***MAALISMASUT MARRASKUUSSA***
Tässä listaa maalismammoista:
1.3.
Sussi - 30v/m30v - Helsinki - 3.lapsi
2.3.
ivilla - 28v - esikoinen
3.3.
4.3.
himpulat3 – 28v/m28v – Tampere – 3. lapsi
5.3.
Minttuliina*– 27v – esikoinen
6.3.
ninppa – 23v/m25v. - Pohjois-savo - 3.lapsi - Ennestään tytöt 12/06 ja 07/09
7.3.
Wattuwarwas – 5. lapsi
Sallimasu - 29v. - rv 6-7? - Vantaa - 2.lapsi, esikoinen -09
8.3.
maalis
9.3.
10.3.
Mala – 26v/m28v – Helsinki – esikoinen
Mari-75 - 35/m36 - Itä-uusimaa - esikoinen
11.3.
Heath - 31v/m35v - Helsinki - esikoinen
12.3.
~mama*83 - 27v/m30v - Pori - esikoinen
3.7.2011
Ihme2011?
memisa - 2. lapsi
13.3.
Sasetar - 23v - Tampere - esikoinen
14.3.
15.3.
16.3.
Santsu-75 -34v/m35v - Häme - viides
17.3.
Vikli80 - 30v - Helsinki - 4. lapsi (3. oma)
18.3.
19.3.
miaea - 29v/m29V - Varsinais-Suomi - Toinen
20.3.
21.3.
Johkuliini - 28v./m32v. - Lahti - esikoinen tulossa
22.3. Ipanapa11 - 30v./m33v. -Vantaa - kolmas tulossa
Kommentit (60)
Hei, lisäätkö minutkin listalle: la on 29.3 ja paikkakunta Helsinki, ikä 27v ja esikoista odotamme mieheni kanssa.
Täällä odotellaan malttamattomasti ekoja liikkeitä, en ole vielä tuntenut muuta kuin epämääräisen möykyn joka välillä on nukkumaan mennessä oikealla alavatsalla, liekö se sitten vauva vai istukka - tiedä häntä. Ensi viikolla on vihdoin rakenneultran aika ja sitäkin odotellaan innokkaina.
Kaikenlaisia hankintoja on tullut mietittyä mutta juuri mitään ei ole ostettu lukuunottamatta muutamia kirpparivaatteita :)
Ihanaa odotusta kaikille!
..käytynä ja oikein eloisa poikavauva siellä vilkutteli :). Kätilö otti oikein sukukalleuksista lähikuvan, jotta epäilijätkin voi varmistua sukupuolesta :D Painoa oli kertynyt 450g.
Kaikki näytti tosi hyvältä. Nyt oottelen vielä 4D-ultran aikaa. Se taitaakin olla sitten viimeinen "vakoilureissu" ennen synnäriä, jos kaikki menee niikuin kuuluukin.
helpottunein terkuin
mama*83 & "jaska" (21+2)
Viime viikolla käytiin rakenneultrassa ja kaikki oli hyvin. Vilkas vauva siellä oli. Sukukalleuksia ei esitellyt, eikä kysytty, kun ei haluttu tietää...joten salaperäisenä pysyttelee :).
Liikkeitäkin tuntuu, varsinkin iltapäivisin. Se on mukavan tuntuista. Vatsakin on kasvanut kovaa vauhtia :).
Hankintojakin on nyt tullut tehtyä, eli alkaa löytyy varastosta jo kaikenlaista vauvakamaa. Toistaiseksi hankinnat ovat olleet käytettyjä tarvikkeita kaverilta.
Perjantaina on neuvola...ja nyt jo ärsyttää jos se jankutus liikkumisesta jatkuu. Viime kerralla kun kävin, en saanut neuvolatätiä mitenkään ymmärtämään, etten jaksa iltaisin erikseen mennä kävelemään, että päivän askareissa jne. on jo ihan tarpeeksi tekemistä, varsinkin kun töitäkin voi välillä olla klo 8-20. Neuvolatätin mielestä se ei vaan riitä, eikä se, että käyn kerta viikossa jumpassa (enemmänkin rentouttava, mutta kuitenkin). Argh!
Paljonko teillä muilla on tullut painoa lisää? Mulla on nyt tullut 6 kiloo...ja pelottaa, että se alkaa siitäkin jankuttamaan. Mulle toi paino-asia kun on aika herkkä juttu, kun sitä on aina ollut liikaa...
Syksyn jatkoa kaikille!
Mari ja masutyyppi 21+5
Uuteen pinoon täältäkin jotakin. :)
Mukavia rakenneultrakuulumisia teillä ollut. Meillä se on edessä viikon päästä. Sukupuolenhan jo tiedän istukkanäytteen perusteella. Kunhan muukin olisi kunnossa, tosin olisi varmaan jo näytteenottoultrassa ja np-ultrassa pahimmat havaittu. Kromosomit olivat normaalit ja sukukromosomit siis tytön. Eli ei pitäisi olla mitään erityistä, mutta kyllähän nää lähestyvät ultrat aina saa jännittämään..
Vauveli liikkuu täälläkin välillä ihan hurjana. Eilisen päivän touhuilin liikuskellessa ja järjestellessä enkä paljon paikoillani istunut. VIRHE! Illalla sitten kun sohvalla istuin niin muksu yritti koko ajan patistaa mua uudelleen liikkeelle.. Mylläystä siihen malliin. Ei aina tunnu niin mukavalta. Yrittää sit vaan itse vaihtaa asentoa missä liikkeet ei tuntuisi epämukavina.
