Anopista..

Niin ihana kauhea anoppi??!!

Tiijättekö, ku näkee vaan jonku ihmisen tai ei ite asias tarvihe ees nähdä kun vaan miettiä niin verenpaineet nousee korkeelle ku alka V** taa...

Näin meillä...

Olin synnyttämässä esikoistamme, hän kysyi, saako mennä meille siivoamaan?? Kielsimme koska mieheni sanoi hoitavansa kaiken...noo, yks pv se oli käyny siel ja kantanu matot yms pihalle vaik mies oli kieltäny... no, ei siinä mitään. ihan kiva oli mennä siistiin kotiin..(matot ei vaan olu oikeilla paikoilla, mut enhän minä sellaisesta marmata )



Tuli kotiin pääsy aika...Olin sanonut KAIKILLE sukulaisille et sinä päivänä kun kotiudemme, KELLÄÄN ole asiaa meille...no, anoppi soitti matkan varrelta, että kohta olen siinä, käyn VAIN ovella pyörähtää...olipa tunnin-kaks, teki kakun...halus toivottaa miut tervetulleeks kotiini! (Kukaan ei halua nyt kuulla verenpaine arvojani)...

meille tullaan aina niin, että matkan varrelta ilmoitetaan...ja sanotaan että tulinpa nyt vaikka kielsit...näin meillä kuunnellaan meidän mielipidettä..



Ovat kasvattaneet poikansa mainioisti ja arvostamaan perhettä ja vaimoa yleensä...ikinä ei vois löytä parempaa miestä..Meillekkin hän on pojan syntymän jälkeen toitottanut että parisuhdetta täytyy vaalia, se ei saa unohtua. Noo, koitti päivä kun lähdimme mieheni kanssa ensimmäistä kertaa viihteelle kahden...kutsuimme toisen mummin hoitamaan lasta...No, minullehan se yllätys yllätys tuli aika huono elämä kun yli vuoteen maistellut viinan tippaa...Tulipa meille saarna että ei ajatella lastamme ensisijaisesti...JAAHAS...elikkäs mitään ei kuitenkaan saa tehdä kahdestaan...onneksi osaamme löydä yhteen lapsen ja parisuhteen, meitä se vain on vahvistanut..mutta tässä ne taas anopin neuvot menee HIUKAN ristiin??!!



Myös siitä hän on meille sanonut, että ei pidä unohtaa omia harrastuksia ja ystäviä...isäntä käynyt kerran poijan syntymän jälkeen yksin mökillä (poika 3kk) ja siitäkös mieheni sai kuulla kunniansa..minulle vain tuumaili että en olisi saanut laskea...ensisijalla täytyy olla perhe..mutta eikös silti voi käydä kavereitaan moikkaamassa joksus?? sanoin anopille, että kuules, eriasia jos olis jokaviikkoinen tapa vetää pää täyteen, mutta jos kerran 3kk käy mökillä, niin maailma ei siihen kaadu...vai kaatuko?? olenko jääny jostain paitsi??



ja vielä yks aihe...häntä ottaa päähän koska hän ei pääse minua neuvomaan...yrittää, mutta harmi vaan kun tiedän itse paljon lasten hoidosta ja jos kysyttää tulee, kysyn mieluummin muilta kun ...juu, ei kai tarttee ees sanoa =) Mainostaa kovasti kuinka poikansa ei ole syönyt YHTÄÄN kaupan valmis sosepurkkia, ollut jo yötkuivana 2kk n iässä...ei ole kertaakaan saanut haavaa, saati satuttanut itseään jollain lailla...



sainpas purkaa sydäntäni, tässä vasta pieeeni osa meidän ja anopin elämää...mutta niinhän se menee...sukulaisiaan ei voi valita =)