##SYYSkeijujen maanantai##

ONNEA ONNEA kaikille vauvansa saaneille!!



Ei toiminut netti eilen, niin en päässyt pinoutumaan.



Ei tänne kyllä mitään uutta kuulukaan.. Ei merkkiäkään synnytyksen lähestymisestä.



Pari yötä olen nyt nukkunut huonosti ja nähnyt synnytykseen liittyviä unia. Jonkin asteisia supistuksia on unissa ollut, oiskohan ollut oikeastikin?! Luultavasti toiveajattelua.



Tänään neuvola. Palaan sitten kertomaan kuulumiset.



-kirsikka rv38+4-

Ei sillä, ettäkö mitään merkkejä olisi ollut, mutta toiveissa sitäkin enemmän.



Onnea teille, jotka jätätte meidät tänne odotuksen tuskissamme virumaan ja siirrytte onnellisesti nyytteinenne vauvapuolelle - sniif!



( . ) :Ei mitään. Jalat vihottelee öisin ja herättivät viimeyönäkin useita kertoja. Renniet loppuivat eilen ja vaikka kuinka olin päättänyt, etten uutta pakettia enää osta (aikomuksena oli siis synnyttää), niin ostettava se oli.



Esikoinen kerhoon ja kuopuksen kanssa tallille, kauppaan ja raksalle!



Loofii 39+5

Onnittelut kaikille vauvaantuneille ja nytinhakureissulla oleville!



Ja sitten omaa napaa... Viime yönä heräsin vessaan aamuyöstä ja sen jälkeen ihan kun olis ollu sellaista menkkamaista jomotusta vatsassa. Tai sit mä vaan toiveajattelen ja kuvittelen. Aamulla herätessäni se oli joka tapauksessa kadonnut.



Loppuviikosta suurinpiirtein ainoa toiveeni Jalmarin syntymän ajankohdasta oli, että pääsen vielä sunnuntaina lastenvaatekirpparille. Ja hyvinhän mä sinne pääsin. Mun ei pitäny mitään ostaa, ainakaan vauvalle, mutta niinhän mulla oli taas kassillinen tavaraa, kun tulin kotiin. Tosin suurimman osan tilasta vei esikoisen Nalle Puh-pehmo, jonka saa sairaalassa vauvalta lahjaksi. Mutta oli niin ihanaa kiertää kirpparia ihan rauhassa ja hypistellä niitä kaikkia ihanuuksia, kun Sara oli isin kanssa kotona ja olin ilmoittanut, että siellä menee aikaa, turha odottaa mua tunnin sisällä kotiin. Äidin laatuaikaa...



Seuraavaa kirpparia tässä sitten odotellaan. Jospa sit jo pääsis pienemmän vatsan kanssa liikenteeseen. Oon jo isäntää varoittanut, että tulen käymään joka ikisellä lastenvaatekirpparilla tässä lähellä, että hän saa totutella elämään kahden lapsen kanssa. Se kun on ihan helppoa kuulemma...



Mies havahtui eilisiltana, että hyvänen aika, laskettu aika on huomenna (eli siis tänään). Jotenkin kuulemma tuntuu niin kaukaiselta ajatus, että meitä on kohta neljä. Niinpä... Nyt oon vihdoin itse tajunnu, että synnytys tosiaan on edessä parin viikon sisällä joka tapauksessa, mutta että sen jälkeen meillä on oikeasti kaksi lasta, tuntuu hirmu kaukaiselta ajatukselta...



Parit joko-puhelut on jo tullut :). Ihmeen vähän, kun miettii, että esikoisesta puhelut alkoi kesäkuun alussa ja la oli juhannuksena. Ehkä kaikki tutut ja sukulaset on kuullu mun marmatuksen siitä, että eiköhän kaikille tarpeelliseksikatsomillemme ihmisille ilmoiteta, kun on jotain ilmoitettavaa. Laitoin eilen miehen puhelimeen muistiin muutamat numerot, joihin voi ilmoittaa, kun lähdetään sairaalaan. Niitä on meiän sisarukset, vanhemmat ja isovanhemmat. Mun mielestä muille riittää ilmoitus sitten, kun vauva on syntynyt. Ja ne viestit mä ehdin itse laittamaan osastolta.



