Tästä ehkä lohtua...
Ajattelin kirjoitella tänne vielä (toivottavasti) viimeisen kerran. Itselläni on takana kaksi onnistunutta raskautta ja kaksi keskenmenoa, molemmat viime vuonna. Ensimmäinen km tuli juuri ennen np-ultraa ja kaavittiin, toinen alkuviikoilla itsekseen. Olin näiden km:n jälkeen jo aivan ahdistunut, kun ajattelin, ettei sitä " hännänhuippua" meille koskaan synnykkään. Toisaalta olen aina tullut nopeasti raskaaksi, joten meillä ei sitä ongelmaa ollut. En siis osaa kuvitellakaan teidän tunteitanne, jotka vuosia yritätte tulla raskaaksi ja koette km:n tai useita. Valtavat lohdutukset teille!
No, toisen km:n aikoihin aloitin vehnänalkioöljy-,valmarin- ja multivitakuurin. Odottelimme yhden kierron verran ja toisesta kierrosta tulin raskaaksi. Nyt on alkamassa rv 28 ja kaikki on mennyt todella hyvin. Vauva liikkuu ahkerasti ja kasvaa hyvin. Uskalsin jo tulla tänne kirjoittamaan asiasta, kun näillä viikoilla vauvan selviytymismahdollisuudet alkavat olla paremmat.
En tiedä jos kokemukseni lohduttavat,mutta ainakin täytyy sanoa, että toivoa on!
Hyvää kevättä kaikille ja onnea matkaan!
T: Vipsilä
PS: Luontaistuote kaupasta saa hyviä vinkkejä ja paljon tietoa käyttämistäni luontaistuotteista. On kuulemma monta vauvaa käynyt näytillä eli ihmiset ovat ilm. saaneet apua kyseisistä tuotteista.
Sain keskenmenon kuukausi sitten. Se tapahtui myös juuri ennen np-ultraa eli en ehtinyt edes nähdä vauvaa. On tässä ollut ajatukset aika sekaisin. Mäkin toisaalta olen tullut suht nopeasti raskaaksi molemmilla kerroilla. Meillä siis 1,5-poika ja kakkonen olisi niin edelleen toiveissa. Toivottavasti jossain vaiheessa tärppää.
On mahdotonta pystyä kuvittelemaan niitä tunteita, joita joutuu läpikäymään, jos vuosia yrittää tulla raskaaksi tai kokee toistuvia keskenmenoja. Toisaalta eihän sitä tiedä itsekään tulevaisuudestaan vielä. Kyllä silti tämä yksikin keskenmeno on kovasti kirpaissut. Suureksi lohdutukseksi koen kyllä ehdottomasti poikani, joka on yhä vaan rakkaampi ja rakkaampi. En osaa pelätä uutta keskenmenoa tai sitä, ettei toista lasta koskaan kuuluisi. En voi kuitenkaan siihen asiaan juurikaan vaikuttaa. Nämä jutut ovat ihan jonkun muun käsissä. Yrittää voi ja saa, mutta loppujen lopuksi siihen ei voi vaikuttaa, mitä saa. Kuitenkin toivoa aina on, se on onneksi totta!
Kaikille hyvää kevättä ja voimahaleja!