Kukas siitä nukkuma-asennosta puhui.. Mä nukun juurikin siinä asennossa. Vaihdellen oikea tai vasen kylki. Ja välillä kyllä vielä selällään. Tempur-patjalla kyljellä on hankala ainakin tässä tilassa nukkua niin että jalat olisivat päällekkäin, siinä asennossa alkaa selkä sattua heti. Ilman raskautta ei ole kokemusta kun sänky on tosiaan meillä ollut vasta pari viikkoa. Toistaiseksi olemme kyllä erittäin tyytyväisiä. Vanha alkoi olla jo siinä kunnossa, että oli todellakin aika vaihtaa! Samaan syssyyn ostin itselleni uuden tyynyt (Tempur Millennium) ja hulluilta päiviltä Joutsenen untuva-tuplapeiton.. Ja nukuttu on makeasti juu! :)
Painoa on alkanut täälläkin tulla, tosin on tullut myös syötyä nyt enemmän. Ainakin herkkuja. Viimeksi rv16+ th oli melkein huolestunut kun painoa ei ollut tullut juurikaan vielä lähtöpainoon. No, tuon käynnin jälkeen sitä on tullut ainakin kilo ellei kaksi.. Eli tästä se lähtee kurssi ylöspäin. Onneksi ei heti alussa kerry juuri mitään, sillä ne loppuviikot on ainakin mulle pahat. Vielä jos seuranta on neuvolassa niin punnitaankin joka kerta ja kilo per viikko on mulle ollut ihan normaali tahti.. Sitten jos jostain syystä seuranta on lopussa äitipolilla eikä neuvolassa niin tarvitse käydä, niin siellä ei vaakaa juuri käytetä.. No, senhän sitten aika näyttää missä loppuseuranta on. Viimeisimmästä lapsesta kävin äitipolilla 36+ epämääräisen asennon takia. Uusi käynti 37+, ulkokäännöstä ei tarvittukaan kun lapsi oli rt. Jos nyt oikein muistan noi viikot, tuolla käynnillä sain sitten parin viikon päähän käynnistysajan (38+ kävin varmaankin normaalisti neuvolassa) ja kun sisään mentiin, todettiin että poika oli taas vähän niin kuin poikittain.. Lopulta tehtiin kiireellinen sektio kun sydänäänet pomppasivat korkeiksi kalvojen puhkaisun ja vesien menon jälkeen.
Aiemmat ovat syntyneet normaalisti alateitse. Mun kroppa on vaan hidas tajuamaan että synnyttääkin pitäisi.. Joten enkelityttö kun syntyi vasta rv42+0 niin pojat on käynnistetty. Käynnistetyt synnytykset ovat kyllä omalla kohdalla olleet erittäin hyviä kokemuksia. En vaan tiedä miten suostuvat enää sektion jälkeen käynnistelemään.. Saa nähdä. Lääkäriaika synnytystapa-arvioon on vasta joskus rv38.. Sinne asti saa jännittää, jos ei jotain asennon tarkistus-asiaa tms tule ennen sinne suuntaan.
Olenpa taas tänään höpötystuulella.. Ehkä lopettelen tähän. :)
Rusetti ~puoliväli tässä joku päivä!! :)
Pitääpä tulla tänne avautumaan, kun ärsyttää eilinen neuvolakäynti vieläkin! Minulle uudehko neuvolan täti on ihan herttainen ja mukava, mutta välillä tuntuu, että se onkin ainoa mihin hän pyrkii. Vitsi, en saa mihinkään kysymyksiini vastauksia, vaikka eilenkin olin tunnin vastaanotolla. Olen ollut siis jo kolme viikkoa kipeänä ja rupesin vaan kyselemään, että onkohan minulta otettu yksityisellä labrassa sitten oikeanlaiset testit, mm. listeria (olimme syyskuussa ulkomailla). "No, onhan siihen varmaan joku testi olemassa". Selitin juurtajaksaen mitä otettiin ja mitä ne näytti, mutta minulle jäi vähän epäselväksi, otettiinko listeria juuri erikseen tai onko siihen mitään omaa testiä. "No, saathan sinä mennä uudestaankin lääkärille". Jep, kotiäidillähän ON varaa käydä yksityisellä joka viikko..ja tuonne arvauskeskukseen en lähde arvailemaan. Mutta ei kuulemma voi laittaa lähetettä labraan, ei sellaiseen testiin. Siis häh.
Kyselin myös harjoitussupistuksista, niitä kun on minulla jo useamman kerran päivässä. "No, jos on kamalasti, niin voithan mennä äitiyspolille". Eli mikä on kamalasti? Pitäisikö huolestua, onko normaalia... "Sellaistahan se on..". Voi luoja.
Kausi-influessarokotusta myös tarjottiin kovasti, mutta siihen on ympätty sikainfluessarokote, jonka olen jo saanut. Ei kuulemma ole haittaa, mutta oma maalaisjärkeni sanoo, että on outoa ottaa sama rokote tuplana, varsinkin raskaana... Tähänkään en yllättäen saanut mitään vastausta ;) Lapselle tarjottiin innokkaasti samaa.
