Kolmekieliset lapset.
Lapsemme on kolmekielinen koska minä suomalaisena puhun suomea, pakistanilainen isä puhuu hänen kieltään pashtoa ja koska asumme Ruotsissa niin ruotsi on pojan kolmas kieli. Hän käy myös ihan ruotsinkielistä tarhaa.
Meillä oli juuri 4v neuvola ja kaikki tuntui muuten olevan hyvin, mutta kielitaidosta puhuttiin paljon. Poika osaa jo kommunikoida jokaisella kielellä aika hyvin ja ymmärtää paljon. Jännintä on se että hän osaa vaihtaa kielen sen mukaan kenelle puhuu. Mutta mikään kieli ei viellä ole täydellinen hänellä.
En ole stressannut hänen kielten kehitystä koska hänellä on kolme kieltä ja olen ollut tietoinen että sen takia kielten kehitys on hidastunut, mut nyt alkaa mietityttää että pitäiskö jo tehdä asialle jotain ja olla huolissaan. Kahden vuoden päästä hän menee suomenkieliseen kouluun (täällä eskari on koulun puolella) ja silloin pitäis jo osata puhua.
Neuvolassa meinattii saada aika jolleki lääkärille sen kielen takia, mut sit sovittiin että otan parin kuukauden kuluttua yhteyttä jos musta tuntuu siltä että hän tarvis esim. puheterapiaa. Kannattaisko mun ottaa yhteyttä?
Haluan kuulla teiltä muilta joilla on kolmekielisiä lapsia että miten heillä on puheen kehitys edennyt? Minkä ikäsiä ovat ja oletteko tehneet asialle mitään jos puheen kehitys on ollut jäljessä? Ovatko oppineet puhumaan ennen kouluun menoa?
Joskus mua masentaa ku tuttujen yksi tai kaksikieliset lapset jotka ovat poikaani nuorempia niin puhuvat paljon paremmin mitä poikani. Siksi olisi kiva välillä kommunikoida myös kolmekielisten lasten vanhempien kanssa. :)
Kommentit (9)
enkä kielläkään etteivätkö olisi. Sen verran olen noita kouluja nähnyt täällä ulkomailla, että joskus ikävöin Suomeen, vain senkin takia, että toivoisin lapsilleni yhtä hyvän koulutuksen kuin siskoni lapset saavat Suomessa.
Mutta paljon on ollut spekulointia siitä, että suomalaiset lapset oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan niin nopeasti vain sen takia kun suomen kielen kielioppi on niin yksinkertaista :)
Toisaalta se, että osaa lukea ja kirjoittaa jollakin kielellä tukee muiden kielien oppimista. Joten luulisin, että jos lapsi osaa lukea ja kirjoittaa hyvin suomenkielellä niin hän oppii sitten nämä taidot helposti myös muilla kielillä.
mina puhun heille suomea, mies omaa kieltaan ja asuinmaassamme on englanti paakieli.
Molemmat lapset sanoivat ekan sanansa suomeksi, isan kieli tuli perassa parin kolmen kuukauden viiveella mutta sitten tulikin heti kokonaisia lauseita. Vanhempi alkoi phua englantia vasta kun meni paivakotiin 3vuotiaana, nuorempi puhui sita aiemmin. Alkuaikoina opettajan kanssa puhuttiin heidan kielitaidostaan vanhempain iltatapaamisissa ja olin yllattynyt etta opettajien mielesta lasteni sanavalikoima ja kielitaito oli parempi kuin samanikaisten vain englantia puhuvien. Kuulemma on paljon vanhempia jotka eivat puhu lastensa kanssa vaan komentavat vain tyyliin ei saa, nukkumisen aika, syomaan, nyt telkka kiinni ja siksi lapset eivat puhu kovin hyvin.
Minun ongelmani on se etta koska koulupaiva on 7 ja puoli tuntia niin englannista on tullut heille dominoiva kieli. Mutta jos olisin tarvinnut apua kuten sina niin meilla on kouluissa ope tukihenkilona oppilaille jotka tarvitsevat lisaapua kuka mistakin syysta (esim maahanmuuttaja jolle kieli uusi, puheterapiaa tarviva jne) joten joidenkin tuntien aikana lapset joilla ei ole englanti aidinkielena laitettaisiin eri luokkaan oppimaan lisajuttuja.
Mina en toisaalta sinun asemassasi olisi viela huolissani koska sanotaan etta jos lapsi on kakiskielinen hanen ei tarvitse puhua LAINKAAN ennenkuin on tayttanyt 2v kunhan vanhemmat ovat varmoja etta lapsi ymmartaa kuulemansa. Talla perusteella 4v on viela lupaa olla kuten sinun lapsesi.
Jos voit lukea englanniksi niin on olemassa useampi bilingual families- nettisivut joissa myos puhutaan kolmikielisista perheista. Aiheesta on myos kirjoitettu kirjoja, en tieda onko kaannetty englanniksi tai ruotsiksi mutta kannattaa kysya kaupasta.
