Vauvakuumeilua 2kk keskenmenon jälkeen

tänään. Keskenmenosta on reilut yhdeksän viikkoa, ja ehdin kysellä täälläkin alkuviikosta vastaavia kokemuksia. Onneksi en ehtinyt soittaa naistentautien polille...



Yhden itkun tirautin alkion kuolemasta kuultuani, mutta muuten ei ole tuntunut missään. Vuoto kesti neljä päivää (kaavinnan jälkeen). Meillä on jo kaksi lasta, ja kolme keskenmenoa nyt takana. Jotenkin sitä on jo tottunut siihen, että niin voi käydä ja keskenmenosta on tullut melko luonnollinen tapahtuma. Ensimmäisen keskenmenon jälkeen olen alkanut suhtautua kohdun asukkaaseen todellisesti vasta liikkeiden myötä, enkä ole kohkannut odottamisestani. Odottamisesta on nimenomaa tullut odottamista se ei tarkoita automaattisesti vauvan saamista.



Nyt tällä alkaneella kierrolla emme halua raskautua, koska seuraavan kymmenen kuukauden aikana elämme on sellaista, että vauva sotkisi juuri selkiytyneet ja vahvistetut kuviot. Syyskuun menkkojen jälkeen (jos alkavat heti säännöllisinä) raskaudelle ei ole estettä. Tästä raskautumisen tavoittelusta on tullut ihan arkipäiväinen osa elämää, eikä elämä pyöri sen onnistumisen ympärillä vaan sen, mitä on jo olemassa.

... ja heti valmis uutteen yritykseen. Muuta en täällä hetkellä kyllä haluaakaan.

Keskenmeno todettu 6 päivää sitten ja kaavinta tehty 3 päivää sitten ja mikään ei ole mielessä niin kovasti, kuin uusi raskaus... Se on ainoa asia, mikä estää mua kyynelehtimästä koko aikaa. Nyt tulee vaikeat ja pitkät viikot, kun pitää odottaa ne yhdet kuukautiset eikä sitä ennen uskalleta yrittää. Mutta luulen, että helpottaa sitten kun ne ekat menkat takana ja tietää taas, että on olemassa mahdollisuus raskauteen.



Kaikilla on kai oma tapansa toipua, itsestäni tuntuu ettei tästä toivu ilman uutta raskautta.

Sain keskenmenon 3 viikkoa sitten ja ei tuska helpota vieläkään. Menkat alkoi tänään vaikka niin vähän aikaa on keskenmenosta. Onhan tässä melkein 2 viikkoa jäänyt väliin keskenmenovuodosta,mutta en osannut menkkoja odottaa näin pian.

Tuska vain paheni kun menkat alkoi ,kun tuntuu,että se kaikki pitäisi kokea uudelleen.

Kuukautisvuoto todella nosti tunteet pintaan..

Päivä kerrallaan yritän mennä eteenpäin,mutta vaikeaa se on..

ja nyt alkoi kuukautiset. Olisin toivonut raskautuvani jo ennen näitä ensimmäisiä kuukautisia, mutta ihan hyvältä tuntuu tämäkin vaihtoehto. Hyvä siis, ettei joutunut odottelemaan pidempään, vaan kroppa toimii taas ja voidaan aloittaa uusi yritys.



Paljon onnea matkaan kaikille muillekin, vauvan kun saisi vielä vuoden 2010 aikana...

KM:sta nyt tasan 5vkoa. Lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeinen vuoto kesti noin 2,5vkoa ja nyt alkoi ensimmäiset kuukautiset, eli noin 4,5 viikkoa keskenmenosta. Sikäli hyvä fiilis kun kierto näyttäisi lähtevän rullaamaan ennalleen suht nopsaan. Pääsee jatkamaan elämää tämän ikävän asian jälkeen.. Odottavan aika on pitkä, mutta pian pääsisi siis kokeilemaan uutta yritystä. Toiveikkaana siis, että muutaman viikon päästä pääsisi testailemaan plussia!

mulla on ollut 2 alkuraskauden keskenmenoa, eka 07/09 ja toinen 12/09. kumpikin luonto hoiti pois.

Molempien jälkeen olen kärsinyt mielestäni aivan liian vahvoista valeraskausoireista.

Olen tehnyt niin monta turhaa testiä, mutta mielenrauhan vuoksi ne on ollut järkevää tehdä.

Tällä kierrolla en ehtinyt onneksi testiä tehdä,

ironisesti juuri kun mietin että teen parin päivän päästä, menkat alkoivat 5 minuutin sisällä.

Oireitani ovat olleet kaikki mitä kirjoitettu on alkuraskauden oireista.



Eniten minua mietitytti ensimaidon vuotaminen rinnoista. Mutta sitten sain tietää kirjallisuutta lukiessani että joskus keskenmenon aiheuttaa progesteronin (eli maitohormoni) ylinmääräinen erittyminen aivoissa, voi ehkäistä raskautta, tai aiheuttaa keskenmenoja.



Koska en ole koskaan synnyttänyt, enkä siksi imettänyt,tämä on minulle täysi mysteeri jos asia siksi todetaan.



Semmoista.

itse sain n. 3kk sitten keskenmenon, ja toivuin heti fyysisesti, ei edes kaavintaa tarvittu, luonto hoiti homman itse. henkisesti en vieläkään ole parantunut. pelottaa melkeen se, miten paljon vauvaa haluan. menkkani alkoivat 4pvää sitten, ja itin kuin hullu. olin niin toivonnut että natsaisi... :/



se mikä nyt härnää on se, että about kaksi viikkoa olen kärsinyt pahoista aamupahoinvoinnesta, pissalla alituiseen juoksemisesta ja aroista rinnoista. elättelin pääni sisällä toivoa että joko uusi asukki olisi masussa, mutta nyt menkat joten ei kai ole...



jollain kokemusta tästä? mi8stä johtuvat vahvat rqaskausoireet? vai voiko olla että menkat tulee muuten vaan ja testi kuitenkin pitäisi tehdä'?



ihan pihalla olen..