Painoa minulle on kertynyt 7,5 kiloa, viime viikkoina aiempaa nopeammin. Kysyin tästäkin, ja kerroin että nyt kipeänä on tullut syötyä vähän mitä sattuu, mikä nyt on maistunut. "Eikai karkkia sentään?" ööö..nimenomaan. "Että olet oikein herkutellut ;)!" hmm, sitäkin. "No siitähän se sitten on!". Jebs, itse en olisi tajunnutkaan tuota. Ongin ja ongin, onko vauvasta ehkä tulossa iso, onko painoa tullut liikaa tms., ei tietenkään mitään selvää vastausta, tuota hymistelyä vaan.
Terveydenhoitaja on useamman kerran jo kysynyt, että kumpis on tulossa (hän ei tunnu muistavan oikein mitään edellisiltä kerroilta), mutta minusta tuokin on aika outo kysymys; eikö perheellä ole oikeus pitää tieto omanaan? Ainakin entinen neuvolantätini kysyi tiedättekö, mutta lisäsi samaan hengenvetoon, ettei hänelle tietenkään sitä tarvitse kertoa.
Ottaa pannuun. Nyt vähemmän, kun sain avautua :D Pitänee selvittää vastaukset polilta, vaikka mielestäni kaikki nuo huoleni kuuluvat neuvolan piiriin.
Mari, minustakin tuo lenkkipainostus kuulostaa ahdistavalta. Oman jaksamisen mukaan, sanon minä.
Itse olen aika hoikka, joten tuntuu, että painonkertymis yms. juttuja ei oteta ollenkaan tosissaan. Sori megapitkä avautumissepustus!
Sallimasu 24+5
Mä olen edelleen sairauslomalla ja taidan ollakin pidempään, jotenkin en usko että töihin enää pääsisin, on toi selkä sen verran sökö. Tuttu vaiva edellisestä mutta harmittaa että jo näin aikasin, mutta minkäs teet, pahimpina päivinä ei pääse kunnolla kävelemään... Mutta kyllä minä tämän kestän kun ajattelee minkä vuoksi, vaikka odotusajan ihanuus onkin ollut kaukana viime ajat.
Kun ei kunnolla pääse liikkumaan, on osalti vaikuttanut mun painon nousuun, mitä viime th-käyntiin mennessä oli kertynyt 10kg ja vähän päälle. Onneksi mulla on oikein kiva terkkari mikä ei siitä saarnaamaan ruvennut vaikka jotain mainitsikin. Minä totesin että niin on aina sitä painoo tullut yli 20kg yhteensä mutta on ne lähtenytkin tosi helposti.
Meillä asukin työnimenä on "Ansku", alunperin oli Antsa mutta muuttui kun olikin tyttö. Kävin ylimääräisellä lääkärikäynnillä tuon selän takia ja kun on supistuksiakin ja kaikkee niin tutki perusteellisesti ja ultrasi, oli kiva nähdä taas tyllerö vaikka liikkuukin niin vilkkaasti etten hänellä uskonut mitään hätää olevan, painoakin jo yli puol kiloo. Eli onneksi kaikki hyvin noin muuten.
Huomenna ollaan menossa koko perheen voimin 4D-ultraan! Jotenkin jännittää, tuttu lääkäri, mutta kuvaus oli vielä viimeksi 3D. Ja mitäköhän isot siskot tuumaa kun näkee... Noh ainakin kaikki on hyvin #ristii sormet ja koputtaa pöytää..#
Sussi rv 23+1 (siirsivät la:n päivää aikasemmaks eli helmikuulle hih...)
Meillä on pikku isäntä sitten päättänyt, että laitetaan elämä ja äiti risaiseksi. Nyt menossa 21+5 ja liikkeet näkyy mahan päälle!!! Jotenkin tuntuu myös että liikkeet tuntuvat navan yläpuolella, ihmettelen itsekin että ei se asukas nyt niin iso voi olla että siksi noin ylhäällä tuntuu vai onko minun kohtu vaan semmoisessa asennossa että liikkeet tuntuu noin ylhäällä.
Lueskelin noita teidän rakenneultrakuulumisia ja ihmettelin että muilla on paljon isompia asukkaita ollut kuin minulla. Tosin kuopus ei ollut rakenneultrassa kuin 327g ja syntyessään 3030g, tämä herra oli kuitenkin 376g, joten saas nähdä tuleeko tästä yhtä iso kuin esikoisesta, joka oli syntyessään 3780g.
Meidän neuvolantäti on aivan huippu. Ei jankkaa liikunnasta, vaikka minullekin niitä kiloja tulee ja en tosiaankaan ole mikään himoliikkuja, itseasiassa en käy lenkillä tms ollenkaan. Kuopuksen aikaan kysyi rakenneultran jälkeen että kysyttiinkö kumpiko on, sanoin että ei kysytty, niin hän puhui sen jälkeen aina pikku kaverista eikä tirkistellyt sukupuolta. Nyt kysyin jo ennen rakenneultraa, että kumpaako veikkaa ja hänen mielestään näytti pojalle, joksi asukas sitten rakenneultrassa varmistui.
painoa minulle on tullut nyt noin 7kg, lähtöpaino heitteli 63-65kg välillä, niin oon sit laskenu alimman lähtöpainon mukaan. Painan nyt saman verran kuin mitä tyttöjen aikaan 30+ viikoilla. Pitikin sitten tehdä radikaali ratkaisu ja ottaa lauantai karkkipäiväksi, muuten söisin joka äivä joko suklaata tai piparitaikinaa. Tyttöjen aikaan makeanhimo tuli vasta loppuajasta, tällä kertaa se on ollut koko raskauden ajan.
