Hei te maalaiset!
Missä asutte, millaista siellä on asua, minkälaista porukkaa? Miten suhtaudutaan sinne muuttajiin? Onko rasismia tai muuten ennakkoluuloista? Haaveilemme muuttavamme Helsingistä maalle.
Kommentit (26)
Mutta jos muutatte aivan aitojen maalaisten eli maanviljelijöiden keskelle, niin voi olla vaikeaa päästä kontaktiin. Niillä on siellä ympyrät, jotka on vakiintuneet jo sukupolvien ajan. Naapureiden sukupuut tunnetaan siinä kuin omatkin. Uusien tulokkaiden menneisyydestä taas ei tiedetä mitään. Mutta sehän ei tietenkään ole ratkaisevaa, vaan oma asenne, suhtautuminen ja oma-aloitteellisuus.
Mutta täytyy sanoa, että mieheni aivan avoimesti myöntää, että häntä ärsyttää, kun kaikki kaupungista tulleet vähän maaseutumaisessa maisemassa asuvat nimittävät itseään maalaisiksi. Olemme itse siis viljelijöitä. Olen sanonut miehelle, että se on aika rasistinen tapa ajatella, mutta toisaalta ymmärrän kyllä, mitä hän tarkoittaa. Maalaisuus on meidän identiteettimme, ja tahdomme mielessämme suojella sitä.
T. se identiteettinsä suojelija
Ps. Mitä maalaisuutta ap tarkoitit?
Me asutaan mun perheen kanssa (2 aikuista ja 3 lasta) 130 m2 omakotitalossa maalla Itä- Suomessa. Täällä en ainakaan ole havainnut rasismia minkäänlaisena massa ilmiönä. Täällä on ihanan rauhallista asua, mutta silti palvelut on lähellä ja toisin kuin joku väitti tuossa meillä on ihan samat internet-yhteys mahdollisuudet kuin kaupungissa(on adsl liittymä) Ja aikaa riittää muuhunkin kuin pihatöiden tekemiseen :) vaikka onkin suurehko pihamaa. Ainut huono puoli täällä on se, jottei noita työpaikkoja ole tarjolla " pilvin pimein" . Mutta silti asun mieluummin maalla kuin jotta muuttaisin asumaan suur kaupunkiin.
Mutta asiaan. . .pohjois-pohjanmaalla ja tosi mahtavaa asua, ystävällistä porukkaa. Ei ennakkoluuloja muualta muuttajiin.
Meidän perhe asuu myös maalla, tai siis kirkonkylässä jossa on n. 3000 asukasta.
Muutimme tänne suht isosta kaupungista kolmisen vuotta sitten ja täytyy sanoa että meidät on otettu todella lämpimästi vastaan. Riippuu paljon itsestä miten helposti tutustuu ihmisiin, mutta kavereita ja ystäviä on löytynyt mukavasti.
Yllätykseksi täällä on paremmat ja useampia harrastusvaihtoehtoja ja kaikki ihanan lähellä. Puhdas ilma ja suuri vesistö lähellä, kuin paratiisi tuon kaupungion keskustassa asutun kerrostaloelämän jälkeen.
Omakotitalosta tai omasta pihasta en enää luopuisi, lasten on niin mukava leikkiä ja kyllähän tuo lehtien haravointi ja lumen kolaaminen omasta pihasta on aika jees - Piha kun on OMA. =)
Muuttakaa rohkeasti, varmasti pidätte asumisesta rauhallisemmassa ympäristössä. Ja jos ei jostain syystä näin ole niin pääseehän kaupunkiin takaisin.
Mukavaa syksyä, täältä Savosta siis. =)
miehen perässä. Kokemukset pääosin positiivisia. Tosin tämä paikkakunta on sellainen, että pienuudesta (asukkaita n. 3500) huolimatta täällä on paljon muualta tulleita ihmisiä, joten meihin on totuttu ;-) Sopeutumista ja yhteisössä paikan löytämistä tietysti helpottaa, kun miehen suku on asunut täällä iät ja ajat, mut on helppo lokeroida ;-)
Tiedän että tänne muuttaneilla on muunlaisiakin kokemuksia, joten oma asenne ja persoona ratkaisee myöskin.
Meillä on muuten laajakaistayhteys :D
Mies on opiskellut Haapavedellä ja sanoi että meininki oli sellaista että hakattiin vähänkin erilaisia tyyppejä tyyliin tapetaan nuo homot... Siis miehiä joilla tukka vähän pidempi, hip hoppareita jne. Minun suku on kyllä sekä isän että äidin puolelta ruotsinkieliseltä pohjanmaalta mutta niin kaukaa ettei enää tunneta sieltä ketään.
Lapset tosin saavat ikäistään seuraa lähinnä tarhassa ja koulussa, sillä naapurin lapsiperhe muutti juuri pois :(
Mutta ihana rauha, paljon tilaa, kaunista... Tervetuloa
Kyllähän joka paikkakunnalla tapellaan, mutta ei täällä päin sentään noin villimeininki ole kuin joku kuvaili.
t. Ei Haapavetinen, mutta suht likeltä
Tuli taas " pieni" yleistys joltakin.
Vierailija:
Mies on opiskellut Haapavedellä ja sanoi että meininki oli sellaista että hakattiin vähänkin erilaisia tyyppejä tyyliin tapetaan nuo homot... Siis miehiä joilla tukka vähän pidempi, hip hoppareita jne. Minun suku on kyllä sekä isän että äidin puolelta ruotsinkieliseltä pohjanmaalta mutta niin kaukaa ettei enää tunneta sieltä ketään.
