Repeytymisestä
Mua pelottaa ihan hirveesti että reven pahasti synnytyksessä. esikoisen synnytyksessä tehtiin eppari. tokassa sain toisen asteen repeytymiä ja nyt pelottaa että " vanha arpi" repee. voiko sitä ehkäistä muulla tavalla ku että rasvaa öljyllä? kuinka tavallista on että eppari tehdään uudeleensynnyttäjille?
te joilla kolme tai enemmän synnytyksiä takana....selvisittekä ilman repeytymiä???
Kiitos etukäteen!
my_selene ja neiti rv 36+5
Kommentit (6)
Meidän neuvola antoi ihan ohjeet miten pitää välilihaa alkaa venyttelemään viikolta 35 alkaen. Sitä pitäisi päivittäin hieroa ja kevyesti venytellä 10-15 minuuttia. Ohjeissa suositeltiin Ceridal-öljyä. Tutkimusten mukaan hierominen vähentää repeytymiä ja episiotomiaa 80 %. Tämän faktan voimin olen itse hieronut sitä välilihaa. Onhan se hieman hankalaa ja vaivalloista, mutta toisaalta sillä voi ehkäistä niin paljon pahempia haittoja.
Itse toteutan tämän niin, että iltaisin kun menen suihkuun, niin istun pikkupallille ja laitan suihkun valumaan selkäpuolelle. Siinä sitten istun ja hieron & venyttelen välilihaa kymmenisen minuuttia. Ceridalia olen käyttänyt. Lisäksi laitan öljyä vielä suihkun jälkeen alapäähän. Minusta olisi sotkuista ja ikävää tehdä tätä toimenpidettä sängyssä tms, aina pitäisi pestä ensin alapää ja kädet + vielä sen jälkeen. Sen vuoksi ennen suihkua se on helpointa. Joillakin miehet auttaa tuossa hommassa, mut meidän ukkeli ei oikein pidä sitä kauhean kiihottavana.
Tytteli-83 rv 34+3
Itselläni kaksi tyttöä ja nyt odotan ihan alkumetreillä kolmosta. Ekan raskauden aikana, en rvoidellut tai hieronut välilihaa ja repeämät olivat pahat ja toisessa raskaudessa hieroin kookosvoiteella (bodyshop) ja repeämiä ei tullut, vain yksi pieni nirhauma. En tiedä oliko paikat ensimmäisen synnytyksen jälkeen väljähtäneet vai auttoiko voitelu, mutta varmasta voitelen kolmannellakin kerralla =).
Rasvasin myös molemmissa raskauksissa vatsan ihoa kookosvoiteella (on aika paksua tököttiä) ja säästyin raskausarvilta kummallakin kerralla, joten itse uskon kyllä voiteluun.
eka raskaus päätyi hätäsektioon, tämän toisen (3 kk sitten) synnytin alakautta normaalisti, tosin kun ponnistusvaihe oli 7 min, repesin epparista huolimatta aivan järkyttävän paljon, 3-4 asteen repeytymä.
vauva oli normaalipainoinen, 3,5 kg joten syynä oli vain nopea synnytys. ompelu tehtiin humautuksessa ja ehdein vuotaa 2l verta.
synnytyskertomukseen on minun vaatimuksesta kirjattu että jos joskus vielä raskaudun, toivon sektiota.
syynä on yksinkertaisesti se että en enää ikinä halua kokea tätä helvetillistä synnytyksen jälkeistä kipua, väsymystä, ripulia, muita vatsavaivoja, imetyksen epäonnistumista kivun takia jne.
3-4 asteen repeytymää ei hetkessä paranneta, aikaa on kulunut vasta 3 kk ja vasta nyt pystyn elämään " normalia" elämää, pikkuhiljaa harrastamaan liikuntaa ja olla syömättä vahvoja särkylääkkeitä.
onneksi vauva on ollut helppo hoidettava.
minä öljysin, hieroin ja venyttelin välilihaa rv 36 alkaen ja silti tehtiin eppari siitä sitten vielä repesi lisää 3. asteen repeämä pyllyyn asti katkaisten uloimman sulkijan. Olin vähän pelännytkin juuri sitä että repeän pahasti ja pahin toteutui.... Nyt odotan toista lasta ja syksyllä tehdään suunniteltu sektio tämän repeämän takia. Olin TODELLA pettynyt kun kuulin jo synnytyksen jälkeisinä päivinä lääkäriltä etten enää voi alakautta synnyttää. Asian olen nyt kuitenkin käsitellyt ja minun kohdallani sektio on vähemmän riski toimenpide koska kukaan ei voi taata ettenkö taas repeäisi uudestaan yhtä pahasti ja toista kertaa ei sulkijaa välttämättä saada hyvin korjattua. Nyt ei ole mitään vaivoja ja seksi elämäkin jopa parantui esikoisen synnytyksen jälkeen kun olin ensin täysin parantunut! Repeämä oli aikoinaan pari viikkoa melko kipeä ja sen jälkeen tuntui istuessa painetta alapäässä muutamia kuukausia mutta kuitenkin jo sairaalassa pystyin varovasti istumaan koko painollani. Tuosta ajasta minulla ei niinkään jäänyt kivut mieleen vaan se kuinka harmitti etten enään tosiaan voinut normaalisti lasta synnyttää. Olin tuolloin jopa hieman ahdistunut kyseisestä tilanteesta. No nyt kaikki on ok ja se on pääasia! Pahat repeytymät ovat kuitenkin aika harvinaisia. Joillain auttaa öljyäminen paremmin kuin toisilla. Pystyasennot ponnistusvaiheessa saattavat myös estää repeytymiä.
esikoistyttö oli iso. Painoi syntyessään 4300g ja pituus oli 51 cm. Päänympärys oli 36 cm. Syntyi rv 40+1. Synnytyksen kokonaiskesto oli 7,5 h josta ponnistusta 1,5 h.
Mulle ei ole kertaakaan tehty epparia. Ekassa ja tokassa synnytyksessä repesin jonkin verran, kolmannessa sain toisen asteen repeytymät. Neljännen synnytyksen lähestyessä pelkäsin että miten " vanhojen arpien" käy kun kolmannesta synnytyksestä oli vain 1v2kk aikaa. Mutta yllätys, selvisin neljännestä ilman ensimmäistäkään repeytymää! =) Kätilö sanoi että muutama pieni nirhauma tuli emättimen sisään mutten edes tuntenut niitä. Jo tunti synnytyksen jälkeen pystyin istumaan normaalisti ja pissakin tuli kirvelemättä :)
En ole kertaakaan voidellut välilihaa. Kaikki lapset ovat olleet ihan " normaalin" kokoisia syntyessään, 3620g-3960g. Ponnistusvaiheet ovat olleet suht nopeita, eka 10min, toka 8min, kolmas 6 min ja neljäs vain 3 minuuttia. Synnytykset eivät ole olleet mitenkään rajuja, avautumisvaiheet ovat kestäneet 32h, 6,5h, 10h ja 10,5h.
Älä turhaan pelkää repeytymistä, jokainen synnytys on erilainen! Tsemppiä h-hetkeen ja ihanaa vauva-arkea!
Tansku, pojat 12v & 11v ja tytöt 1v6,5kk & 4,5kk