Synnytystäkin olen jo ehtinyt miettimään. Minulla kun nuo synnytykset on ollu syöksyjä, esikoinen tuli 5h 50min supistusten alkamisesta (14h vesin menosta) ja kuopus 2h 50min aktiivisista supistuksista (supisteli koko illan, mutta ei kipeästi, vasta yöllä yhden jälkeen alkoi kipeät ja pitkät supparit). Kuopuksen kanssa mentiin ambulanssilla sairaalaan ja siellä ehdin olla 35min kun neiti syntyi. Tosiaan alkanut nyt jo hirvittää, että millaisella rytinällä herra aikoo tulla. Onneksi sentään asutaan taajama-alueella, niin voi hätätilassa mennä vaikka terveyskeskukseen synnyttämään.
Tähän mennessä olen tulokkaalle ostanut bodyn, puolipotkarit ja sukat. Tallessa on kuopuksen äitiyspakkaus, joten sitä en uudestaan ota. Lisäksi ostin kuopukselle muutamia neutraaleja vaatteita, joten nekin on tallessa eikä hirveitä hankintoja tulokkaalle tarvitse tehdä. Kunhan jaksan ja innostun, niin ostelen vaatteita lisää, mutta jätetään se sitten joulukuulle, kun tulee veronpalautukset :D Onneksi mitään tavaroita ei tarvitse hankkia, tosin olin kahden vaiheilla tuplien kanssa, mutta toisaalta niiden käyttöaika olisi max. vuosi, niin en sitten tiedä kannattaako niitä hommata. Tai jos hommaan niin käytettyinä.
Ninppa ja Eikka 21+5
Ja tässä päivitystä listaan, taitaa tuosta yhä puuttua paljon meitä pystymasuja. Tämäkin lista on elokuun lopulta kaivettu lisättynä parilla mitä äkkiä löysin edellisestä ketjusta, mutta tässä siis taitaisi olla jo loppukuun mammojakin listoilla...
17.2.
Sallimasu - 29v. - Vantaa - 2.lapsi,
1.3.
Sussi - 30v/m30v - Helsinki - 3.lapsi
Luanna - 27v, mies 31 v - esikoinen - Vantaa
2.3.
ivilla - 28v - esikoinen
Juuli75 - 35v - 5.lapsi
3.3.
orpopiru - 23v. esikoinen
4.3.
himpulat3 – 28v/m28v – Tampere – 3. lapsi
5.3.
Minttuliina*– 27v – esikoinen
Ihme2011
6.3.
7.3.
Wattuwarwas – 5. lapsi
8.3.
satiini - -81, isä -82 (-06 syntynyt tytär) -esikoinen
K-84 - 25v, mies 33v. - pirkanmaa - esikoinen
maalis - 26v/m35v - poika -07
9.3.
10.3.
Mala – 26v/m28v – Helsinki – esikoinen
ninppa – 23v/m25v. - Pohjois-savo - 3.lapsi - Ennestään tytöt 12/06 ja 07/09
koralli
Mari-35v/m36v-Itä-Uusimaa-esikoinen
11.3.
Heath – n30 – esikoinen – KM 05/10 rv6, plussa
12.3.
memisa - 2. lapsi
Myy79 - 31v/m37v - esikoinen
mama*83 - 27v, mies 30v - esikoinen - Satakunta
13.3.
14.3.
15.3.
Nava (?) - 2.lapsi
suskine - -89, isä -87 - esikoinen
miaea81 - 28v/m28v. - Varsinais-Suomi - 2. lapsi - esikoinen tyttö 10/08
16.3.
17.3.
Vikli80 - 30v - Helsinki - 4. lapsi (3. oma)
Santsu-75 - 5.lapsi
18.3.
19.3.
20.3.
21.3.
Johkuliini - 28v./m32v. - Lahti - esikoinen tulossa -
Minsku - 34v, mies 38 v. - esikoinen 11/09 - Jyväskylässä
22.3
jasuliini92 - esikoinen -09 - Vantaa
29 v - 4.lapsi (2.oma) - Espoo
ipanapa11 - 30v. - Vantaa - 3.lapsi
23.3
Velho - 35v. 4.lapsi (3.oma)
Liimu2010 - esikoinen - 27v, mies 35v - Etelä-Savo
24.3
myyla - esikoinen
25.3
26.3
Ruuturouva - lapset 07 ja 08 -
Rouva10 - esikoinen
27.3
Rusetti73 - 4.lapsi
Mastiino - 3.lapsi
28.3
Zoey - km 06/10 - esikoinen
*Hipsu*
29.3 Nancy, 27, Helsinki - esikoinen
30.3
GythaOgg - esikoinen 04/08
31.3
lumppa - 37v. - Savo
8.4.
sona - 21v, mies 21v. - toinen (esikoinen 01/10) - pirkanmaa
myymimamma - 5. tulossa
nancy
Asparagus - esikoinen 6v.
mari-75
syksy82
ja mitä sitten meille kuuluu... aina olen teitä käynyt vakoilemassa, mutta jotenkin ei ole löytynyt aikaa ja energiaa kirjoitella. Hauska kuulla, että niin monella on jo rakenneultra takana, ja hyviä uutisia on saatu! Meilläkin ollaan rakenneultrassa käyty, ja kaikki kunnossa :) painoa oli 316g, 50g vähemmän kuin esikoisella samaan aikaan (rv:t 20+0 / 20+2).