Itse asun Etelä-Pohjanmaalla pienellä paikkakunnalla eikä täällä ketään hakata pelkän ulkonäön vuoksi.
siellä asukkaatkin haisee lannalle
Vierailija:
Voisi pitää eläimiä. AP
Omassa talossa riittää aina tekemistä sekä pihatyöt ( lumenluonnit, haravoinnit jne. ) ja muut on hoidettava itse. Elämä ei ole läheskään niin " helppoa" kuin kaupungissa, mutta toisaalta ei pääse sitten pitkästymäänkään, kun on aina jotakin näpräämistä. Muita hyviä puolia tietysti on puhdas ilma/luonto ja oma rauha ja vielä toistaiseksi täällä on vielä aika turvallista elellä. Huonoja puolia on tietysti mm. juuri työpaikkojen vähyys, pitkät ja toisinaan " vaikeat" ( esim. talvisin ei aina ole välttämättä kukonlaulun aikaan vielä ehditty auraamaan teitä ) kulkuyhteydet ja harrastusmahdollisuuksien suppeampi valikoima. Tosin jos on oma talo missä mahdollisesti elukoita tai maatöitä, niin eipä siinä paljon harrastamaan ehdi... ;)
Itse asustelemme maalla ( tai kyllä tämä ihan kaupunki on ) Satakunnan sydämessä. Täällä ihmiset ovat aika " juroja" ja vaikeasti lähestyttäviä. Mutta kyllä meidän kanssa pärjää, kun on vaan tarpeeks pitkä pinna... ;) =0D Se sopeutuminen on tietysti aina myös omasta asenteesta kiinni ja varsinkin, jos kovin ylpeilee tai toitotta olevansa pääkaupunkiseudulta ja vielä väheksyy/ " katsoo alaspäin" /mollaa meitä " maalaisa" , niin voit olla varma, että olet välittömästi vihattujen listalla kärkipäässä... Mutta ei muuta kuin maalle vaan kokeilemaan!! Pääseehän sieltä aina takaisin kaupunkiin, jos ei miellytäkään!
muutettiin kaupungista miehen kotitaloon maalle. Oli tänne aluksi totuttelemista, mutta nyt en edes mieti muuttavani pois. Naapureilla on maatila (melkein jokaisella, ei meillä itsellä) käydään tytön kanssa siellä katsomassa eläimiä. Naapurit ovat tuttuja, eivät vaihdu. Melkein kaikki asuvat paikalla jossa heidän suku on asunut pitkään. Tämä on 90% ruotsinkielinen paikka, itse olen suomenkielinen. Ymmärrän ruotsia,mutta en oikein hyvin puhua. Onneksi täällä ihmiset ymmärtävät suomea, joten he puhuvat minulle ruotsia ja minä vastaan suomeksi. Olen saanut lapsen kautta ystäviä. Täällä tutustuu hyvin ja ihmiset pitävät hyvin yhteyttä. Naapureita autetaan ja heiltä voi kysyä apua. Naapuri ajaa ja kunnostaa meidän tien joten hän pitää koneita ilmaiseksi ladossamme.
Koulu on tässä vieressä (500m) koulu on pieni, noin 10-14 oppilasta ja kaksi opettajaa.
Ihmiset pitävät toisistaan huolta ja toisten " asioista" , ensin oli minulle hiukan vaikeaa mutta nyt olen jo tottunut. Esim. kun joku tuntematon auto käy meidän pihassa niin naapuri voi käydessään mainita asiasta. Minulle tuo luo turvallisuutta.
Välillä käy " harjakauppias" ( mies joka myy erilaisia harjoja). Joskus saattaa poiketa " ruokaamies" (mies joka myy perunoita, ja sellaista).
Kyläyhdistyksellä on kerran kuussa kokoontumisia, täällä on jumppaa, hirviseuroja, jne. JOulun lähellä on kylätalolla joulupuuro jossa tavataan kyläläisiä. Itsenäisyyspäivänä on itsenäisyyspäivä torttu ja kahvi. Pääsiäisenä vietetään kylätalolla ja koululla iltaa. Paljon on talkoo töitä, jos haluaa osallistua. Viimeksi laitettiin koululle jääkiekko aitaus. Kukaan ei katso pahana jos ei osallistu, me emme käy paljon talkoo töissä miehen työn takia.
Koira saa vapaasti pyöriä pelloilla, täällä ei onneksi ole paljon liikennettä.
vaikka olen kaupungista kotoisin niin nykyään käydessämme kaupungilla tulee jo ikävä maalle. täällä on parasta kun " aika on jotenkin pysähtynyt" , ei tietoa kellosta, nautitaan vaan=)
Vierailija:
siellä asukkaatkin haisee lannalle
Kauheita ennakkoluuloja joillakin ihmisillä!
ja satakuntaan, etelä-karjalaakin on mietitty. AP
Tykätään asua, pieni ja turvallinen paikka, vähän porukkaa (vajaa 30 000,) ei rasismia (koska ei paljon muualta tulleita). Muualta tulleet yleensä pitävät omaa yritystä esim. kebab-paikkoja, pizzerioita.Kaunista, lähellä saimaa, ja joki kulkee kaupungin läpi. Talvella yleensä ei tapahdu mitään, kesällä mm. IBBF