" @" MARRASMURUJEN MAANANTAI " @"

Tänään aamusta onkin melkoista hulinaa joten muutaman sanan kirjoittelen eilen illasta klo:18-19 lähdettiin taas laitokselle synnyttämään,mutta piikin laittoi vielä mulle kun halusin,tänään en kuulemma enään piikkiä olisi saanut kun rv 34 tuli täyteen.

Labraan pitää lähteä ihan just,joten seuraavalle vuoroa!

Rv 34+0

Lähtipä äkäseen näin aamutuimaan viestit!



Tyttö herättänyt jo ennen kukon pieremää, joten siksi kone jo auki. Yleensä kyllä menee pikkasen kauemmin aamutohinat.



Toivoovaavalla tuota menoa kohta nyytti kainalossa- onnea tulevaan, tosin onhan nämä näillä viikoilla vielä turhan innokkaita ulkomaailmaan tulemaan!



Itsellä eilen oli kyllä sellaiset selkäkivut että. Ihan oli tuskaa jo. Mutta onneksi meni ohi, huonosti nukutun yön jälkeen.. Maha kun painaa joka suunnassa, eli asento kuin asento on huono. Ei tee kävely hyvää, ei tee istuminen ei tee makaaminen ;). Yhdessä jo tosiaan kantamista, saati siis kahdessa!!



Huomenna äitipoli, ehkä jo nyt lyödään se virallinen päivä lukkoon. Toivottavasti. Hassua kun ne ei sitä kerro kauheasti etukäteen, vaikka suunniteltu onkin. Olisi helpompi hankkia näin jo etukäteen hoitajat lapsille. Päivät kun kuitenkin olisi hyvä saada olla hoidossa, ettei miehen tartte vielä kotiin jäädä. Sitten siitä enemmän hyötyä kun itse puolitoipilaana.



Nyt esikko kömpi alakertaan- joten aamupalaa vielä kerran, palataan taas!



Haltijapipari +35

Heippa minunkin puolesta pitkästä aikaa.



Viimeinen työviikko oli melkoisen kiireinen, joten hyvä kun ehdin teidän kuulumisia lukemaan puhumattakaan kirjoittamisesta.



Viime viikon lopulla iski sellainen oli, että synnytys on lähellä. Vauva on jo laskeutunut, ei kuitenkaan kiinnittynyt. Hajamielisyys vaivaa ja pahasti: pahin esimerkki siitä, että meinasin unohtaa jäädä bussista pois. Selkäkivut (vaiko supistuksia) vaivaavat. Osaako joku arvailla (tai tietääkö) kauanko synnytykseen keskimäärin on kun vauva laskeutuu? Vauvan liikkeet ovat muuttuneet selvästi. Nyt se pungertaa ja tönii, potkuja ei enää juurikaan tunne vaan liikkeet ovat sellaista mönkimistä.



Näistä tuntemuksista johtuen koottiin sitten eilen pinnasänky. Vaippoja, siteitä ja kaikkia tykötarpeita ostettiin kaupasta tulokasta varten. Enää puuttuu turvakaukalo - senkin työkavaeri lupasi palauttaa mitä pikimmiten. Todennäköisesti menee yliajalle niin, että heilahtaa vaikka nyt onkin tällainen olo. Viikonpäästä vasta on viimeinen lääkärintarkistus, saapa nähdä mitä lääkäri sanoo.



Eipä muuta, huomenna vaihtuu viikko ja ollaan taas lähempänä tositoimia.



Viljonkka 34+6

Kylläpäs toivoovauvalla on ollu jännät paikat. Mietin just eilen, että mitenhän eri sairaaloissa noita estoja annetaan. No onneksi sinä pääsit vielä tällä kertaa yhtenä kappaleena kotiin.