On myos mahdollista etta joskus lapsi kieltaytyy puhumasta jomman kumman vanhemman kielta mutta tasta ei pitais suuttua tai pettya vaan silti jatkaa kummankin vanhemman pitkajanteisesti puhua omaa kielta.
Ja tuossa järjestyksessä.
Lapset ovat täyttÄvÂtr tänä vuonna 4 ja 8 v. He ovat syntyneet täällä ranskankielisessä maailmassa ja menneet ranskankieliseen päivähoitoon olleessaan 3 kk ikäisiä. Esikoulu on molemilla alkanut heidän ollessa 2v9kk.
Esikoinen (poika) puhui lyhyitä lauseita kouluun mennessään kaikilla kielillä. Isän mielestä pojan puhe oli viivästynyt ja sen takia isä lopetti arabian puhumisen kotona kokonaan. Minä vastuntin moista mutta enhän voi häntä pakottaa ... Nyt kun poika on kohta 8 v hän puhuu ranskaa äidinkielen tasolla ja saa koulusta paljon kehuja koko ajan kielen. Suomea hän puhuu eksoottisella aksentilla ja aika rajoittuneella sanavarastolla.
Kakkonen (tyttö) on käynyt esikoulua vuoden ja puhuu ranskaa solkenaan. Suomeakin puhuu hyvin, mutta hänkin aksentilla. Arabiaa ei puhu.
Meidän lapset eivät siis ole käytânnössä enää kuin kaksikielisiä, koska esikoinenkin on jo unohtanut sen arabian mitä joskus osasi. Lastenlauluja molemmat osaavat ja yksittäisiä sanoja.
Minua on aina ihmetyttänyt tuo puheterapeutille vienti - minusta lapsella ei ole mitään "vikaa" - ennemmänkin hän tarvitsee kielikurssia! Ainakin meidän lasten hidastuma suomenkielessä aina pienenee kun vietämme muutaman viikon Suomessa.
Vuorokaudessa ei yksikertaisesti ole tarpeeksi tunteja jotta kaikki kolme kieltä kehittyisivät samaa vauhtia.
Miksi laitat lapsen suomenkieliseen kouluun?
Me tulimme siihen loppupäätelmään että lapsille on tärkeintä oppia pysyvän asuinmaamme kieli kunnolla (=äidinkielenomaisesti) ja meidän omat kielet tulevat (valitettavasti) kakkosina ja kolmosina.
Moikka,
Meidänkin lapset ovat kolmikielisiä... suomi, englanti ja kiina. Eli minä, mies ja asuinmaa/tarha/koulu. lapset nyt 7, 5 ja 1. Lapsilla on ekat sanat tulleet ihan normaaliin tahtiin, siinä vuoden iässä ja yhtaikaa kaikilla kolmella kielellä.
Suomi on yleensä ollut ykköskieli pitkän aikaa, koska olen ollut kotona lasten kanssa. Englanti suht heikko, koska isä töissä pitkiä päiviä. Kiina vahvistunut tarhan myötä tietty... ja nyt esikoinen menossa paikalliseen kouluun, joten vahvistuu entisestään. Puhe kyllä joka kielellä on ikäistään tasoa jäljessä.
Pari vuotta sitten vietiin kaksi vanhempaa lasta isänsä maassa puheterapeutille, ihan vaan tarkistukseen mielenkiinnosta, ja diagnoosi oli, että ovat ikäistään noin vuoden jäljessä. Jos meillä olisi mahdollisuus, veisin lapsia terapeutille luultavasti säännöllisesti, jotta saisimme tietyt äänteelliset asiat yms järjestykseen... mutta ei siihen nyt ole mahdollisuutta.
Joten olemme vain sekä Suomessa että mieheni kotimaassa pidennettyjä lomia, vielä kun siihen on mahdollisuus. Yritämme leikkiä mahdollisimman paljon paikallisten lasten kanssa, katsotaan telkkarista Pikkukakkosta, esikoinen menee tänä kesänä viikon leirille etc...
Eli vastaukseni sinulle on, että kielellinen kehitys on ollut jäljessä, etenkin kieliopissa... emme ole asialle tavallaan voineet mitään, mutta luemme ahkerasti (etenkin Aku Ankat ovat olleet kovassa suosiossa...) ja nyt kouluikään tullut poikani on suomessa yhä ikäisisään jäljessä, mutta on onneksi ulospäinsuuntautunut ja rohkea puhumaan, joten saa tilaisuuden tullen paljon harjoitusta. Veisin terapeutille kyllä jpos voisin, sillä sehän ei tarkoita, että lapsissa on mitään vikaa, vaan yksinkertaisesti tukisi lasten kielenkehitystä. Isänsä valitettavasti ei lasten kanssa työn takia paljon juttelemaan, joten englanti on enimmäkseen lomien la leffojen sekä joudenkin kaverien käsissä, ihmeen hyvin sekin on hoitunut.
