Sairaslomalle vai loppuun asti töissä?

Alkaa olotila olla niin poikkihalki ja ressaantunut kun aamuyöllä herään aina tyyliin 04.00 ja unta ei enää millään ja sitten alkaa vielä odottelemaan että koskahan se kellokin soi jne... Mulla on vielä pitkä työmatka ajettavana että ihan senkin takia ole ajatellut tässä viikon kahden päästä viimestään mennä lääkäriin ja pyytää sairaslomaa, saa sitten katsoa saanko mutta on kumma jos en saa (?) töitä olisi vielä kolmisen viikkoa jäljellä...

Itse olen myös istumatyössä mutta tämä istuminenkin tuntuu jo niin työltä että... toisaalta haluaisi olla töissä loppuun saakka mutta tuo uni vaje alkaa tekemään kyllä jo osansa, että meinaan ainakin mennä pyytämään sairaslomaa.



Eiköhän kannata sunkin oireisi perusteella? rv. 30+5

jos vain kynnelle kykenee.



Harmittaa Kelan linjaus siitä, että normaalissa palkkatyössä on äitiyslomalle jäätävä 30 arkipäivää ennen laskettua päivää muutenkin liian lyhyestä äitiys- ja vanhempainlomasta. Kela = Suomen Taleban " ämmät kotiin"



" Kun niitä sairaslomia sitten kuitenkin tulee." Juu, mutta kun ei tule kaikille. Esimerkiksi Ruotsissa äitiysloma alkaa tasan tarkkaan synnytyksestä, ei aiemmin.



Viimeksikin olisin aivan hyvin voinut olla vielä 2-3 viikkoa pidempään töissä eikä ikävystymässä kotona. Siinä kun on ollut reilun aikaa jo kotona täysin työkuntoisena passivoituna, ei paljoa enää naurata kun raskaus alkaa mennä yliajalle. Pahimmassa tapauksessa joutuu olemaan 2 kuukautta tyhjän panttina ennen synnytystä. Tsiisus.



Ymmärrän kyllä, että mieli tekee saikkarille jos on unet ja jaksaminen vähissä ja kyllähän sitä saikkaria pitäisi saada, ei siinä mitään. Kritiikki tässä kohdistuu siihen, että kaikkia kohdellaan samojen, jäykkien sääntöjen mukaan, kaikki eivät ole vaivaisia.

Itse olin eka kertaa sairaslomalla viikon rv 23 tienoilla. Supistuksia oli tullut jo rv 15 alkaen, mutta silloin niitä tuli runsaasti ja ne kestivät aiempaa pidempään. En pyytänyt tai kysellyt sairaslomaa, vaan lääkäri oma-aloitteisesti sanoi, että on parempi levätä kotona se viikko.



Toisella kertaa neuvolalääkäri kirjoitti viikon sairaslomaa ihan pyytämättä (syynä jälleen runsaat supistukset). Hän sanoi, että jossain vaiheessa sairasloma kirjoitetaan sitten äitiysloman alkuun eikä hypitä edestakaisin töissä ja kotona. Sairasloma piteni sitten vielä tuosta alkuperäisestä viikosta yhteensä 2,5 viikon mittaiseksi, sillä vuosin vähän verta.



Uskon, että minun kohdallani sairaslomaa on määrätty/annettu senkin takia, että esikoinen syntyi jo rv 35. Toistaiseksi supistukset eivät ole avanneet paikkoja, mutta kuitenkin " pakkolepoa" on määrätty.



Ensimmäisessä raskaudessa olo oli fyysisesti mainio ja olin vain yhden viikon sairaslomalla, mutta se johtui vähän muusta syystä kuin voinnistani. Silloin ehdinkin olla vain kaksi päivää äitiyslomalla, kun lähdinkin sairaalaan synnyttämään.



Lääkäreiden suhtautuminen varmasti vaihtelee. Samaten myös ehkä äitienkin. Toiset sinnittelevät pidempään, toiset eivät. Omalla kohdallani olen huomannut, että lepo tekee hyvää sekä supistusten takia että muutenkin. Voin " tunnustaa" , että olen nauttinut (ansaitusta) saikusta, sillä supistukset ovat vähentyneet radikaalisti levon aikana ja on ollut ihanaa, kun ollut päivisin aikaa vain itselle. Arki 3,5-vuotiaan esikoisen kanssa on välillä, mitä on. :-)



Iituli rv 29+

Seela 1



Työsopimuslain mukaan työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ.



Eli lomalle synnytyksen vuoksi on ns. pakko jäädä vasta kaksi viikkoa enne laskettua aikaa, jos työ on sen laatuista, ettei se vaaranna äidin eikä lapsen turvallisuutta. Tosin työnteko vaatii työnantajan suostumuksen. Työssäoloajalta saa käsittääkseni Kelalta äitiyspäivärahan miniminä, mutta työnantaja luonnollisesti maksaa palkan tehdystä työstä.



Itse olen sopinut työnantajani kanssa olevani työssä (toimistotyötä) niin, että jään kotiin n. kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Toki sillä edellytyksellä, ettei mitään ongelmia tule. Tällä hetkellä tilanne on hyvä ja tuntuu, että jaksan ihan mainiosti olla töissä.



Optimus rv 28 tasan

Hei!