Ei siis mitään synnytykseen liittyviä merkkejä ilmassa täällä, joten odotellaan...



Jeikka ja Jalmari 40 tasan

Eilen illalla tuli niin mojova supistus tuossa sohvalla istuessani, että oikein tunsin, kuinka kohtu työnsi vauvaa alaspäin. Puhkuin ja puhaltelin siinä jonkii aikaa kunnes helpotti, kokonaan! Ei supistuksen supistusta koko yönä. No, miehän lupasin olla hötkyilemättä.



Varasin ajan äsken kampaajalle, tajusin tuossa peiliin katsoessani, että miulla on kamala juurikasvu, elähtänyt väri ja nää pidennykset aika laittaa uusiksi. Katsotaan, mitä tää nirppu tykkää, kun äiti istuu kolmisen tuntia yhtäkyytiin kampaajan jakkaralla... Mut onhan se kiva näyttää edes ihmiseltä synnytyksen jälkeen. Sen jälkeen kun ei ihan noin vain lähdetäkään kampaajalle, varsinkaan tuollaiseen sessioon.



Porenn, paljon onnea pikkuisesta prinsessasta koko perheelle!



Nyt ei keksi enää muuta, palaillen myöhemmin, kai.



Niina ja pyöriäinen rv 39+3

paukahti täälläkin täyteen, mikä lie kun ei tee yhtään mieli hurrata? Olin jo niin toivonu pääseväni tosi toimiin ennen tätä, mutta täällä sitä vaan odotellaan..kiukkusena, kipeänä, tympääntyneenä.Ja vielä kuinka kauan?



Mie oon todellakin jo ihan fyysisesti kipeä tästä odotuksesta, en todellakaan voi kuvitella lähteväni kotoa oikein mihinkään enää, alaosasto on kipeä ja löysän tuntuinen. Ja tämä kotona möllöttely tälläselle sosiaaliselle ihmiselle on tunnetusti ihan herkkua..tympii vaan entistä enemmän tää odottelu kun ei pääse mihinkään liikkeelle ja suurin osa ystävistä on töissä päivät. Eipä sitä tietysti alkuun kauheesti vauvankaan kanssa ole sitä sosiaalista elämää, mutta ei olis edes tätä fyysistä liikkumisen rajotetta..



Marina seis ja lukemaan sohvalle, esikoinen eskarissa ja 4v seukkarin kerhossa, vielä 1.5h omaa aikaa....



MInjuska

Siis viikot täynnä (ikä ei ihan vielä). Olin oikeastaan tyytyväinen ja toisaalta toivoinkin, ettei vaavi vielä tulisi, että pääsen tytön ensimmäiseen vanhempainiltaan tänään. Illalla tulikin sitten viesti, että opettaja on sairaana ja vanhempainilta siirretään ensi maanantaiksi. Että näin. Äh! No, todennäköisesti olen kasassa vielä silloinkin, jos vanhat merkit paikkansa pitävät eli aikaisemmat menneet 9 pv yli. Tähän vaivalloiseen oloonkin alkaa turtua ja pitää sitä normaalina olotilana, joten nyt sitten alan kait toivoa, että maanantain yli mennään (toisaalta en, kuten ainakin muut raihnaiset hyvin ymmärtävät). Ja toisaalta kuukautisten mukaan laskettu aika olisi vasta ensi maanantai - luotan kuitenkin ultran arvioon.



Minulle ei muuten ole yksikään soitellut, että joko. Ilmeisesti luottavat, että ilmoitan kyllä sitten. Lähinnä huomaan, että äitilleni kun soitan, hän aina jotenkin säpsähtää, että nytkö. Nykyisin aloitankin puhelut sanomalla ihan ensin, että " ei vielä mitään" .



fullmoon 40 täynnä!

