Suomalainen koulujärjestelmä on todella lannistava hiemankaan erilaiselle

koulujärjestelmä on vielä hirveämpi hiljaiselle, ujolle, erikoiselle tms. lapselle

Meillä opettaja vaihtui ja tilanne muuttui täysin, nyt asiat on hyvin :).

Siinä tapauksessa arviosi järjestelmästä perustuu yhteen opettajapersoonaan... Kaikki opet eivät suinkaan ole samasta muotista!

numeroissa. Eli esim päässälasussa poika saa aina täydet pisteet, mutta toikassa arvosana oli toiseksi viimeisessä kohdassa. Vaikka poika siis myös viittaa tunnilla. Ope selvästi tykkää sellaisista reippaista ja ulospäinsuuntautuneista oppilaista ja suosii heitä. Näin pojan kaverin ainevihko ja se oli täynnä kannustavia merkintöjä tyyliin loistavaa työtä jne. Meidän pojalla vain käsialaan viitavia lannistavia merkintöjä:( ap,

Kerrot esimerkin esim. juuri siitä pojan kaverista ym.

Jos asia ei muutu, esität asian rehtorille.

Voisitko vihjata asiasta opelle, esim. kertoa, miten lapsesi kaipaisi kannustusta, jos jokin sujuu hyvin. Oletko näiden vuosien aikan koskaan yrittänyt ottaa asiaa puheeksi?

ja mun yleistykseni perustuu sille, että lapsi on etsinyt paikkaansa kolmelta luokalta, kahdesta koulusta ja seitsemän opettajan opetuksesta. Viidennen luokan jouluun mennesssä. Eikä kannustusta löydy.

keväällä kaikki kiltit oppilaat odottavat stinediä, mutta ne annetaan aina kannustukseksi luokan häiriköille:)



Lapset alkaa olla jo hiukan kyynisiä. Nyt jo arvuuttelevat keskenään, kuka istuu eniten jälkkärissä, saako se stipendin ensi keväänä.

Jo esikoulussa alkoi negatiivinen palaute, vaikka meilläkin "vain" unelmointitaipumus. Poika erilainen kuin valtaosa pojista ( tiedän, itsellänikin näitä kaksi ), ja kaikessa tulee erilaisuutensa vuoksi esille. Kiusaamista jo kehissä, vaikka vasta kakkosluokkalainen. Koskaan ei puhuta pojan upeasta mielikuvituksesta, tarinankerrontakyvystä ym. ( yhtä sijaista lukuunottamatta) Harkitsen vakavasti koulunvaihtoa esim. steinerkouluun, jossa erilaisuus ehkä hyväksytympää.

Asutaan nykyään englannissa ja kyllä mielestäni täällä otetaan enemmän huomioon erilaiset ihmiset. Ihan oppimiskyvystä kulttuuriin.

Kannustatteko aktiivisuuteen?

Panostatteko liikunnallisiin harrastuksiin?

Tsemppaatteko esiintymisestä (esim. teatteri)?



Hiljaiset, ujot ovat usein niitä, jotka jäävät ilman huomiota - ainakin sitä positiivista. Jos koti ja koulu tukee tätä, näistä pojista voi tulla ressukoita, jotka eivät elämässään saavuta ansaitsemaansa esimiesasemaa tai kunnollisia ihmissuhteita.



Itse olen tällaista erään pojan pumpulissa pitämistä seurannut ja lopputulos ei nyt 30-kymppisenä ole rohkaiseva. Tosin matemaattis-luonnontieteellisen lahjakkuuden kautta hän on valmistunut yliopistossa, mutta ainakin sivusta seuraten elämänlaatu ei ole kauhean hyvä. Tietysti netti ja tietokone korvaa ihmissuhteet ja lämmittääkin kivasti.

Oma poikani ei myöskään ole "tyypillinen poika", ei siis tykkää peleistä ja riehumisleikeistä.

Koskaan ei ole tullut päiväkodissa tai koulussa negatiivista palautetta siksi, että ei mahtuisi muottiin.



Voi toki olla, ap, että opettaja ei ole reilu, mutta mieti sinäkin, oletko asenteellinen? Jospa odotat jotain epärealistista, ja ne arkiset kehut menevät ohi korvien? Eihän open nyt kuulukkaan lasta kehua samalla tavalla kuin omien vanhempien?

Meille sanottiin myös lto:n että psykologin toimesta kiusaamsesta, siis että suurella tod.näköisyydellä aletaan kiusaamaan koska on ujo, arka ja rauhallinen. Kysyin niiltä, että sanotteko noin punatukkaisien lapsien, ylipainoisien lapsien, huonoissa vaatteissa kulkevien, pitkien, lyhyiden lapsien vanhemmille. Entäpä etnisille vanhemmille. Minun pitäisi alkaa pelkäämään kiusaamista, ennen kuin sellaista on edes tapahtunutkaan. Ja mitä koulu voi asialle tehdä? On näemmä helpompi mukauttaa 98% "kilttien" lapsien vanhempia värittämään lapsensa mahdollisemman hajuttomaksi, värittömäksi, suorastaan näkymättömäksi, kuin puuttua niihin muutamiin huonosti voivaan pikku terroristiin jotka piinaa toisia ja purkaa omaa pahaa oloa muihin.

Ja meillä palaute on ujon lapsen kohdalla, että kun hän lukee, lukee hän NIIN hiljaa. Itse olin niin onnellinen ja ylpeä että hän uskaltaa lukea ääneen. Ihana hänen opettaja on. Sitä en kiellä. Lapsenikin tykkää hänestä. Olen vain niin "nyrkit" tanassa valmiiksi, kaiken sen pelottelun jälkeen. Olen kai liian herkkänahkainen. Mutta kaipaisin myös kuulla niitä vahvuuksia jota lapsessani on, eikä vain puutteita.

koulu yrittää tarjota kaikille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa, samojen vaatimusten ympäröiminä?

" - suvaitsevaisuus ja yht. kunnallinen sietokyvyn lasku näkyy kasvavina tilastoina...



esim. 1990-luvun normaaleina pidettyjä perhemalleja on nyt lastensuojelun asiakkaana...(Harrikainen Timo tutkija)...



--Apu 40/ 2008, 26-27

---

Voi olla, että koulu sietää (erilaisuutta) tänä päivänä vähemmän ( Turun yliopiston erityispedagogiikan professori Joel Kivirauma)



--Apu 40/ 2008, 28



- tilastotietoa: erityisoppilaita on 8 % ja pk-seudulla 11%.