Oltaisi haluttu tietää sukupuoli, mutta vaikka kätilö katseli pariinkin otteeseen, ei pienokainen suostunut esittelemään kalleuksiaan meille... ylläripaketti siis tulossa kuten aiempikin. Jälkikäteen puhuttiin että oltiin miehen kanssa molemmat näkevinämme pienen pienet pallukat yhdessä kuvassa, mutta tietoa ei siis saatu. Kätilökin siinä ultratessaan kysyi, että kumpi meidän esikoinen on, niin sanoi että "nythän se on sitten pojan vuoro", mutta sanoi että ei nähnyt sukupuolta ruudulta. Uskoako nyt sitten vai ei ;)
Mulla on ihme kyllä havaittavissa sitä "energistä keskiraskautta", sillä kivasti jaksaa olla töissä, ja työpäivän jälkeenkin vielä tehdä muutakin kuin maata sohvalla. Liikkua silti pitäisi enemmän, kun on tuo turvotus alkanut toden teolla vaivaamaan. Ärsyttävää, kun jalat, kädet ja kasvot on kuin michelinmiehellä. Ja masu on kasvanut kauheasti, ultrassa sanoi että mulla on istukka etuseinämässä, joten sekin vaikuttaa asiaan.
Tuosta liikunnasta vielä, että oletteko jaksaneet olla aktiivisia näin marraskuun pimeällä? Minulla on todellisia vaikeuksia, vaikka tarmoa muuten löytyisikin. Ei vain jotenkin huvita. Viime viikolla olin mammajoogassa ensimmäistä kertaa elämässäni, ja astangajoogaa harrastaneena (päätin laittaa tauolle raskauden ajaksi) odotin ensimmäisen tunnin, että josko kohta alettaisiin tehdä jotakin... ja sitten tajusin että eihän se touhu siitä mihinkään aktivoidu :DD Liikkeet olivat tyyliä "menkää kyljelleen makaamaan ja voitte kompensoida liikettä helpommaksi jos tunnette tarvetta..." jaaha... onko täällä siis tarkoitus nukkua... mukana oli mammoja, jotka olivat jo aika viimeisillään, joten ymmärrän täysin että liikkeet eivät voi ihmeellisiä ollakaan. En kuitenkaan oikein tiedä, että oliko loppuviimeksi mukana itse joogaliikkeitä ja hengityksen hyväksikäyttöä liikkeissä ollenkaan.
Tuo hengityksen oikea käyttäminen nimittäin ainakin auttoi minua synnytyksessä todella paljon siinä vaiheessa, kun odottelin jonossa (perkule joku muukin oli kehdannut tulla synnyttämään samaan aikaan) epiduraalia ja maailma musteni silmissä kipujen vuoksi. Myös ponnistusvaiheessa (esikoinen oli perätilassa) oli hyvä, että osasi hengittää oikein, kun piti päkistää voimalla ja nopeasti, jotta neiti saatiin hyväkuntoisena ulos. Epiduraalia ei enää tippunut kotvaan aikaan, kun piti tietää ja tuntea mihin päin ponnistaa. No, mutta hieno oli lopputulos, perjantaina 1-vuotias
tekstiä, että ei tuohon edelliseen postaukseen mahtunut ;)
Tässä siis loppurunoilut..
Suosittelen siis varsinkin ensikertalaisille keskittymään tuohon hengitystekniikkaan ja opettelemaan sitä vaikka etukäteen, uudelleensynnyttäjillä varmaan on jo jokaisella omat hyväksi havaitut niksinsä :)
Enemmänkin tuo kokemani jooga siis oli ehkä mammajumppaa selän koukistuksineen ja käsien venytyksineen. Saa nähdä tuleeko mentyä enää uudelleen, kun jotenkin odotin hieman enemmän. Olisi se toki aina parempi kuin ei mitään...
Kivaa viikkoa ja kasvavia masuja!
Minsku (20+1)
Jännä lukea sallimasun kokemuksia neuvolasta. Oikeesti, mitä järkeä koko neuvolakäynneistä on, jos ne ei pysty mihinkään kysymyksiin vastaamaan. Itse menen parin viikon päästä rv 23+1 neuvolaan.
Rakenneultrassa 20+2 oli kaikki kunnossa ja sukupuolikin saatiin selville. Tyttövalta vahvistuu meidän perheessä:) Eli sitten meillä olisi 3 tyttöä ja 1 poika. Painoarviota eivät sanoneet, mutta hyvin oli vauva kasvanut; mitat olivat keskimäärin rv 21+1, kun siis oikeasti mentiin vasta 20+2 viikolla.
Paino on noussut mulla ihan hirveästi. Lähtöpaino oli kesäkuussa 53kg, ja nyt on 65kg, eli 12 kiloa jo tullut... Aiemmissa raskauksissa en olekaan juuri lihonut, pelkkä rantapallo on ilmestynyt vatsaan, mutta nyt tuntuu että leviän joka suunnasta, että pitää ihan alkaa miettimään, mitä suuhuni laitan.