Vastaan heti ekana Vindin esittämään kysymykseen että miksi suomenkieliseen.
Syy on se että haluan pojalle kunnon koulutuksen. Ruotsin koulusysteemi on erittäin huono. Esimerkikis täytyy osata lukea vasta 4 luokan alussa kun Suomessahan lapset oppivat lukemaan jo ekan luokan jouluun mennessä. Ja ekat todistukset tulee vasta 8 luokalla.
Suomenkieliset koulut ovat aina olleet tilastojen kärkipäässä. Vaikka niiden täytyyki noudattaa joissaki asioissa Ruotsin koulusysteemiä niin on paljon missä voivat toimia niin ku Suomen kouluissa toimitaan. Esim. lapset saadaan oppimaan lukemaan joka ekalla luokalla. Kuulemma myös koulukiusaamiseen puututaan helpommin ja yhteistyö kodin ja koulun välillä on parempi suomenkielisissä kouluissa.
Jos ruotsinkieliset koulut olisivat saman tasoisia niin pistäisin hänet sinne, käyhän hän jo ruotsinkielistä tarhaa koska ne ovat yhtä hyviä mitä Suomessa. Mieheni oli eka vastaan mutta ku kerroin että en ole pistämässä poikaa sinne kielen takia vaan että haluan hänelle kunnon koulutuksen niin hän alkoi pikkuhiljaa pehmetä asialle ja on nyt myös ite sitä mieltä että se suomenkielinen koulu on paras vaihtoehto.
Mut joo... mä olen myös sitä mieltä että se puheterapia voisi olla hyvä. Pojalla on mahdollisuus saada kotikielen opetusta tarhassa ja aattelin ottaa sen mahdollisuuden vastaan. Täytyy viellä harkita sitä terapiaa.
Ja Pangolin kyllähän se englanti mul jotenkuten sujuu. Oisko sulla mitään osoitetta noille bilingual families sivuille?
http://www.littleoneslondon.co.uk/nannyagency/raising-a-bilingual-famil…
www.trilingualism.org
www.multilingualfamily.co.uk
(taalla on keskustelu foorum)
www.multilingual-matters.com
Loysin Amazonin sivuilta kirjan The Bilingual Family: A Handbook for Parents
mutta tama ei ollut se mita jattelin, niita on siis muitakin ja tama on myos kiinnostava aihe tutkijoille
Hei, Mielenkiintoista lukea tasta aiheesta, meilla ei ole viela perheenlisaysta, mutta kovasti yritetaan. Meilla tulee olemaan kanssa 3 kielta, suomi-urdu(paksitan)-englanti. Olen juuri miettinyt sita miten tarkeaa on se,etta on yksi vahvakieli, vai tuleeko se sitten vaan lunnollisesti esiin...esim. kun lapsi menee hoitoon/kouluun niin puhutaan englantia..josta luultavammin tulee se paakieli (myos vanhemmat puhuu keskenaan englantia), ja kotona sitten puhutaan suomea aidin kanssa ja urdua isan kanssa. Ja miten tarkeaa on myos se, etta lapsi osaa myos naita kahta kielta, jotta voi kommunikoida meidan molempien perheiden kanssa.
ovat tärkeimmät eväät kolmikielisten lasten kanssa. Meillä on kolme kappaletta kolmikielisiä lapsia. Kaikki kolme ovat kehittyneet aivan eri tahtiin kielellisesti, varsinaista viivästymistä ei ole ollut yhdelläkään mutta suuria eroja muuten. Kolmikielisyys sinänsä ei ole syy kielellisen kehityksen viivästymiselle: Lapsi, jonka kielen kehitys on myöhässä kolmikielisenä, olisi ehkä myös yksikielisenä samassa jamassa.
Johdonmukaisena pysyminen on tärkeintä. Kieliä ei saa sekoittaa ja itse pitää puhua aina ja kaikkialla sitä omaa kieltä, jota haluaa lapsen oppivan. Kannattaa hankkia mahdollisimman paljon satukirjoja, lasten elokuvia, dvd- filmejä ja satucd- levyjä kaikilla kielillä. Ja kannattaa laulaa ja loruilla paljon. Mitä enemmän ja monipuolisemmin lapsen kanssa puhuu, sitä paremmat ovat mahdollisuudet kehittyä joka kielessa taitavaksi - hitaammin tai nopeammin.
Koulun alkaessa kyllä huomaa että asuinmaan kieli alkaa dominoida, koska koulun oppiaineisiin liittyvä sanasto opitaan asuinmaan kielellä eikä isän tai äidin kielellä välttämättä ollenkaan. Pitää miettiä, minkätasoisen kielitaidon lapselleen haluaa: Riittääkö että lapsi osaa kommunikoida kotoisissa oloissa esim serkkujensa kanssa vai halutaanko että kielitaito on lähellä yksikielisen natiivin taitoa? Mitä paremman kielitaidon lapselleen haluaa, sitä enemmän on itse nähtävä vaivaa!