Mulla meinas viime yötä häiritä armoton päänsärky, niskat kai niin jumissa noista nukkuma-asennoista. Särkylääke ja jyväpussi toivat sitten pikkuhiljaa helpotuksen. Tänään onkin kampaaja, ihanaa! En oo vaan miettiny yhtään miten leikkauttais. Mä oon ennemmin semmonen, että meikit jaksan kunnolla laittaa lähes päivittäin, mutta hiusten pitäis olla mahdollisimma vähällä vaivalla laitettavat... yleensä sujahtavat siis ponnarille. Esikoisen vauva-ajasta tiedän sen, että sillon niitä hiuksia tuli laitettua vielä nykyistä vähemmän...joten jotain helppoa pitää toivoa. Kosmetologillakin tekis mieli vielä käydä, mutta en mä jaksa selälläni maata vajaata paria tuntia. Teki jo viimeksi tiukkaa ja selkä kipeyty.



Vatsassa kaikki hyvin. Paljon möyrintää tuntuu ja sehän on vaan hyvä. Miehen kanssa sain eilen ennen nukkumaan menoa juteltua vauvan tuloon ja synnytykseen liittyviä asioita. Jännä miten tämä toisen odotus on niin erilaista hänenkin kannaltaan. Kummallakin mielessä pyörii asiaan liittyen esikoinen, nyt ei mies paljon vatsakummulle juttele ( niin kuin ekassa raskaudessa ), mutta huomiointi on sitä tytöstä, kodista ja minun jaksamisesta huolehtimista. Tavallaan hänen kohdallaan tässä raskausaikana ei tule nyt luotua yhteyttä suoraan vauvaan.



No nyt muille vuoroa!



Sarafan rv 34+4

Sateista maanantaita!



Toivoovauvaa : onnea matkaan, viestistäsi ei selvinnyt että oletko laitoksella edelleen vai pääsitkö kotiin - kerro kuulumisia kun ehdit.



Luin eilisen päivän vanhoja kaksplussia ja vauvalehtiä, tuntui että jokaisessa oli joku surullinen juttu ja ainakin yksi onnellisesti päättynyt synnytyskertomus - eli sai itkeä tillottaa lähes taukoamatta... :(



Anoppi ilmoitti taas eilen ilouutisen, tuo koiransa taas kuulemma hoitoon tänne loppukuusta. Voihan p.....le että ottaa päähän, ei tarvi kuin ajatella sitä rakkia niin alkaa supistella heti. Se ei sitten usko millään mitä sille sanotaan. Tosi kivan tempun teki, pisti minulle 200 e rahaa käteen,että osta vauvalle jotain ja samaan hengenvetoon sanoi että koira tulee sitten hoitoon, sano siinä sitten jotain. Kyseli sitten lapsia hoitoon syyslomaksi - aijaa, minäkö olen sitten ihan yksin koko viikon täällä kotona makaamassa???? Sanoin miehelle taas eilen että minä en inahdakaan jouluna kotoa mihinkään, ihan turha kuvitella että lähtisin anoppilaan vaikka tulisi itse paavi vatikaanista sinne jouluksi. No se anopista... ja koirastansa.



Eilen supisteli tosi paljon ja supistukset olivat tosi pitkiä kestoltaan, saa nähdä mitä lääkäri sanoo huomenna. Kävely on tosi kankeaa kun vihloo alapäähän niin vietävästi. Vaavilla tuntui olevan vaikea päättää missä asennossa hän viihtyisi kun koko päivän vaihteli asentoa niin että tuntui että tulee mahan läpi, takapuoli on tosi ylhäällä kylkiluideni alla joten hyvät asennot alkavat olla vähissä. Edelleen pystyn kuitenkin nukkumaan selälläni, ihme kyllä.



Mutta nyt vuoro seuraavalle, jään innolla odottelemaan muiden kuuluumisia. Ajattelin että voisin haalata äitiyspakkauslaatikollisen vaatteita varastosta, pitäisi alkaa pestä niitä kun ovat lojuneet 6 vuotta naftaliinissa. Malttaisinkohan odottaa vielä pari viikkoa...?



MrsCruiser 32+5

Täällä on nukuttu huonosti. On siskon 11kk tyttö ollut hoidossa perjantaista asti. Öisin heräilee tiuhaan ja aika nirso syömään. En ajatellut että tää olis näin rankkaa. Eilen supisteli oikein kunnolla. Mahdollisimman paljon yritän levätä kuitenkin. Kyllähän tuollaisen 10kg puntin kantelu jossakin tuntuu. Tässä sen huomaa miten helpolla olen päässyt kun esikoinen jo 6vuotta.