(tuntuu jotenkin uskomattomalta, että näin pitkällä ollaan)

unohtui: Onnittelut porenn tyttösestä!

Olipa ihanaa lukea vauvauutisia heti aamusta!



Täälläkin yksi nelikymppinen (reikä, reikä). Illalla sain taas kaksi hyvän yön supistusta, tai siis joskus puoli yhen aikaan, kun nukkumaan kerkesin.. Ja aamuyöllä 4.30 heräsin siihen, että oksennan justiinsa. Onneksi en, yrps :( Muutenkin tuli yö nukuttua levottomasti, kun jännittää.



Kassi kutakuinkin pakattu, samoin muksuille. Mie kyllä lähen sillä asenteella, ettei ne mua sinne ota. Pikemminkin yllätyn, jos taasen ottavat. Onpahan kamppeet pakattu, kun kuitenkin tässä parin viikon sisään tämä neiti?vauva on ulos häädettävä.



Jauhati, jauhati. Kokemuksesta viisastuneena odotan vielä 10pv ja sit meen sinne ya-kontrolliin :)



-piias- rv neljäkymmentä plus nolla

SANNIINA, PORENN, KUONOKAS, MYTTY SEKÄ FEMMIS vaaveista ja mukava kuulla, että kaikilla on synnytykset sujuneet hyvin :)



Kyllä on tosiaan hiljaista pinossa, onkohan tosiaan kaikki synnyttämässä vai onko muuten vaan keijuihin iskenyt joku väsymys niinkuin meikäläiseen?! Tuntuu tosiaan ettei jaksa mitään, edes tänne kirjoittaa vaikka luen kyllä pinot monta kertaa päivässä.



Ei mitään merkkiä tulevasta synnytyksestä... paitsi eilen illalla tuli joku rusehtava hyytelö klöntti ja mietin, että olisiko ollut osa limatulpasta. Mitään supisteluja ei kuitenkaan yölläkään ollut vaan hyvin nukuin.



Tuleva synnytys vain pyörii päässä koko ajan... KÄÄK!! Perjantaina ainakin sitten käydään taas näyttäytymässä Tayssissa ja toivottavasti jo silloin käynnistäisi...



Jäädään odottelemaan lisää vauva uutisia!



t. Tuittu 39+2

Iso onnentoivotus niille jotka saavat jo pitää nyyttiänsä sylissä ja paljon tsemppiä niille jotka ovat nyyttiä hakemassa! :)



Tänään tuli täyteen vko 38, eilen tossa jo uhkasin että en enään välitä koska vauva syntyy, mutta olishan se jo kiva päästä tositoimiin. Yöt alkaa olla yhtä kidutusta kun lonkkia särkee ja toisella piolella iskias vihottelee välillä kunnolla, nivuset on turvoksissa ja alapäätä särkee, kai jotain eneteilyä tulevasta.. Kyllä taas luulin että yöllä lähtö tulee, kun tuli tosi kovia suppareita jonka seurauksena koko suoli tyhjeni, mut siitä ne sitten taas laantui.

Tää on vaan niin outoa, kun ensimmäisen kerran makasin prenalla vko 23 kun vauva ei olisi halunnut olla enään sisällä ja toisen kerran vko 30 kun tuli kunnon suppareita, ja nyt kun niitä sais kunnolla tulla, niin aina loppuu kesken tai tulee sen verran velttoja että ne ei kunnolla tunnu vaikka vatsa olis ihan kivikova. Nooh, odotellahan vielä, ja onhan tässä vielä se pari viikkoa tohon laskettuun aikaan1 :)

Onnea niille vauvansa saaneille, joita en ole vielä onnitellut!



