MARRASmurujen perjantai..

Tuli itselläkin epävarma olo kun lueskelin eilen ja toissapäivänä kirjoiteltuja viestejä... monenlaista vaivaa itse kullakin. Eilen äidille illalla purin huoliani keskenmenosta kun niin monella on mennyt kesken juuri näinä viikkoina tai aikaisemminkin. Itselläni on eka neuvola vasta ensi viikolla. Äiti piti huoliani outoina ja liioiteltuina koska aikaisemminkaan ei ole ollut ongelmia.... no täytynee unohtaa asia vähäksi aikaa ja murehtia sitten jos tulee syytä siihen.



Olotila on välillä hyvä ja välillä huono...olenkin syönyt juuri sitä mieli on tehnyt mieli - tiistaina litran mascarpone-jäätelöä (ei mitään muuta koko päivänä) ja eilen kermaperunoita, lihapullia ja bebe-leivoksia. Vähän päivästä riippuen välillä ei tule syötyä paljon mitään ja sitten taas seuraavana päivänä enemmän. Aamulla pari leipää ja välttämättä illalla en syö mitään kun ei kertakaikkiaan pysty syömään yhtään mitään :(



Olisko kenelläkään ideoita kesäuimapuvun/bikineiden suhteen? Olemme lähdössä toukokuun lopussa reissuun ulkomaille ja tarvisi keksiä jonkunlainen uima/auringonottoasu. Bikiniyläosa on ihan ok mutta maha pömpsöttää vähän hassusti bikinihousuista. Ajattelin käydä vilkaisemassa olisko H&M:llä esim jotain pikkuista rantahamosta / shortseja alaosaksi - saisi mahan enemmän peittoon ettei näytä niin kummalta :)



jaaha - mutta nyt työ kutsuu.... päivänjatkoja!



MrsCruiser 10+

Nyt nimittäin alkaa elämä taas voitamaan tuon väsymyksen ja pahoinvoinnin takia.Neuvolalääkärikin oli puolitoistaviikkoa sitten(rv 11+3)ja hienosti sydänäänet kuuluivat. Miehen kanssa teimme päätöksen, että np-ultraan emme mene vaan säästämme sen ainokaisen ultramahdollisuuden sinne rakenneultraan. Toisaalta on vähän ihme olo, että onko kaikki ok ja tapahtuuko tuolla kohdussa mitään, mutta ainakin on maha kasvanut!

Huomenna pitäisi lähteä tuonne helsinkiin päin kaverin polttareihin, jännittää hieman että miten jaksan aamusta aamuun pysytellä porukan mukana..

neljättä päivää elonhiiri silmässä, kamalaa kun nykii koko ajan.Eipä tässä muuta kuin hyviä vointeja teille ja aurinkoista tulevaa viikonloppua!



neitoperho77 rv 12+5

oon ollut niiin väsynyt viime aikoina ettei tosikaan! Hyvä että töissä jaksan käydä, kotona en ole tehnyt kotitöitä enää pariin viikkoon, töitten jälkeen jaksan juuri ja juuri tehdä ruuan ja käynkin sitten jo nukkumaan 20.00 aikoihin...Lapset hieman ihmettelee kun äiti käy aikaisemmin nukkumaan kun he! onneksi mies on jaksanut olla hienosti tkena ja hoitanut kodin ja lapset. Vaikka onhan se jo muutaman kerran huokaillut, että eikö toi väsymys koskaan hellitä, itsekin olen ihmetellyt samaa!



Viime päivinä oon alkanut tuntea pientä huolta,että onkohan vauvalla kaikki hyvin, kun ei mulla oo ollu enää paha olo eikä muutenkaan mitään oireita paitsi se väsymys...Toisaalta viikkojakin on jo 12+6 eli se voi kyllä selittää tuon oireettomuuden. Ens viikolla onneksi jo kauan odotettu ja pelätty ultra.



Mamsukka: mullakin on nyt kolmannesta raskaudesta jo selvästi huomattavissa oleva maha. Tokalta mulla oli vastaava maha jollain viikoilla 20-25!!!Töissä en halua vielä sanoa mitään, joten olen kovasti yrittäny käyttää kaikkia mahdollisimman peittäviä vaatteita eli nyt näytän vain lihavalta. Kiloja on kyllä jo tullutkin, johtuen siitä että viimeset 8vkoa olen joutunut syömään koko ajan etten oksenna. Onneksi lähtöpaino oli sen verran alhainen, että ei tässä toistaiseksi ole suurempaa hätää, ja nyt olen jo voinut syömistäkin hillitä kun ei nää ole koko ajan kuvottava olo.