Vaikka onkin ihana tyttö niin odotan jo lauantaita, milloin tytön hakevat ,että pääsen lepäämään ja nukkumaan. Ois kamala jos ois jo valmiiksi ihan väsynyt kun oma vauva päättää syntyä.

Äitiyslomalla, vaikkakin tuntuu vähemmän lomalta kuin opiskelu.

Nyt taas pitää mennä.

Tehkäähän pitkä pino tällekin päivälle :)



t.Vaavaa ja vaavi 34+5

Viikonloppuna käytiin ostamassa vauvanvaatteille lipasto ja mies sitä kasas muutaman tunnin sadattelujen kera. Sain täytettyä laatikot vaatteilla joten kaikki alkaakin olla valmista vauvaa varten, pinnistä en ole tosin vielä laittanut valmiiksi, kasattu kyllä on.

Eilen innostuin Huuto.netissä kestovaippoja huutamaan ja onnistuin voittamaan ne. Nyt vaan odotellaan postia.

Viime yönä näin unta että tuli laitokselle lähtö, vaikka ei mulla oikeesti tunnu vielä siltä vaikka joskus tulee tosi kipakat supistukset.

Mies meinaa lähteä kotiseudulle(900km:n päähän) hirvenmettästykseen kuun lopussa ja minä jo kauhukuvia maalailin että synnytys alkaa sillä viikolla vaikka laskettu aika onkin vasta17.11, mutta mistäs sen tietää... Eihän siinä muuten mitään mutta ei ole meillä täällä ketään joka tytöt hoitais sillävälin

Kohta on se viimeinen lääkärintarkastus ja jos vaan käy kuin edellisillä kerroilla niin synnytys käynnistyy päivän päästä siitä.



No odotellaan...



mariia75

Kotio pääsin eilen kun lääkäri oli katsonut tilanteen ultralla ja sanoi että kotio odotteleen vaan,onneksi ne nyt ainakin helpotti vielä ne supistukset tuolla piikillä.

Mutta saa nyt nähdä kauanko kotona oleilen edelleen...

Muutamia suppareita tulee mutta todella harvoin että ei näillä nyt ainakaan syntyisi,mutta eilen olis voinut syntyä jos olisin jäänyt sisään ja en olis ottanut sitä piikkiä.

Täälläkin alkaa olla selkä kipeänä, eilen oltiin ulkona syömässä ja ravintolassa oli huonot penkit - loppuilta meni sitten selkävaivaisena. Hirvittää että miten tämä selkä kestää synnytyksen jos vihlovia kipuja ja särkyjä on jo nyt...



Muutenkin alkaa olla välillä ihan turhakin paniikki päällä - onko kaikki tarvittava ostettu, synnytys pelottaa, osaanko sitten hoitaa sitä vauvaa oikein, tässä on vielä muuttokin 12 päivää ennen laskettua aikaa edessä (ynnä pintaremontti ennen sitä) jne...

Helpottaa kun muistaa ettei tartte tässä yksin olla, on ystäviä, sukulaisia ja ennen kaikkea oma rakas tukemassa. Mutta aina välillä tuntuu, että jos en minä itse varaudu kaikkeen mahdolliseen, maailma romahtaa alta.



Sitten välillä osaa blokata nämä asiat pois mielestä ja miettiä, että meille tulee ihan oikeasti ihan oikea oma vauva, eikä tässä ole juuri nyt mitään hätää!



