Mulla on ensi viikolla lounastreffit varatun miehen kanssa.

Oletko itse vapaa vai varattu?

onko heillä lapsia? Haluatko äitipuoleksi?

on vielä liian aikaista puhua, nyt katselemme ensin suhteen laatua ihan rauhassa. Heillä on jo hyvin pitkään mennyt huonosti puolison kanssa, esikoisen raskausajasta alkaen. Luulen, että ero on vain ajan kysymys, mutta meidän on maltettava olla kärsivällisiä.

ja kehtaat kertoa asiasta. ootko hieman epätoivoinen kun et omaa miestä saa niin pitää panna jonku muun miestä. toivottavasti sitten joskus sun tuleva mies tekee sulle saman ja monta kertaa. paha saa aina palkkansa.

tollaset ämmät oksetta mua. vaikka onneks mun mies ei tollasiin akkoihin koskis pitkällä tikullakaan

Heillä on jo hyvin pitkään mennyt huonosti puolison kanssa, esikoisen raskausajasta alkaen.

Ei sitten kuulosta itsestäsi yhtään oudolta (tai ehkä olet provo)? Siis esikoisen raskausajasta asti mennyt huonosti, mutta kuitenkin siis ilmeisesti ovat saaneet aikaan useamman lapsen (ei kai muuten esikoisesti puhuta). Onnea vaan sulle!

Nyt ymmärrän, miksi esim se pyramidihuijaus oli mahdollista.

äläkä alennu siihen että, sahaa sitten kahden naisen väliä.

Että onko heillä mennyt huonosti siitä esikoisen raskausajasta asti? Et taida oikeasti tietää kun mitä se mies sulle syöttää eikö niin? Eli lopulta et tiedä mitään.

Onnea vain sullekin.

Pettäis myös sua? Mä en ilkeäis edes kertoa tapailevani niin tunteetonta miestä, joka on valmis pettämään perheensä. Kyllä pitäis olla munaa sen verran, että hoitaa ensin nykyisen suhteen päätökseen ennen kuin uutta aloittaa. Mutta täytyy sanoa, että te varmaan sitten ansaitsette toisenne!

On lasten etu, muutamia muutoksia tulossa lähiaikoina, kuten sanottu, tarvitsemme lisää aikaa.

Meillä on hiljalleen ja vaatimattomasti alkanut hieno ihmissuhde, johon on liittynyt toistaiseksi vain muutama kiihkeä suudelma ja paljon keskusteluja. Olen ollut taka-alalla aluksi pitkäänkin, mutta hän tuntuu olevan varma tunteistaan ja haluaa suhteemme etenevän parisuhteeksi sitten kun aika on. Myös perhettä on tarkoitus hankkia sitten myöhemmin yhdessä. Onneksi se on minulle pitkään vielä mahdollista, kun olen melko nuori lastentekoa ajatellen :)



On ollut pitkään vaimonsa kanssa ja rauhallisin aikein on edennyt meidän suhteemme osalta. Hän on hieno mies ja olen onnellinen yhteisestä ajastamme. On viisasta nyt vain jaksaa olla kärsivällinen, meidän aikamme koittaa vielä. Hänellä on minua enemmän kiire tässä asiassa ja puhuu jo yhteisestä tulevaisuudesta ja lapsista yhdessä:)

tosi hieno mies. tollasen miehen sä sit haluat ja vielä viattomia lapsia haluat tehdä tollasen äijän kans. turha rääkyä sit ku jäät kakaroittes kans yksin kun ukko löytää seuraavan "hienon parisuhteen". sitä saa mitä tilaa

Tuollainen mies ei ikimaailmassa jätä perhettään.

on vielä liian aikaista puhua, nyt katselemme ensin suhteen laatua ihan rauhassa. Heillä on jo hyvin pitkään mennyt huonosti puolison kanssa, esikoisen raskausajasta alkaen. Luulen, että ero on vain ajan kysymys, mutta meidän on maltettava olla kärsivällisiä.

susta mitää äitipuolta koskaa tuu. lapset vihaa sua ylikaiken heidän perheensä tuhoamisen takia. mies jättää sut hyvin nopeesti kun vaarana on lastensa menettäminen.

toivottavasti saat kärsiä tekosistas.



enkä mä mitää luule vaan tiedän. mun mies vaan ei tollasta tekis ja sillä selvä. miksi helvetissä mieheni kans olisin jos hän olis epäluotettava..?? ei pidä tyytyä mihin vaan



7

ihmisen alhaisesta itsetunnosta kun alentuu sekaantumaan väliin. Hyvä itsetunto tekee sen että, vaikka toinen osottaisi kiinnostusta pystyy sanomaan että, sori, selvitä oma elämäsi ensin.

Tuskimpa tuo mies ikinä OIKEASTI eroaa, haluaa saada sut pysymään salasuhteessa puhumalla tulevaisuudesta ja silti jarruttelee suhdettanne, kun pitää edetä hitaasti.

olla todella läheisriippuvainen että, hyppää huonosta suhteesta toiseen selvittämättä ensin edellistä suhdetta, varsinkin jos on lapsia....

Mun oma parisuhde on alkanut vastaavankaltaisesta tilanteesta. Asioiden järjestymiseen meni toki aikaa, mutta kaikki päättyi lopulta onnellisesti.

Kyllä joillakin oikeasti menee huonosti avioliitossa ja jotkut ovat valmiita eroamaan.



Minä, yli kolmekymppinen perheellinen avioliittoonsa kyllästynyt nainen, aloin tapailla vapaata miestä ja nyt olen eronnut ja yhdessä tämän miehen kanssa. Perhettäni en toki jättänyt, pelkän aviomiehen vain. Joillekin miehille kaksi mukavaa ja hyvinkasvatettu lasta ei ole mikään kauhistus.



En nyt toki halua rohkaista ap:ta kamalasti, mutta kaikkea voi sattua.

Olen asunut vuosikausia yksin ja jättänyt aikoina poikaystäviä ilman että seuraajaa on ollut kuvioissa. Minulle nyt vaan kävi niin, että tapasin todella ihanan ihmisen ollessani vielä naimisissa (tosin eroa harkitsemassa). Minne hyllylle minun olisi se mies pitänyt laittaa odottelemaan? Mikään kiire minulla tosin ei mihinkään yhteisen kodin rakentamiseen ole, jos joku näin kuvitteli.



t. yksi loikkari