Eipä muuta tällä kertaa, aurinkoista perjantaita kaikille ja pitäkää mulle peukkuja nes viikon ultraa varten, pelottaa kauheasti ettei sieltä löydykään sykkivää sydäntä....



onna

Kaikki oli peloistani huolimatta ok, sikiö vastasi viikkoja 12+5. (Silti laskettuna aikana on 8.11. - kuulemma enää ei ultra vaikuta kuukautisten mukaan määriteltyyn laskettuun aikaan, kuten vielä esikoista odottaessa.) Olipa melkoinen helpotus - lapsella kaikki ok, mitään syytä vuodoille ei löytynyt. Kuulemma usein syytä ei löydy, mutta keskenmenoriski on hiukan " normaalia" suurempi. Yritän olla tarttumatta siihen ja pitää mielen onnellisen odottavana... Pahoinvointi on loppunut, kiloja on jo nyt tullut pari terkkarin mukaan ihan ok, koska pahoinvointia on joutunut " hoitamaan" syömällä tiheämmin. Väsymyskään ei vaivaa, kuten alussa.

Onko teillä kaikilla laskettu aika selkeästi marraskuun puolella? Mulla on laskettu aika 31.10 ja raskaus nyt 13+3. Eikös Marrastoive sullakin ollut suurin piirtein sama raskauden kesto? En oikein tiedä kummassa ryhmässä kirjoittelisin... no ei kait sen väliä. Voi kai sitä kirjoitella vaikka kummassakin.



Lueskelin viime päivien kirjoituksia ja harmi, että joillakin on ollut hieman vastoinkäymisiä alkuraskaudessa. Itselläkin on ollut siinä mielessä, että eka ultra 12+2 oli mielestäni epäselvä. Vauva ei juurikaan liikkunut (tila oli pieni, koska en ollut älynnyt tyhjentää omaa virtsarakkoani) ja muutenkin asento oli sellainen ettei kunnolla piirteitä erottanut. Käsien ja jalkojen heilumista en nähnyt. Vartalo oli sellainen yksi " pötkilö" . Mielestäni vauveli oli kuvassa sivuttain, mutta en sitten tiedä. Sydänääniäkään en itse kuullut / erottanut. Eilen sitten hermostuksissani soittelin terkkarille ja pääsin käymään töiden jälkeen. Kuunneltiin ekan kerran sydänäänet ja ne ainakin lopulta löydyttyään kuului vahvana ja tiheänä. Joten kait kaikki on ok. Terveydenhoitajan mukaan on mahdollista, että hän esim. nukkui.

Toisaalta olis kyllä kiva käydä uudelleen ultrassa, ja nähdä myös liikkuva sikiö! Mutta ehtii kait sitä sitt raskausviikolla 19/20.



Hyvää Vappua kaikille!

Yritän tappaa aikaa täällä kotona. Vaan ei oikein meinaa olla mitään kivaa " leppoisaa" tekemistä. Paitsi istua tässä koneella, mutta ei sitäkään koko päivää jaksaisi. Ja vielä reilu viikko samaa edessä... No onneksi tulee viikonloppu ja vappu, eilen esikoinen sai jo vappupallon ja oli siitä niin täpinöissään :)



Peggy-75, mulla on " virallinen" la 29.10., mutta pinoudun täällä marraskuisissa ihan siksi, että tiedän vauvan sytyvän vasta marraskuun puolella. Tai siis aavistelen näin esikoisen perusteella :) Täällä on sitä paitsi niin IHANAT kanssaodottajat :) Ihanasti sain tukea ja neuvoja vuotoni kanssa alkuviikolla, kiitos vielä kerran kaikille.



Ingefära, ihanaa, että ultrassa kaikki hyvin! Samoin toukokuunäiti! On se vaan helpottavaa huomata, että kohdussa on oikeasti elämää. Multa ei eilen mitään sen kummempia mittailtu kuin vauvan koko, joka vastasi viikkoja. Eli ei niskaturvotuksia tms., sillä täällä meillä ei nt-ultra kuulu kunnan tarjoamiin tutkimuksiin, vain rakenneultra.



MrsCruiser, itse olen ajatellut kesällä pukeutua ihan pikkuisiin bikineihin, siis sellaisiin jotka jää mahan alle.



Mutta nyt takaisin tylsistymään...



Sairaslomaterveisin Marrastoive rv 13+5

lukenut olen juttuja kyllä päivittäin =)

Tuntuu olleen vastoinkäymisiä muillakin kuin itsellä. Aluksi kaamea pahoinvointi ja päivät pelkää vessan lattialla makoilemista. Viime viikolla kävin eka neuvolassa ja sydänäänet jäivät kuulematta 10+2.Viikonlopuksi iski kauhea vatsa ja selkäkipu ja alkoi tuhruvuoto joka nyt sitten loppui toistaiseksi.Eilen soitin neuvolaan ja kävin kuuntelemassa sydänäänet ja ihmeen kaupalla ne löytyivätkin.

Ensi viikolla sitten tuo jännittävä np-ultra.

Hauskaa vapun odotusta!