Että tällaisessa vuoristoradassa täällä uuteen viikkoon :-)



Anyara75 rv 35+2

Täälläkin alkaa näköjään synnytys lähestymään kovaa kyytiä... kai? Eilen illalla huomasin, että limatulppahan se sieltä alkaa liueta. Pukkas jonkin verran veristä limaa (hiukan jännitti, esikoisesta kun en mitään limatulppaa bongannut missään vaiheessa). Aamuyöstä olikin sitten niin tuhottoman kipeät supistukset, että luulin jo lähdön koittaneen. No, otin ne perinteiset - eli 2 Panadolia ja kuuma suihku. Siihen laantuivat. Nyt tulee kivuttomia silloin tällöin. Ei kyllä yhtään osaa sanoa, tuleeko lähtö ens yönä vai meneekö tilanne näin eteenpäin vielä viikon tai parikin. Sinänsä nyt saisivat vielä sisällä pysyä, että miehellä on huomenna polvileikkaus. Tavoitteena olis kyllä saada 37 viikkoa täyteen. Saisin tuon kaapinkin järjestykseen edes...



Näytelmän ehdin onneksi käydä katsomassa lauantaina. Ei ollut ongelmia istua siellä. Ongelmia oli lähinnä sinne pääsyssä. Mitä nyt joku juoppo/huumehöyryinen meinas matkalla ajaa päälle (!!!), parkkipaikkaa ei tahtonut löytyä tietöiden takia, meinattiin myöhästyä näytelmästä, ja jotku oli vieny meidän paikat salista (!!!). Vahtimestari tuli onneksi laittamaan meille tuolit paremmille paikoille, mutta missattiin näytelmän alku. Että huh...



Alia ja pikkuoravat rv36+0

edellisen otsikon mukaan piti siis supisteluistakin vielä muistaa stressata: eli vihlova kipu vatsassa veti viikonlopun aikana pari kertaa jalat alta - miten teillä muilla, ja milloin pitää ruveta huolestumaan asiasta...?



Voimia meille kaikille toivottelee jälleen

Anyara75

Ihanaa, taas on maanantai. Saisi jo lasten syyslomat alkaa, jotta voisi edes vähän nipistää aamusta itselleen ja nukkua vähän pidempään. No ensi viikolla se alkaa, joten ei mitenkään kauan tarvitse enää kärvistellä.



Toivoovauvaa: Hui, sinullahan on ollut jo lähellä tuo käärön saaminen :-) On pakko sanoa, että olen kade.



Ms Cruiser: olipa v-mäinen teko anopiltasi!!! Aikas laskelmoitua tuo koiran hoitoon tuominen kun pitää tuolla tavoin toimia. Jaksamista! Itse tiedän miten vaikea miniä/anoppi -suhde voi olla...ei ole meilläkään aina ollut ruusuilla tanssimista. Viimeksi eilen täräytti minut nähdessään, onko kaikki se mahassa oleva massa todellakin vain vauvaa? Heti perään kyseli, paljonko niitä kiloja on tullut ja sitten alkoi sen tavanomaisen mahani hieromisen ja mahan läpi lässyttämisen " mummu täällä" -tyyliin...ÄRSYTTÄVÄÄ! Niin kuin kenellä tahansa olisi lupa koskea minuun tai arvostella julkisesti olemustani...ei sitten tullut mieleen, että voisin vetää asiasta herneen nenään...odotan taas " innolla" niitä mummun märkiä pusuja vauvan suulle, joista saan myös nipotella ja valittaa, kun ei ymmärrä, ettei niitä pöpöjä tarvi tuoda ihan tyrkyttämällä...Argh!



No, asiasta toiseen, ettei tarvitse taas nostatella verenpainetta...



Tulin äsken neuvolasta ja kaikki oli hyvin. Sykkeet vauvalla 150-158, raivotarjonnassa, muttei ollut vielä laskeutunut. Käyrillä mennään ja tällä kertaa olisi ainakin käyrien ja käsituntuman mukaan tulossa ihan normivauva, mutta katsotaan nyt, mitä TAYSissa sanotaan kuun lopulla. Sitä ennen on kuitenkin vielä lääkärintarkastus neuvolassa. Terkka sanoi, että nyt ei enää vauvaa tarvitse estellä. Tulee jos on tullakseen. Olen turvallisilla viikoilla nyt. Huojentavaa tietää :-) Terkka kyseli kovasti fiiliksiäni kun hän tietää, että tämä raskaus on ollut minusta johtumattomista syistä henkisesti rankka ja sitten on ollut tuo selkäongelmakin. Sanoin, että fiilikset ovat hyvät. Toisaalta haluan vauvan syntyvän jo nyt, mutta toisaalta, ei meillä ole vielä kotona paikat niin järjestyksessä, että vauva saisi tulla :-)



