Synnytys vs. sektio...ja potilas saa itse päättää????

Kävin läkärillä Naistenklinikalla synnytystapa-arviossa. Eiks lääkärin pitäs olla Jumalasta seuraava. Tää oli semmonen itseni

ikäinen nainen, joka ei ainakaan ollut auktoriteetti jyhkeällä alustalla. Saan kuulemma

itse valita synnytyksen tai sektion väliltä. Mikäs lääkäri se sellainen on joka antaa

potilaan valita. Vai onko nykyään niin, kun potilas ei ookaan potilas vaan asiakas.

Tuntuu, ettei mulla oo tarpeeksi tietoa tehdä päätöstä. Antoi uuden ajan kahden viikon

päähän. Mietin siiheksi, pystynkä tarpeeksi pidättelemään pieruja vai en. Nyt en osannut

sanoa...jos pidättelyssä on ongelmia ja tulee uudet repeämät, niin ei ne paikat ainakaan

paremmaksi muutu. Kahden vuoden takaisessa synnytyksessä repesi sfikteriin saakka. Toisaalta sit siel on taas ihan eri lääkäri. Tuntuu et ne vaihtarit

olis sektio, synnytyksen käynnistys tai sit naturaali odottelu. Käynnistyksen etu olisi

sitten se, ettei vauva pääse kasvamaan suuren suureksi, nyt oli 2940g arviolta ja rv 37+1.

Kohdunsuukin sentin auki, mutta siitä ei voi ennustaa syntymisajankohtaa. Musta tuntuu

jotenkin vieraalta mennä näpelöimään luonnon asioita...jotenkin ois helppoa tuudittautua

kohtaloon, kuin olla itse päsmäröimässä ja ottaa siitä sitten myös vastuu. Sektiosta

toipuminen pelottaa enempi kuin uudet repeämät. Kiva olis nostella 2-vuotiasta leikatulla

mahalla kahden viikon jälkeen jo. Varmaan kallistun siihen käynnistykseen...tai jos on

tuuria niin synnytys alkaakin itsestään jo ennen laskettua aikaa. Onko teistä kukaan tehnyt tällaisia isoja päätöksiä? Pelottasko teitä enempi uudet kolmannen asteen repeämät sfinkteriin saakka vai sektio ja siitä toipuminen? Mua pelottaa sektio enempi, koska siitä mulla ei oo kokemusta...vieraat asiat aina pelottaa. Tai no on sellainen kokemus, et oon itse syntynyt suunnitellulla sektiolla.