Liikkeet alkoivat aika "myöhään" tuntumaan kunnolla, vasta 19-20 viikoilla, mutta nyt ne tuntuukin niin selvästi, että päälle päin näkyy ja ulkopuolinenkin tuntee jo kädellään liikkeet. Iltaisin tuolla vatsassa alkaa sellainen jytke ja jumputus, että sitä alkaa miettimään, että mitkähän bileet siellä oikein onkaan pystyssä...
t: vikli80 rv 21+1, laskettu aika 16.3.2011
...Voi nääs nääs... mulla on alkanu tulee tippoja tissistä :D kait se on normaalia näissä viikoissa?? sit onko muilla huimausta? jos ei ni sit pitääkin kääntyä lääkärin puoleen, ku en muista et noita 2 ois ollu moista.. tai sit mun hartsat o vaa jumissa..
Huomena ois ultra ja mua JÄNNÄÄ... ilmottelen si huomena enempi mitä kuuluu :)
nyt koisii jotta jaksaa nousta vikan kerran tällä vkolla 5:30
Ipis ja palleroinen 20+2
Pääsen ja kerkeen pitkästä aikaa kirjotteleen kuulumisia.
Mua on kanssa huimannu vähän ja varsinkin saunassa alkaa melko helposti huimaan, mutta eilen kun oli neuvola ja otettiin hemppa niin se oli 116, joten saattaapi johtua siitä et se on matala, mulla yleensä on 130-140 välillä. Rautaa alan nyt syömään pikkuhiljaa. Niin ja enään ei saanu neuvolasta rauta purkkia mukaan niinku ennen, nyt pitää ite käydä ostamassa, onneks oli kaapissa vielä edellisistä jääneitä tabletteja...
Ens viikolla meen uudestaan rakenne ultraan koska, kun se ekan kerran koitettiin ottaa niin se ultraaja ei saanu oikeen mitään näkyviin, nyt pääsen oikeen erikoislääkärille ja kunnon laitteelle kuulemma=) ainoo mitä se viimeksi löysi niin golf-pallo löydöksen sydämestä, joka ei sit kuulema meinaa välttämättä mitään, no olis sit pitäny suunsä kiinni, sai vaan mut pelästymään. muutenki se ultraaja oli vähän äree, ei siltä oikeen meinannu uskaltaa kysyä mitään, murahteli vaan...
toivottavasti tää väsymys alkaa tästä väistyyn niillä raudoilla, iltapäivällä töitten jälkeen ei meinaa jaksaa tehä oikeen mitää...
Täytyy alkaa töihin lähtee
Hyvää viikonlopun alkua kaikille!
Meille on tulossa kolmas, la 10.3. Edelliset ovat silloin vain 4v1kk (poika) ja 1v6kk (tyttö). Edellisen jälkeen asennettu kierukka karkas vatsaonteloon ja kun sitä ultralla etsittiin niin löytykin jotain ihan muuta. Pieni ikäero hieman pelottaa, kun tuo tyttö on kauhea junttura joka huutaa aina vaan, ja esikoisella uhma pahenee päivä päivältä. Lisäksi on sairastettu palijo ja mieltä painaa tutin vierotus tytöltä. Jos jollaki on siihen viisaita neuvoja niin laitoin siitä Taapero-palstalle, käykää lukemassa ja kommentoimassa.
Viime viikolla käytiin rakenneultrassa ja vauva voi kaikin puolin hyvin. Enempää ultria ei ole. Tuntuu oudolta että nähhään vasta maaliskuussa, aiempia ku on ultrattu loppuraskaudestaki millon mistäki syystä (laajenneet munuaisaltaat, etinen istukka, sikiön pieni koko).
Hyviä vointeja muille maalismammoille, yritän opetella tuntemaan teitä, mutta koska täällä on tuo pikkutermiitti niin aina ei aikaa ole koneella istumiseen. Mutta joskus kuitenki ku esikoinen käy hoiossa 10pv/kuussa ja tyttö nukkuu pitkät päiväunet.
Tässä nyt se onnellinen hetki ku pienempi nukkuu ja isompi on hoiossa.
MARI-75: Mulle on tullu painoa 4 kg. Mua myös ahistaa että sitä tulee liikaa, kun edellisestä raskaudestakin jäi muutama kilo talteen. Esikoisesta laihduin parissa kuussa alle lähtöpainon, siihen varmaan vaikutti 4 kk vauvan kantaminen. Luotin siihen että imetys karistaa kilot mutta toisella kerrallapa ei käynytkään niin. No mutta suklaa/herkkuhimo on silti pohjaton ;o) Ikävä että neuvolatäti nuin jankuttaa, ei sitä tosiaankaan jaksa töitten jälkeen enää juuri liikkua. Painoasiasta ei tarvis kyllä terkkojen alkaa saarnata, eiköhän niistä podeta jo huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä tarpeeksi.
SALLIMASU: Harjotussupparit kuuluu näillä viikoilla jo asiaan. Jos ne on kipeitä, on asia sitte varmaan erikseen. Mutta ei ne kipeetkään aina mitään tee, ainaki ed. raskaudessa ei paikat auennu etukäteen vaikka rv 37 lähtien oli kipeät supparit. Jos supparit on kipeitä niin sillon kai ois syytä tarkistaa ettei kohdunsuulla oo tapahtunu mitään?