Taysin kokoarvioon terkka kehoitti ottamaan sairaalakassin mukaan, sillä voi olla, että ronkkivat niin, että vauva lähteekin syntymään...viikot käyvät tässä jo kovasti vähiin...ja nuo supistukset ovat melkoisen lupaavia jo nyt.



Minulla tuntui muuten myös viikonloppuna aamuyöstä sellaista jomottelua tuolla alaselässä säännöllisin väliajoin, eli jotain siellä koko ajan tapahtuu. Vauva ainakin liikkuu vielä vilkkaasti ja liikuttelee päätään sekä ronkkii myös tuolla nivusissa joko olkapäillään tai roplailee käsillään muuten. Inha tunne....



Nyt pitää lopetella. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille muruille!



Kanelisokeri 34+2

Eka toivoovauvalle paljon tsemppiä lähestyvään koitokseen... Ja samoin Alialle tuplakoitokseen! Pianhan tässä alkaa tulla oikein rytinällä vauvauutisia :)



Muutenkin näyttää olevan kovasti supisteluja ja vihlontoja itse kullakin... Lopun alkuahan tää taitaa nyt olla. Se on jännä, miten sitä näillä viikoilla oikein odottaa, että alkais jo sattua kunnolla! Aina kun tulee yksi kipeä supistus niin odottaa oikein vesi kielellä, että tulispa toinen, kipeämpi... Vaan eipä ole täällä tullut. Muutama yhtä kipeä saattaa tulla peräkkäin, mutta siinä se. Ja tätä voi kestää viikkoja.



Joku kyseli aikaa laskeutumisesta synnytykseen, mulla esikoinen laskeutui ja kiinnittyi rv 37 ja syntyi rv 40+2. Tämä toinen on laskeutunut rv 36. Niin ja kiinnittynytkin jo lähtökuoppiinsa (rv 35 ei vielä ollut).



Ja sitten viikonlopun MAMMAVAATE galluppiin: Mulla on tässä toisessa raskaudessa paljon mammavaatteita. Oikeastaan kaikki mitä päälleni laitan alusvaatteita lukuun ottamamatta on mammamallia. Maha on ihan liian iso, että tavalliset paidat mahtuisi. Ne nousee heti kainaloihin... Tai no pari isoa villapaitaa on, mitkä mahtuu. Housuista en voisi kuvitellakaan kulkevani tavallisissa! Edelleen, maha on ihan liian iso. Tai no ulkoilen miehen ulkoiluhousuissa, XL-kokoisissa, mutta ei nekään ole kivat. Vyötärö juuri ja juuri ylettyy mahan ympäri, mutta ikävästi painaa kun jää tuohon navan kohdalle. En tykkää. Ja samaa minäkin ajattelen kuin olikos se nyt Mari-69 vai kuka, että sama ostaa kunnon mammahousuja kuin isompaa kokoa tavallisia housuja, joille ei myöskään ole käyttöä raskauden jälkeen ja jotka muutenkin on huomattavasti epämiellyttävämpiä päällä kuin mammamallit. Tykkään tosiaan siitä, että housuissa on mahalle isosti tilaa, mutta takamus, reidet jne. on kuitenkin sitä omaa kokoa. En tykkää käyttää joka puolelta isoja vaatteita, muutenkin on aika norsu olo... Jotkut mammahousuistani on oikein kivan mallisia, siis oikein hoikentavia :)



Ja kun tosiaan itsekin olen rv 9 jälkeen kulkenut vain mammahousuissa, niin kivasti tulee niillekin käyttöikää... Ja meillä on kierrätetty siskojen kesken mammavaatteet, eli tosiaankaan kaikkia en ole itse hankkinut! Parit housut nyt uutena ja sitten yhdeltä kaverilta ostin käytettynä kassin vaatteita. Töissä kuitenkin oli pakko olla ns. edustavan näköinen, joten miehen isot verkkarit ei siihen käyneet ;)



Mutta nyt esikoinen huutelee huomiota, joten pitää mennä!