Itse täällä tosiaan uskon vielä ainakin viikon (toivottavasti en kuitenkaan kolmea) odottavani. Noh, onhan se hyvä, että vauva vähän kasvaa, kun pienikokoiseksi on arvioitu... Ensi viikonlopuksi on kuitenkin pakko keksiä jotain actionia, jos ei vauvaa vielä silloinkaan ole. Laskettu aika on torstaina ja luulen, että sen jälkeen olen entistäkin kärsimättömämpi tämän odottamisen suhteen. Alun perin olin tähän varautunut, mutta nyt sitä näköjään haluaisikin jo synnyttämään ja tuntuu, että aika matelee sitä odotellessa.



Minullakin on alkanut puhelin soida tavallista tiheämmin... Erityisesti äitini (jolle tämä pienokainen on ensimmäinen lapsenlapsi) tuntuu soittelevan vähän väliä, vaikka olen luvannut ilmoittaa hänelle jo siinä vaiheessa, kun synnärille lähdetään. Mutta pitää ajatella positiivisesti: onhan se mukava, kun soitellaan ja on juttuseuraa. Ei tässä nimittäin ihmeempiä kiireitä ole eli aikaa jutustelulle riittää.



Iloista alkanutta viikkoa kaikille syyskeijuille ja kärsivällisyyttä meille kaikille vielä odottaville!



Hansuli, rv 39+5

Lupasin kirjoittaa seuraavan kerran vasta vauvauutisten kera, ja tässä niitä tulee: meille syntyi tyttö lauantaiaamuna klo 7.22, rv:ja tuolloin 41+3. Megababen mitat olivat 4700 gr ja 54,5 cm ja mailmaan tämä amatsoni saatettiin sektiolla. Suuri koko selvisi - onneksi - edellisen päivän yliaikaiskontrollissa, sektioaika saatiin sovittua vasta tiistaille, mutta synnytys käynnistyikin yöllä omassa aikataulussaan. Kaikki meni hyvin ja itse olen toipunut ihan kohtuullisesti, ollaan vietetty perhe-elämää perhehuoneessa ja kotiin päästään varmaankin parin päivän päästä. Ylpeä isoveli siellä jo kuulema kovasti vauvajuttuja kertoilee.



Kaiken kaikkiaan, Luojan kiitos tämä meni näin eikä tyttö ruvennut syntymään yhtään aiemmin, niin kuin sitä viimeisen viikon hermosin ja kärtysin. Se oli kuulema kohdussa vielä avosuisessa tarjonnassa eikä olisi lääkärin mukaan tullut ulos alakautta sitten millään. Tyttö on kaunis ja ihana, sokereissa ei onneksi ole ollut mitään häikkää. Maito tuntuu nousevan tänään.



Voimia kaikille pitkille loppuviikoille t. -päiville!



Njoammil ja amatsonityttö

Onnittelut kaikille vauvansa saaneille! Niitä taisikin olla viikonlopun jäljiltä aika paljon :D

Meillä oli rentouttava mökkiviikonloppu, joten koneelle ei päässyt...



Terveisiä taas äippäpolilta!

Tänään aamulla oli tosiaan tuo aika tuohon ulkokäännökseen, kun viime viikolla synnytystapa-arvion ultrassa maha-asukas oli poikittain... no, eipä tarvinnut alkaa kääntelemään! Kaveri oli itse kääntynyt viikonlopun aikana pää alaspäin. Ultraava kätilö kyllä sanoi tänään, että pää on vielä niin ylhäällä että voi halutessaan kyllä kääntyä uudelleenkin... Nyt sitten synnytykseen asti täytyy luottaa neuvolan th:n käsituntumaan ja omiin tuntemuksiin tuon asennon suhteen. Synnytykseen mennessä sitten ultrataan seuraavan kerran. Täytyy vain toivoa, ettei enää käänny!



Nyt siis näyttää siltä, että alatiesynnytys odottaa. No, sitähän olen kyllä " toivonutkin" ... tuo esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla (silloin paikat oli 5cm auki) ja toivon, että sama ei toistu tämän toisen kahdalla. Ihan " vertailun vuoksi" olisi kiva kokea tuo normaali synnytys... No, nyt vain odotellaan...