-kisupikkukuu ja rv 11+3-

...ihan kuin olisi ollut kamalakin kiire! Ja täällä ollaan *vaan* kotiäitinä =) Nyt yritän nipistää hetken koneella, kun naperot nukkuvat.



IHANAA, että olette saaneet hyviä uutisia (te, joilla pelotuksia ollut)! Minun piti laittaa viestiä jo monet kerrat ja lohdutella & kannustaa, mutta johonkin sfääreihin ne katosivat. Itsekin koin toisen raskauden aikana pelonsekaisia kauhunhetkiä runsaan vuodon muodossa. Joten samaistuin hyvin tuntemuksiinne. Itselläni oli silloin hematooma. Neuvolassa tosin kuulin, että todellakaan ei kaikkia vuotojen syitä saada selville. Limakalvoillakin on jotain (laho pää täällä, ei muista kaikkea tarkasti), mikä voi vuotaa yllättävän paljonkin... =o No, hyvä, että kaikki kuitenkin hyvin teillä (ja muilla) =)



Kurjaa, että systeemit vaihtelee niin hurjasti valtakunnassa. Ei siis voi sokeasti luottaa siihen, mitä jollekin toiselle on opastettu. Toisaalta monesti myös hyvä niin, sillä tuntuu olevan liikkeellä monensorttista ammattiväkeä neuvoloissa ja sairaaloissa...



Meikäläinen kulkee helposti kesäisinkin melko pitkissä, kun ei *tajua*, että voisi keventää. Lievähkö ulkonäkökomplexi... ei tämä jaksa uskoa, että kehtaisi kroppaansa muille kuin ukollensa näyttää =P Siis eipä tule pahemmin bikiniksissä kuljettua, vaikka muutamat omistankin. Nyt ei toivoakaan, että mahtuisi päälle. Jos mielin uimarannalle, on tyydyttävä irttyneeseen kokouikkariin. Lienee parempi myös kanssaihmisten mielenrauhalle =P



On se jännä, miten sitä pelkää odottaessaan kaikenlaista. Mutta huomaan, että ajatukset ja mielenliikkeet ovat monilla täällä hyvin samanlaisia. Ei minua ainakaan rauhoittanut se, että odotti toista! Vaikka eka raskaus menikin hienosti, silti sitä tavallaan *osaa* pelätä uudessa raskaudessa enemmän. Vaikka toisaalta tietyt asiat taas ottaa rauhallisemmin. Nyt kolmannen kohdalla taas pelkää vielä enemmän keskenmenoa, vauvan kuolemaa tai vammoja, ihan vain siksi, kun kaksi tervettä lasta jo on, niin on epäuskoinen, että suodaanko se kolmaskin. Etenkin, kun keskimäärin jokaista raskautta kohden pitäisi (tilastollisesti) kokea myös keskenmeno... Ja sitten nuo jutut jää pyörimään mieleen! Vaan niinhän sitä sanotaan, että tieto tuo tuskaa.



Täällä ainakin (kuten varmaan joka kerta jaksan mainita) on masu jo iso. Joka kerta tuntuu pullahtavan vain aikaisemmin. Enää ei ole tietoakaan vatsalihaksista, joten masu hölskyy ihan vapaasti =( Kakkosesta jäi sopiva *alkumaha*, joka esikoisen mielestä on *äitin löllömaha*. Juu, herttaista =) Toivottavasti vain Tiitiäinen malttaisi kasvaa rauhalliseen tahtiin, ettei äiti-ihmisen tarvitse taas nähdä painajaisia jättivauvasta...



Ensi viikolla on lääkärineuvola. Odotan innolla sydänäänien kuuntelua. Vaikka siis pikkuinen on jo ultrassa nähty varsin vauhdikkaana. Silti nuo sydänäänet ovat näin ennen tuntuvia liikkeitä ainoa todella konkreettinen tieto siitä, että masussa voidaan hyvin. Seuraava *etappi* tässä odotuksessa on tosiaan liikkeiden tunteminen. Meillä on aina ollut vauhdikkaat vesselit jo masussa, joten ei koskaan ole tarvinnut laskea liikkeitä vaan niitä on ihan sadellut =) Toki muistan, että siihenkin kuului hiljaisempia päiviä, jolloin taas sai itsensä hermoraunioksi ihmetellessä, miksi niin hiljaista...



Ihanan aurinkoista perjantaita kaikille masunkasvattajille! Ja tietenkin Wabbua niille, jotka eivät koneelle ehdi/pääse ennen ensi viikkoa.



TalviSalama + Tiitiäinen 13+3

Naistenklinikalta ei vieläkään ole kuulunut ultrista yhtään mitään! Tänään mun piti soittaa sinne ja kysellä missä vika, mutta nukuin liian pitkät päiväunet! Nyt tuskin sinne voi enää soittaa? Viikkoja kasassa 11+5.

Nyt menen neuvottelemaan pojan kanssa, kun sitä meinaa vähän kiukuttaa



:) Swehina 11+5