Marrastoive rv 37+1

tulipas nukuttua pitkään. aloin eilen kasaamaan pinnasänkyä kunnes huomasin etten osaa :) tulin sit hetkeks pyörimään sohvalle ja telkun ääreen ku huomasin et rinnat vuotaa kauheesti. sain sentään hoitopöydän kasattua.



bb:ssä tuli hyvä " käänne" eilen. :)



huomenna ois lääkäri. vähä jännittää.



tietääkö joku mikä se kastike on mikä tehdään usein kalapuikkojen kanssa? osaako joku neuvoa miten se tehdään?



nyt aamupalalle..



ootellaan 36+3

taitaa tosiaan monilla olla jo vauvat haluamassa maailmaan. Alialla oli mennyt limatulppaa, itellä meni lauantaina, mutta taisi olla vain osa ja oli ihan kirkastakin. mutta jospa se siitä. katotaan mitä torstain synnytystapa-arviosta vauva sanoo. sen jälkee tarkotus mennä vielä shoppailemaan. jos nyt pysyy sinne asti masussa.

ollut pari yötä ihmeen hyvät unen lahjat, muuten kun en ole osannut nukkua raskausaikana juuri lainkaan ja masu löysällä myös.



mutta tyyntä myrskyn edellä. niin kai se on. parturissakin kävin ja nyt ollaa kauniina lähössä nyytin hakuun. kovasti piristää mieltä ihan vain hieman uusi hiusväri.



koittakaahan jaksaa kipujen kanssa. oliko muuta kun ananas ja mansikka mitkä siihen turvotukseen tepsi??? välillä yöllä oikein koskee ku turpoo käet ja jalat.



terv ellu ja masukki rv 35+3

Iloista uutta viikkoa ja loppusuora häämöttää. Nyt on vasta lokakuu ja monet murut täällä jo meinaavat lähteä synnyttämään itse en kuitenkaan kuulu niihin, olenkin todnäköisesti niitä muruja jotka keikkuvat täällä vielä joulukuussakin : ( toivottavasti en kuitenkaan. Itsellä pyörähti juuri viikot 33 täyteen. Tsemppiä niille joilla koitos jo lähellä! Pakko tulla monta kertaa päivässä lukemaan pinoa kun tuntuu että koko ajan jollakin tapahtuu jotain, kohta on toinenkin marraskuun muru maailmassa.

Kohta on lähdettävä esikoululaisen palaveriin päiväkodille. Tämä kuusivuotias tuleva isosisko sai äidin melkein kyyneliin liikutuksesta viikonloppuna kun hänellä oli ollut vähän huono päivä ja tuli halaamaan mahaani ja sanoi että hänelle tulee pikkueetusta hyvämieli, kuusivuotias kutsuu siis meidän eetuksi ristimää masuvauvaa pikkueetuksi. Kyllä ne osaa välillä olla sitten ihania..

Omassa voinnissa ei ihmeitä, olo on kömpelö ja yöt mahdottomia mutta tätä se on nyt loppuun asti. Iltaisin supistelee mutta vaan harjoitusmielessä.

Hauskaa viikkoa kaikille

Kampaajasta : eipä ole tullut käytyä kampaajalla sitten maaliskuun jolloin annoin kyniä hiukseni aivan liian lyhyiksi ja ohuiksi :( Nyt sitten olen kasvatellut takaisin hiuksiani. Värjäsin itse kuukausi sitten ja meni pikkuisen liian tummaksi, onneksi väri lähtee pesussa pois joten ehkä olisi jouluksi oma väri takaisin. Kulmia olen värjännyt ja nyppinyt joka viikko ja hiuksia pidän ponnarilla tai nutturalla. Melkoinen ero töissäoloon koska töissä pidin lähes aina mustia prässihousuja ja paitapuseroa/bleiseriä, hiukset sileällä nutturalla/lämpörullilla laitettuna ja meikki viimeisen päälle - nyt on ollut samat mustat trikoohousut ja oranssi fleece jo kuukauden ajan. Ja miehen pitkät karhukopla-kalsarit alla... tosi seksikästä.