Luultavasti kyllä odotusta vielä riittää... esikoinen kun meni 10 päivää la:n yli ja olen jo asennoitunut ettei tämä sen aiemmin tule... No, kyllä meilläkin jo kuukauden päästä vauva on maailmassa :D positiivista ajattelua...

Hetkittäin kyllä supistelee ihan hyvin, ei kylläkään kovin kipeästi. Mutta nuo menkkamaiset jomotukset alavatsalla taitaa myös olla ihan positiivisia juttuja synnytyksen lähestymistä ajatellen...? Niin, kyllähän se päivä päivältä lähestyy :D

Eilen kävi mielessä, että voisi kai tuota sairaalakassia pikkuhiljaa pakata... voihan se lähtö yllättää piankin...



Mitäs muuten olette pakanneet vauvalle kotiintulo vaatteiksi?!?? Vähän mietityttää, että millaisen ulkopuvun laittaisi kassiin... Riittäisköhän tuollainen fleecehaalari (ei topattu)? Esikoinen kun syntyi talvella, niin ei tarvinnut tuollaista miettiä :D



Mutta nyt laittamaan esikoiselle ruokaa, niin saa sen kohta päiväunille!



Escada ja puuhis 37+6

Joka päivä taitaa nyt tulla yhä enemmän ja enemmän vauvauutisia. Aika moni meistä on jo omansa saanut noutaa. Ihania ja vauvantuoksuisia hetkiä kotiin teille! :)



Oma ( . ): Minullakin eilen illalla taas jonkin verran supisteli, joten täytyy nyt vain olla tyytyväinen edes niistä vähäisistä. Jospa ne tosiaan jotakin tuolla alakerrassa aikaan saavat. Yö puolestaan meni ihan hyvin, aamuyöstä vessareissun jälkeen valvoin jonkin aikaa mutta sain kyllä sitten aamusta nukuttua ihan hyvin. Mies vei pojan töihin mennessään hoitoon ja minä itseasiassa nousin sängystä vasta puoli 11:sta maissa.



Tänään olisi kolmelta neuvola, mutta mitään uutta tietoa alakerran tapahtumistahan minä en sieltä saa. Se terkka kun ei katso tilannetta muuta kuin päällisin puolin. On vähän sen tyyppinen ettei koskisi pitkällä tikullakaan kenenkään alapäähän... No joo, kuten sanottu ennenkin, muuten ihan mukava tapaus mutta voisi tosiaan joskus edes kurkata tuonne alas.



Menkkajomotusta on täälläkin havaittavissa lähes koko ajan, niin masun puolella kuin selässäkin. Sekin taitaa olla vain ihan positiivista synnytykseen pääsyä ajatellen.



Neuvolan lisäksi tämän päivän ohjelmaan kuuluisi vauvan kylpyammeen pesu. Esikoinen on joku aika sitten siinä jotain vesileikkejään vielä leikkinyt ja ajattelin, että pesaisen ammeen kuitenkin vauvalle. Ei poika varsinaisesti ole halunnut enää pitkään aikaan ammeessa kylpeä mutta uittaa siinä jotain laivojaan yms. Mutta kuulema vauva saa ammeen sitten omakseen. :) Pyykkikonekin laulaa taas, viikonloppuna en siihen touhuun alkanut ollenkaan. Nyt sitten pitäisi taas jokunen koneellinen pestä. Tässäpä tämä päivä meneekin kotihommia tehdessä.



Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille Keijuille, onnittelut vielä kaikille vauvansa saaneille ja SUPISTUKSIA meille vielä yhtenä kappaleena oleville.



T: Anmari rv 38+2

...Ei tuu lähtöä tännekään, ei. No se ei mua nyt vielä huoleta ollenkaan, mutta vauvan liikkeet ovat kovin vaitonaisia. Mulla on 1½ tunnin päästä neuvola, pääsee edes kuuntelemaan dopplerilla, onko Untamo hengissä. On alkanu pelottaa aika lailla tuo liikkeitten vähyys. Kyllä se joka päivä jotain möyrästää, mutta ei mielestäni tarpeeksi.