NIMPPA: Täälä edellinen synnytys on ollu vähä samanlainen ku sulla, ambulanssilla mentiin ja 21 min myöhemmin tyttö syntyi. Oonki miettiny että missä vaiheessa nyt pitää leiriytyä sairaalan eteen että kerkiäis saaha kivunlievitystä ;o) Edellisen synnytyksen osalta kun mulla ei muita toiveita ollut, mutta eihän siinä enää kivunlievitystä keretty antaa ku olin jo täysin auki. Meillä tuli siks niin kiire ku lapsenvahti tulee kauempaa.
IPANAPA: Tuttua on, maitoa voi tulla jo. Ja huimaustakin on. Joka kerta ku äkkiseltään nousee ylös niin ensin pitää pitää kiinni seinästä jos meinaa pystyssä pysyä. Mulla oliki eilen neuvolassa hemppa 107 ja paineet 56/94 tai jotain että alhaset on, mutta eihän tuo pahasti väsytä silti.
Tuohon listaan saa lisätä minutkin eli
10.3
HANNELE-81 - 29v -Oulu- 3.lapsi tulossa
Muita täältä päin ei tainnu olla? Mutta muita kyllä joilla tulee kolmas tai vieläki usiampi? Kai siitä selviää hengissä?
HANNELE rv 22+1
Toivottavasti kaikilla on kaikki hyvin ja että vatsaasukitkin voivat hyvin! :) Tervetuloa kaikki uudet munkin puolesta!
Eli rakenneultrassa käyty kaksi viikoa sitten ja kaikki on hyvin vatsassa, vaavi on käyrän yläpuolella, eli on kaskvanut hyvin ja nyt tiedetään myös että meille tulee pieni poika!! :) Koko homma kyllä muuttui ihanan konkreettiseksi nyt kun tiedetään. Ja pikkasen olen jo uskaltanut ostella tavaroita ja vaatteita. Parin viikon päästä tilataan vaunutkin, jotta ne olisi miellä sitten hyvissä ajoin ennen LA.
Neuvolassa on myös täytetty Kelan papereita, eli nyt odotellaan sitten äitiyspakkausta jossain vaiheessa. :) Sokerirasitustestipäivää on buukattu, mutta ei kyllä tekis mieli mennä, vaikka pakko on. Vähän jännittääkin. Ja sit joudun nyt rautatabuja popsimaan... :/ Eikä ole HB edes kovin matal, oli 119 kun mitattiin. No, mut katsotaan miten menee...
Muuten on vointi hyvä vaikka masu onkin jo aika iso. Huomaan nyt että jalkapohjat väsyy jos paljon joutuu seisomaan tai kävelemään, mutta muita ongelmia ei vielä oikein ole.
Painosta oli kans puhuttu täälä, ja sitä on kyllä tullut jonkin verran, lähtöpaino oli 62 kiloa ja nyt olen just ylittänyt 70, eli yli 8 kiloa on jo tullut... :/ Olen siis 163 cm pitkä ja mulla on aika lyhyt yläkroppa, eli sekin voi olla syy siihen että masu on jo aika iso. Vähän huolestuttaa miten mä siinä loppuvaiheessa voin, ja toivon että tämä paino ja kasvu vähän hillittyisi jossain vaiheessa... Mut sekin jää nähtäväksi, ja toistaiseksi voin tosiaan vielä hyvin.
Esikoista kun tässä odotellaan niin en ole vielä kauheesta halunnut ajatella tai sen enempää halunnut suunnitella itse synnytystä, tuntuu sen verran kaukaiselta vielä. Sen verran tiedän että haluan ehdottomasti kivunlievitystä. Mites te muut? Joko on synnytys pyörinyt mielessä? Ymmärrän että te jotka olette jo synnyttäneet ajattelette koko synnytysasiaa vähän eri tavalla kuin ehkä ensisynnyttäjät... Mutta musta tuntuu että mä saatan huoelstua jos mä liikaa asiaa mietin etukäteen...
Tänään alkaa taas uusi viikko eli nyt on sit 22+0. :) Sori kun tuli aika paljon omanapaista tekstia taas... ens kerralla toisin.
Mukavaa odotusta kaikille!
- Heath & Hope - (rv 22+0)
Mulla ollu jo muutaman päivän hirmu ähky olo, ainut vaan että ei syömisen takia. Onko kellään omakohtaisata tai lähikokemusta paljosta lapsivedestä, voiko sitä olla jo nyt puolivälissä paljon vai johtuuko tää äsky olo jostain muusta?
Synnytystä oon jo sen verran suunnitellut, että kun se muutenkin tapahtuu nopeasti, niin tällä kertaa ajattelin olla kova ja vetää ilman puudutteita. Viimeksi sain sen niin myöhään ettei siitä ollut apua muuhun kuin siihen, että sain rauhan tiedosta että olen mukamas saanut edes jotain puudutetta. Tosin jälkeenpäin selvisi, että se "puudute" oli ollut lantiolihaksia rentouttavaa juttua, jolla ei ollut oikeasti mitään puuduttavaa vaikutusta. Kokemus oli kuitenkin hyvä, eikä kipu nyt niin pahaa ollut vaikka yhdessä vaiheessa kirosin että tää on sit viimeinen muksu :D Esikoiselle sain aikoinaan epiduraalin. Tuntui että nyt ponnistusvaihe tuntui yhtä kivuttomalta kuin esikon aikaan, joten silläkin päätin että vedetään nyt sitten yksi ilman mitään, jospa se vauvakuume sillä lähtee lopullisesti kun kokee koko homman ilman mitään lisäaineita.