Ostin Huuto.netistä keväällä läjän äitiysvaatteita: paitapuseroita, tunikoita, t-paitoja, farkkuhameen, äitiys sukkahousuja jne.... mutta en ole pitänyt niitä ollenkaan, kuukauden olen ollut kotona ja vaatteet olisivat olleet juuri loppuajan työvaatteita, harmittaa aivan hulluna. Ei viitsi kotiin tällätä kotona ollessa kun makoillessa tukkakin harottaa sinne tänne. Ulkotakeista rakas pitkä musta nahkatakkini (70-luvun malli) mahtuu vielä ja toinen vaihtoehto on punainen sade/ulkoilutakki jota tule enempi pidettyä trikoiden seurana. Ja lenkkarit korkkareiden sijaan. Huoh... olisi ihana jos olisi vaikka jotkut juhlat niin pitäisi pikkuisen laittautua parempaan kuosiin, edes oman mielenterveyden kannalta.



Mutta nyt syömään lohipastaa - nam:)



MrsCruiser

täällähän alkaa porukkaa poksahdella! Vahvasti näyttää jo monen kohdalla siltä että kohta mennään eikä meinata.



toivoovauvaa: sanoivatko että minkä verran on auki paikat?



mrsCruiser: kuulostaa ihan asemasodalta tuon anopin kanssa. luulisi että on tietoinen että et pidä koirista?



Vilijonkka: meillä esikoinen laskeutui yli kuukausi ennen syntymää, toinen ei laskeutunut ollenkaan ja tämä kolmas on ollut nyt yli kuukauden laskeutuneena.



Neuvolakuulumíset: ihmekyllä ei tullut tänään napinoita mistään! verenpaine oli laskenut hieman ja nla:n täti kiitteli kovasti että mahtaa olla vahvat kalvot kun on niin tajuttoman pitkään olleet paikat auki ja ei ole vedet menneet. alkuraskaudessa tuhahteli minun c-vitamiinin synnilleni kalvojen vahvistukseen, mutta ilmeisesti nyt on hänellä todisteita. ;-)



omat tunnot: ihan tajutonta supistelua on tää elämä. siis tuntuu että ihan koko ajan supistaa. maha on tosi kipee ja nukkumisesta ei tule mitään, kun heräilen supistuksiin vähän väliä. ihan tuskanen ja kypsä olo koko hommaan. mahan sekaisuus on sentään rauhoittunut. jotenkin on sellanen olo että seuraavalla kerralla se on sitten menoa oikeesti täälläkin.



mom rv35+3

Täällähän tuntuu jo kovin monella olevan synnytys ihan kamalan lähellä,eipä mee kauaa varmaankaan kun saadaan toinen Muru maailmaan=)!



Vkonloppu meni taas ihan yhdessä hujauksessa,tylsää... Mutta oli kyllä ihan hauska Ikean reissu=)! Löyty pari lamppua,muutama pehmolelu ja sitte kaikkee pientä kotiin (maljakkoo yms...). Kamalaa vaan istua autossa reilu pari tuntia,selkä ja persus puuduksissa koko loppu illan.



Oma napaa: En meinannu päästä aamulla ylös sängystä, olo on niinku barbie-nukella (jalka lähtee irti lonkasta...), sattuu niin vietävästi tosta edestä nivusista,ilmeisesti jotain liitoskipujako???

Kävely on ihan tuskaa samoin ku seisominenkin...huh huh! Muuten ei mitään ihmeitä, masukilla taas hiukan rauhallisempi päivä=)!



Koittakaas jaksella suppareitten kanssa ja tietty muutenkin=)!



tiitiäinen78 ja " nestori" 33+3

onko jo joku marrasmuruista saanut vauvansa,kun tuossa oli että toinen muru jne.



on tainnu tällä unisella mammalla mennä jotain ohi.