Olisi kiva tietää mistä alkujaan tuli laki, että autolla saa ajaa päihtyneenä?!

alkuaanhan autolla sai ajaa se jonka rahat riitti sellaisen ostamaan - ihan ilman korttia, ihan niin lujaa kuin uskalsi tai auto kulki, ihan niin päissään kuin kykeni.



Ensimmäinen sääntö oli sitten se, että edellä pitää juosta jonkun heiluttamassa varoituslippua, ettei ihmiset pelästy... SEn jäkleen ovat tulleet kaikki rajoitukset siitä, että pitää olla enemmän ja enemmän kuljettajakoulutusta, vähemmän ja vähemmän promilleja, nopeusrajoitukset, turvavyöpakot, valopajot jne

niin rikoslakihan ei kiellä tai salli yhtään mitään. Siellä vain todetaan teon tuomittavuus, jos toimii toisin. Sekoitat nyt rikoslain Raamatun kymmeneen käskyyn, jossa selkeästi kielletään tiettyjä asioita (esim. älä varasta tai älä tapa). Rikoslaissa ei ole tällaisia kieltoja. RL sanoo: "Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi." Toisin sanoen rikoslaissa on säädetty tuomio sen varalle, että joku tekee näin. Lähtökohtainen olettama on, että ihmiset toimivat toisin.



Lainsäädäntö ei koskaa mene ihmisten moraalin edelle (ja rattijuopumusasiassa tekniikan edelle), koska ihmiset eli kansanedustajat säätävät lain.



Jo aikana ennen autoja juopumus oli rangaistava teko (vilkaise vuoden 1734 lain rikoskaarta, jos et usko). Oletko koskaan miettinyt, miten esim. 1800-luvulla juopumus mitattiin? Juu, älä vaan väitä että verinäyte lähetettiin kansanterveyslaitoksen laboratorioon tai hegityksestä tarkkuusalkometrillä.



Asenteet alkoholin käyttöä vastaan löyhenivät voimakkaasti 1980-luvulla ja nyt taas tällä vuosituhannella olllaan menossa siihen suuntaan, että suhtautuminen juopumukseen tiukkenee. Se vaikuttanee myös lainsäätäjän valintoihin lähivuosina.



Täällä Suomessakaan ei eletä enää missään omassa "kuplassa" vaan yleiseurooppalainen kehitys vaikuttaa meidän lainsäädäntöömme. 1800-luvullahan mallia otettiin vain Saksasta (muistatte kouluhistoriasta termin valtioyö, kun uusia lakeja Venäjän vallan aikaan ei säädetty, mutta kuitenkin kehitys kehittyi ja tulkintoja piti jostain hakea). Sitten 1900-luvulla seurattiin muita Pohjoismaita ja erityisesti Ruotsia (suorastaan lakien kopiointia länsinaapurista).



Nää asiat käsittää ehkä vähän paremmin, kun todellakin perehtyy siihen historiaan.

tät aloitusta peesaten on pakko todeta, että laissa sallitan myös oman talon rakentaminen humalassa, omien lasten kasvatus humalassa ja humalassa saa tehdä monta muutakin asiaa.



Henkilökohtaisesti mielestäin humala ei estä ketään tekemästä mitää, (paitsi toi paneminen vaikeutuu) sen kun tekee.



On vaan käytönnössä huomattu että monilla ihmisillä, jotka ehkä muutenkin ovat hieman huithapaleita eivät ymmärrä tuon alkoholin käyttöä, joten pakkohan siitä on sitten se rangaistus säädettävä.



Ei humala ihmisesti viallista tee, pikku humala tai muutma promille on iloinen asia, jota suosittelen kaikille enemmänkin. Alkoholi on suomessa liian tiukasti kontrolloitu ja yleiset käsitykset ovat liian alkoholivastaiset.



Alkoholin käyttö pitäää saada sekä edullisemmaksi ja hyväksytymmäksi julkisissa tilaisuuksissa ja paikoissa.



Nyt ei missään tapauksessa tule ymmärtää tätä väärin tai provokatiiviseksi. Tarkoitan tällä alkoholin käytöllä promillemäärää, joka olisi alle 0,5 promillea.



Monet ongelman niin alkoholin kuin muidenkin asioiden suhteen johtuu liian ankarasta ja kapeakatseisesta ja säännöstellystä yhteiskunnasta.

tuolla hintakommentilla tarkoitian näkemystä, että kaupasta ostettu alkoholi voisi nousta vaikka hieman kalliimmaksikin, mutta ravintoloista ostettuna se voisi olla edullisempaa, ainakin lounasaikaan ja iltäpäivisin sekä alkuillasta.



Tai vaikka niin, että henkilölle ensimmäinen kalja olisi puoleen hintaan.

Jo aikana ennen autoja juopumus oli rangaistava teko (vilkaise vuoden 1734 lain rikoskaarta, jos et usko).

Juopumus tai humala tai alkoholin käyttö sellaisena kuin me sen ymmärrämme (ts on juotu alkoholipitoista ainetta niin että on promilleja veressä) EI ollut rangaistava teko. Vasta juovuksissa sählääminen, vahingon tai pahennuksen aiheuttaminen oli. Jos luet sen rikoslain lisäksi yhtään esim oikeuspöytäkirjoja, niin väkihän on ympäri päissään käräjilläkin, mutta rangaistavaa siitä tulee vasta kun ne alkavat häiritä oikeudenkäyttöä huutelulla ja tappelulla.

Kansallisarkistossa ja maakunta-arkistoissa on matskua, mitä käydä läpi.



Sakkoluetteloissa on pitkät listat sakkotuomion saaneista, joissa tuomion perusteena on "fylleri" tai "dryckenskap". Eli ei tarvittu kyllä mitään tappelua ("slagsmål") siihen lisäksi. Toki usein noi rikokset kumuloitui. Siinä, missä oli käytetty viinaa (eli tuomiona "dryckenskap" tai "fylleri") niin oli usein myös muita rikoksia. Kunnianloukkauksia muun muassa.



Ei ole tainnut saada vielä graduasi valmiiksi??

joo, 1800-luvulla on sitten jo noita pelkkiä juopumustapauksia. Ei vielä 1735 jälkeen. Vielä 1600-luvun puolella edes käräjien häiritsemissestä ei välttämättä saa kuin varoituksen, mutta usein kyllä sakot. Sen sijaan juopumuksesta sinänsä ei rangaista ikinä, vaan vasta kun se on aiheuttanut muita ongelmia (häiriötä, meteliä, tappeluita, onnettomuuksia).



t kuutonen

ihan yksinään oli 1800-luvulla yleisin rikos.