Ninppa ja Eikka 22+1
Täällä on kaikki jatkunut entiseen malliin. Vatsa on edelleen pieni, mutta pömppö (olen aika tikku muuten) eikä supistuksia ole tullut. Vauvakin on liikuskellut entiseen ahkeraan tyyliinsä, mikä on aina tosi huojentavaa. :)
Painosta olen minäkin ollut huolissani, mutta päinvastaiseen suuntaan. Olin ennen raskautta normaalipainon alarajalla, joten yhtään ei saisi paino laskea ja sitä saisi päinvastoin tulla ihan reilusti. Yleensä olen laihtunut tosi helposti, ellen ole katsonut tarkkaan, mitä ja milloin syön. Nyt on sitten jäänyt suklaa vähemmälle - yleensä sitä on ollut pakko syödä, jottei paino laske :( - ja ruokailuvälit ovat pidentyneet, koska maha tyhjenee hitaammin. Meillä ei ole vaakaa, joten en yhtään tiedä, missä mennään ja ahdistaa, että mitä jos paino onkin laskenut. :( Onneksi sentään olen ollut suunnilleen terveenä, joten olen saanut syötyä kohtalaisesti.
Synnytys on käynyt mielessä muutamia kertoja. Periaatteessa toivoisin mahdollisimman itsekseen etenevää synnytystä, koska usein yksi toimenpide johtaa toiseen. Mutta luulen, että tosipaikan tullessa toivon kunnon puudutusta enkä ole suuremmin sitä vastaan nyt etukäteenkään. Käsittääkseni äitini ehti olla sairaalassa ensimmäisellä kerralla alle kahdeksan tuntia, joten en odota omalle kohdallenikaan mitään maratonia. Vaikka tokihan nuo riippuvat monesta asiasta, eivätkä periydy suoraan, etenkään vain toiselta vanhemmalta. Mutta suuremmin ei ole ainakaan vielä ahdistanut. :)
Ai niin, jostain syystä kävellessä on noin kilometrin jälkeen alkanut tuntua vatsassa tosi inhottavalta. Takaisin on sitten saanut tulla tosi mateluvauhtia, ettei vain tuntuisi pahalta. On jäänyt tuo liikunta siis vähän vähemmälle.
Marraskuisin terveisin,
ivilla & Erkki, rv 23+2
..täälläkin jo kovasti! Uudessa Vauva-lehdessä oli juttua synnytyksistä kätilön näkökulmasta, niiskutellen sitä luin; ihanaa, kun ja jos kaikki kätilöt tekevät työtään noin sydämellä.
Ninpalle voin kertoa, että vauvakuume ei lähde synnytyksellä ilman lisäaineita :D Esikoisen toivoin, suunnittelin ja sainkin synnyttää "luomuna", oli oikein hyvä kokemus. Silti ajattelen, että voin hyvin ottaa (jos se minusta on kiinni) nyt toisella kertaa puudutteita, jos kipu alkaa siltä tuntumaan. Synnytys tuntuu nyt toista odottaessa ihan yhtä jännittävältä ja herkältä asialta kuin esikoista odottaessa, ehkä vain tietoa on vähän enemmän ja on eri asioille herkkä.
Ensisynnyttäjille toivon mielenrauhaa, koettakaa säästää itseänne muiden synnytyskertomuksilta, ainakin ikäviltä. Ne ovat kuitenkin subjektiivisia, jokainen kokee asian eri lailla. Minusta tuntui, että viimeksi joku oli aina kertomassa kuinka naapurin-kummin-kaiman synnytys oli ihan hirveä ja siinä kävi niin ja näin. Tulee traumoja. Minskun hengitysharjoituskommentteja komppaan, niistä on apua koko synnytyksen ajan. Kättärillä oli ainakin ennen tarjolla myös synnytyslaulu -luento, siitä oli minulle apua, vaikka voi alkuun kuulostaa vähän hihhulitouhulta. Se ei ole mitään mattiajateppoa supistusten aikana, vaan ikiaikaista matalien äänien hymisemistä supistusten huipulla.
Tänään saapui kauan odotettu vaaleanpunainen paketti Englannista. Tilasin mobilen ja vauvan jumppamaton. Herkkänä sitä kokosin tuossa ja sitten tuleva isoveli tuli palauttamaan maan pinnalle; matolla voi siis jumpata myös raahaamalla sitä pehmoperhosesta asunnon ympäri...apua, yrittääköhän samaa kun vauva makaa siinä :-O
Kiitos Hannele kommentista, harjoitussupistukseni eivät ole kipeitä, joten näillä mennään :) Kaikkia en ehkä edes huomaa, usein vasta jos on kova pissahätä ja siihen tulee mahan kovettuminen päälle.
Sallimasu 25+1
Kirjotin aikasemmin kuulumisia ja se ei oo täällä enään :O.
Ultrassa käyty ja meille tulee kolmas tyttö :)
Ja näköjään melkeen kaikki muut jutut jäi sitten pois... en enää ees muista mitä kirjotin,mut ärsyttää..palailen taas ku kerkiin..ois siivoomista tänään (6.11) kun huomena ois näyttö taas meillä...jospa menis asunto nyt kaupaks :)
Ipanapa11 ja "Minttu" 20+4
Alkaa olee tekstiä sen verran et tehään Marraskuulle oma pino :)
Ärsyttää krollailla :D