Istukan irrottaminen
Olen ajatellut kysyä tätä ihan sairaalaltakin, mutta ennenkuin saan aikaiseksi, niin kyselen täältä :)
Esikoisen synnytyksestä on aikaa yli puoli vuotta ja synnytyksestä jäi hyvä mieli - yhtä asiaa lukuunottamatta. Minulle tuli jälkikäteen tunne, että kätilöillä oli kiire saada istukka irtoamaan, vaikka kukaan ei kertonut että siihen joku lääketieteellinen tms. syy olisi.
Itse olen järkeillyt, että tästä kiireestä ja todella rajuilta tuntuneesta istukan irrottamisesta johtuen kohtuun jäi pala (istukkaa, kalvoa?), joka aiheutti minulle kuumetta (jonka luulin olevan flunssaa) ja poistui itsestään vasta yli viikon päästä synnytyksestä saunomisen yhteydessä. Vasta tämän tapahtuneen jälkeen aloin pohtia, josko tuosta olisi johtunut myös se, että maito ei noussut rintoihin ennenkuin tuo klöntti oli poistunut. Tämä aiheutti imetyksen epäonnistumisen sikäli, että neuvola patisti antamaan lisämaitoa pullosta (paino nousi hyvin hitaasti) ja lopulta vauvalle ei useimmiten muu kelvannutkaan - n. 4 kk ikään asti osittaisimetin + lypsin ja syötin rintamaidon pullosta.
Ja siis se kysymys: miksi istukan irrottamisen kanssa on kiire? Jos alapäähän tulee repeämä, onko istukka saatava äkkiä ulos siksi, että päästään tikkaamaan? Vai onko jotain muita syitä?
Olen menossa synnyttämään taas ensi vuonna ja haluaisin jotenkin orientoitua tähän mieltä painavaan asiaan...
Kommentit (2)
Vähän nyt ainakin selvisi asia ainakin omalta osaltani kun pääsin tänään rakenneultran yhteydessä kysymään asiasta mukavalta kätilöltä. Hän epäili, että minun kohdallani kiireen tuntu tuli siitä, että mulla ei ollut tippaa, eli jos istukka olisi alkanut vuotamaan, olisi tullut tosi kiire kun ei "nesteytysreittejä" ollut valmiina. Tästä syystä istukka haluttiin ripeästi ulos.
Ilmeisesti tipalla myös pystyttäisiin antamaan enemmän kohtua supistavaa lääkettä (oksitosiini?), kun mulle taas annettiin vaan se "piikki", joka ei kuulemma ole kovin tehokas (enkä itse asiassa olisi edes sitä piikkiä halunnut jos olisivat tajunneet kysyä).)
Mutta siis se, että istukka pyritään saamaan ulos tunnin sisällä, johtuu pitkälti juuri tuosta verenvuodon mahdollisuudesta. Lisäksi kiinni oleva istukka estää kohtua supistumasta.
Mulla kuumeen nostatti siis ilmeisesti juuri tuo jokin kohtuun jäänyt pala, joka aiheutti siellä pienen infektion. (Olen onnellinen ettei siitä kehkeytynyt kohtutulehdusta kuten sulla!) Ja tämä todennäköisesti viivästytti maidonnousua. Tämä omasta mielestäni varsin looginen teoria kuulosti kätilöstäkin ihan uskottavalta.
Imetyshän heti synnytyksen jälkeen periaatteessa edistää istukan irtoamista, mutta kätilö vinkkasi että jos vauvaa ei jostain syystä siinä vielä saada imemään, niin nännejä voi ihan ite hieroa (vai pitäiskö pistää mies hommiin :), se voi auttaa asiaa.
Mä nyt joka tapauksessa koitan ottaa opiksi ja olla "tarkkana" tämän asian kanssa. Jotenkin tuntuu, että jos istukka syntyisi itsekseen, se aika varmasti tulisi kokonaisena ja samoin ehkä kävisi jos laitettaisiin kaikki mahdolliset lääkkeet kehiin? Tuo raju käsin paineleminen tuntuu jotenkin siltä huonoimmalta vaihtoehdolta sen kannalta, että kohtuun sitten kuitenkin ehkä jää jotain...
Täytyy myös paneutua vielä paremmin imetyksen alkuvaiheisiin, niin kovasti haluaisin että todennäköisesti viimeiseksi syntyvän lapsemme imetys onnistuisi. Esikoisen kohdalla sitä vaan jotenkin koko ajan tuntui siltä, että kyllä tämä tästä, vaikka eihän se siitä sitten kuitenkaan. Imuotteessakin oli alkuun varmasti hankaluutta enkä tajunnut pyytää tarpeeksi neuvoja. Ja kun ei se maito noussut kun sitten vasta kuumeilun jälkeen.
Tuntuu myös, että oli todella pienestä kiinni, että imetys olisi onnistunut. Eli jos neuvolasta olisi vielä maltettu odottaa (jos itse olisin tajunnut vaatia?) pari päivää vauvan painon parempaa nousua (nousi mutta hitaasti), niin maito olisi ehtinyt nousta ja lisämaitoa ei olisi tarvittu ja vaavi ei olisi oppinut pullolle vaan rinta olisi kelvannut... Näin sitä jossitellaan :)
Niin joo, ja kätilö sanoi myös, että jos asia vielä kovasti mietityttää, niin täällä ainakin pääsee kyllä lääkärin juttusillekin ihan käymään läpi (papereista) sitä omaa synnytystä, että miksi siellä toimittiin niin kuin toimittiin.
Onnea synnytykseen :)
Hei!
Ihan samaa olen minäkin miettinyt! Toisen lapsen synnytys edessä helmikuussa ja istukan irtoaminen huolettaa ehkä eniten näin etukäteen. Esikoisen synnytyksessä se kyllä lähti irti, mutta todella kovan runnomisen jälkeen ja hommassa vierähti n. tunti. Minulle jäi kans sellainen olo, että istukan irtoamista kiirehdittiin ja lopulta väkisin revittin ulos ja epätäydellisenähän se tuli. Jouduin vielä kaavintaan, jonka jälkeenkin vielä jäi istukan palasia kohtuun. Eivät tulleet itsekseen ulos, joten jouduin vielä muutaman viikon päästä uudelleen kaavintaan. Lisänä oli sitten kohtutulehdus ja vaikka mitä ongelmia tästä seuraten. Imetys epäonnistui myös minulla, maito ei lähtenyt kunnolla nousemaan. Olen myös miettinyt, että liekö sillä sitten vaikutusta, kun istukkaa jäi kohtuun ja ilmeisesti maidonnousu ei kunnolla ala ennenkuin istukka on kokonaan poistunut kohdusta.
Jostain olen muistaakseni lukenut, että istukka pitäisi saada ulos tunnin kuluessa, mutta syytä en muista. Näin maallikkona voisi ajatella asian liittyvän esim. verenhukan riskiin? Jos sait aikaiseksi kysyä asiaa sairaalalta, niin kiinnostaisi minuakin tietää mitä sanoivat. Ajattelin itsekin vielä neuvolassa ainakin puhua tästä istukka-asiasta ja mahdollisesti lääkärinkin kanssa. Tietenkään sille ei kukaan mitään voi jos ei taaskaan lähde helpolla irti, mutta olisiko silloin parempi mennä suosiolla heti nukutukseen ja käsinirroitukseen, jos vaikka saataisin sitten kokoaan heti pois.