Itse jäin noin 2 ½kk laskettua aikaa sairaslomalle, koska ennenaikaisia supistuksia ja verenvuotoa oli,jota ei kyetty sanomaan, että tuliko kohdusta vaiko emättimen limakalvoilta. Oli jo aiemmin samaista verenvuotoa ollut alkuraskaudessakin pariin otteeseen. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti samantien ensin vuosiloman alkuun s-loman ja neuvolalääkäri kirjoitti vuosiloman ajan äitiysloman alkuun s-lomaa, kun olin selvittänyt työnantajalta kuinka pitäisi toimia ihan kaiken taiteen sääntöjen mukaan. Olen todennut, että teki hyvää jäädä kotio lepäilemään ja ihan vauvan turvallisuuden kannalta. Itsellä vielä seisomatyötä ja portaissa ramppaamista päivittäin. Nyt loppuakohden tietty tämä kotona olo tuntuu pitkälle, kun vauvakin tuntuu viihtyvan masussa oikein antaumuksella.



Mutta jos tuntuu, ettei jaksa ja sattuu istumatyötä tehdessä. Niin ei muuta kuin hakemaan s-lomaa ja hieman enemmän valittava olotila niin varmasti saat s-lomaa. Tuo 2 viikkoa ennen äippälomaa poisjäänti ei ole kamala asia. Saat levätä ja rauhassa valmistautua vauvan tuloon.



Ei muuta kuin vauvan tuoksuista odotusta sinulle!

Sefi

Niin, riippuu paljon lääkäristä. Tunnen monia, jotka ovat pystyneet tekemään ihan viimeiseen työpäivään asti täysipainoisesti töitä, yhden, joka sopi työnantajan kanssa keveimmistä ja vähemmän vastuullisista töistä viimeiseksi kuukaudeksi ja kymmeniä jotka jääneet ennemmin sair.lomalle.



Itse esikoisesta olin kohdunsuun tilanteen takia sairaslomalla jo rv 34 alkaen (oli auki 1cm jo rv 30), toisesta sitten rv 35 alkaen. Kaikkiin sairaslomiin on lääkäri ehdottanut, ei ole tarvinnut kysellä.



Olen kyllä kuullut, että joillekin lääkäreille on pitänyt ehdottaa sairaslomaa, muutoin ei ole herunut, jos ei selkeää lääketieteellistä perustetta (itselläni mm. kohdunsuun tilanne, kivuliaat supistukset ja iskias). Myös ihan väsymyksen/uupumuksen takia on kaverini ollut sairaslomalla.

Tutkin viimeksi juuri noita ihan samoja pykäliä.



Harmi piilee siinä, että muutenkin niukkoja äitiys-/vanhempainlomapäiviä kuluu pakosti.



Lisäksi työnantaja epäluuloinen moista järjestelyä kohtaan (kun meillä valitettavasti on henkilöstöosasto erikseen, ei joustavaa suoraa sopimista).



Sitäpaitsi muutenkaan en ollenkaan pidä Kelan toimintatavoista tahi byrokratiasta, jotka eivät ole ensinkään yksilöystävällisiä, joten en käytä tilaisuutta valittamiseen käyttämättä... :-)



Pitäisi kai ihan piruuttaan keksiä itselleen jokin pimeä työ Taleban-pakkoloman ajaksi... :)

ja niin on nytkin aikomus ellei sitten jotain satu. teen seisomatyötä, nostelen painavia laatikoita.. mutta tykkään työstäni ja työpaikastani todella.. viimeksi oli tosi tylsää loman alusta vauvan syntymiseen, nyt tosin olisi esikoinen seuraa pitämässä.



mulla on sellainen tunne, että monet (juurikin plussanneet) miettii heti, että milloin ottais saikkua?!? mä vain taidan olla työhullu =) 3 kk synnytyksestä töihin olisi tehnyt mieli..



mutta olen niin kauan kuin kunto kestää.

Mulla on vielä tämä kuukausi töitä, sitten alkaa äitiysvapaa. Sairauslomaa on tarjottu jo monta kertaa, mutten ole ottanut. Pystyn onneksi järjestelemään töitä niin, että voin tehdä välillä töitä kotoa käsin.



Esikoinen syntyi yllättäen ennen aikojaan, " harjoitus" supistukset olivat avanneet paikkoja sen verran. Nyt olen käynyt parin viikon välein tsekkauttamassa tilanteen. Töiden jälkeen otan tosi iisisti ja muutenkin yritän olla provosoimatta supistuksia.

Kela ei säädä lakeja, vaan vaaleilla valittu eduskunta, et kannattaa ohjata valitukset ihan ikiomalle kansanedustajalle, jos ei säännöt miellytä.

Jokainen varmasti itse tietää milloin ei enää töissä jaksa käydä ja toisilla on rankka työ joka vaatii ponnisteluja myös.



Itse jäin sairaslomalle elokuun ½ välistä suoraan kesälomalta, koska en enää yksinkertaisesti olisi jaksanut hoitotyötä ja laitoshuoltoa, selkä vihotteli, supisteluja yms... lääkäri kehoittikin lepäämään kunnolla ja nyt sitten alkoi vihdoin äippäloma (l.a 1.12) eli jäin varhennetulle oman itseni sekä vauvani vuoksi.