
Olenko huono hoitaja siis?
Kommentit (9)
Vuosia olen tehnyt tätä työtä, enkä koskaan ole ikävöinyt lopettanutta lasta.
Olen kyllä ajatellut toisinaan, että mitähän sillekkin perheelle kuuluu.
Oikeudenmukainen kuitenkin olen vieraille ja omille lapsille.
Älä anna omien lasten nähdä, että kohtelisit hoitolapsia jotenkin epäreilusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toki tiedän että äidillä ja hoitajalla on eroa.. mutta kai mä sitten jotenkin ajattelin, että hoitajan kuuluu perusominaisuudeltaan olla sellainen, että rakastaa hoitolapsiaan myös hirveästi ja on aina ihan aidosti innoissaan kun lapset tulevat hoitoon. että muuten ei hoitaja voisi ollakaan....
ap
Itse töissä pk.ssa ja en tosiaan rakastanut lapsilaumaa:) Toki pidin heistä.
Nyt jonkun aikaa pph.na ja lapset ovat tosiaan erilaisia...Aiemmat hoitolapseni olivat rasittavanrakastettavia:) Nykyisistä tykkään, mutta omia rakastan.
Hyvä hoitaja pitää lapset turvassa, ruokkii, pitää lämpiminä, ja tarjoaa virikkeitä arjen mahdollisuuksien mukaan. Ja on oikeudenmukainen, tuntuu miltä tuntuu. Jonain päivänä sinua jopa ärsyttää hoitolapset, eikä se mitään, jos ymmärrät oman roolisi.
Jos jatkat tuota työtä pitempään, niin sinulla tulee olemaan hoidossa kymmeniä lapsia. Et mitenkään pysty kiintymään heihin. Ei me vanhemmatkaan sentään sitä odoteta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
virikkeiden tarjoaminen onkin haastavaa, kun tuntuu kaikki aika menevän lähinnä ulkoiluun, ruuan valmistamiseen/tarjoilemiseen/siivoamiseen, pukemiseen, vaipanvaihtoon yms.
mutta niinhän se on varmaan muillakin... totuttelua vaatii se, että pienempiä lapsia on useampi.. siis sen ikäisiä joille virikkeitä on vaikea keksiä tai sitten turha keksiä koska eivät vielä ymmärrä tai jaksa keskittyä.
mutta eiköhän tässä rytmi pikkuhiljaa selkiinny ja totu tähän menoon. aikansa kutakin.
ap
Leikkiä, hoivaa ja syliä, se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kyllä se siitä.