Mullakin on välillä tunne, että olenkohan minä raskaana ollenkaan, ja sitten tuo pallo tuossa osoittaa, että kyllä olen.



ONNEA KAIKILLE VAUVAN SAANEILLE! Teitä on jo niin paljon, ettei perässä pysy, ihanaa! Hieman kateellisena tästä kyllä kirjoitteluja seurataan. Vaikka toisaalta se jännitys synnytystä kohtaan laittaa jarruja päälle.



Tsemppiä meille Keijuille, että kyllä ne kaikki lapsoset sieltä masuista on maailmaan saatu, tavalla tai toisella.



Tulen varmaan kertomaan vielä neuvolaterkkuja, jos on jotain hämminkiä... Mukavaa maanantain jatkoa!



T. Rizzu & Untamo rv 40+2

tänään oli taas neuvola,seuraavan kerran perjantaina neuvolaan jolloin terkka soittelee äitipolille ja sitten sunnuntaina onneksi käynnistykseen.ellei tämä vauveli päätä syntyä ilman käynnistystä,mitä kyllä epäilen....

anoppi on ihan onnessaan kun hänellä on syntymäpäivät sunnuntaina ja tää vauveli syntyy silloin,ellei synnytys sitten kestä ikuisuuksia.

eli viikkoja nyt 40+6,paino tippunut.painoa kaikkiaan tullut tämän raskauden aikana viisi kiloa.eli pienikokoinen vauva sitten tulossa.sydänäänet hyvät,erittäin vauhdikas vauva.

pää on tosi alhaalla.

sopivasti sattui myös että pojalla ei ole kerhoa silloin maanantai aamuna,kun kerhotädeillä on jokin palaveri just silloin.

no onpa ukolla sitten helpompaa kolmen muksun kanssa,kun ei tarvi yhtä viedä kerhoilemaan kun meikäläinen makaa osastolla.toivon mukaan olisin kotona jo tiistaina,mikäli kaikki sujuu hyvin.

nyt oottelen ensi sunnuntaita kuin kuuta taivaalta.illalla varmaan on vaavi jo kainalossa.

onnea kaikille vauvan saaneille ja tsemppiä muille jotka jo loppusuoralla!





äityliini ja vekarat

Ei meilläkään terkka katso alapäähän. Olenkin täällä ihmetellyt mistä muut tietävät, että kohdunkaula on lyhentynyt tai, että paikat on jo auki, koska meillä neuvolassa sellaista ei katso kuin lääkäri ja lääkärintarkastuksia on kolme raskauden aikana ja ne kaikki meni jo aikaa sitten. Olis tosiaan kiva tietää vähän tarkemmin tilanteesta, kuin vain vatsan päältä käsikopelolla, mutta meneehän se näinkin ja vauva syntyy sitten kun syntyy. Toivottavasti kuitenkin pian!!! Nyt on 39+0 eli ei tää nyt enää niin kauheen kauaa kestä.

ja vauvoille tietysti tervetuloa maailmaan :)



Täällä odotellaan kanssa vielä...keskiviikkona on sitten la. Itseeni on iskenyt kamala väsymys...Ei oikein jaksaisi tehdä mitään. Eilen oltiin vastasyntynyttä katsomassa Jorvissa. Poika sai uuden serkun. Kyllä ne on niin suloisia pikkupakkauksia. :)



Ei ole kivuliaita suppareita kuulunut, liekö tulee vasta, kun itse synnytys käynnistyy..Vauva liikkuu vieläkin paljon, siis potkii ja möyryää...Itseä vaivaa väsymyksen lisäksi kamala närästys. Sama juttu oli viime kerralla viime metreillä...yök!



Haliterkuin,

Inkuli ja nuppu rv 39+5

Paljon onnea teille prinsessasta! Tässä tapauksessa ei voi sanoa, että pienestä prinsessasta, on neiti sen verran hyvän kokoinen!



Neuvolasta: Ei täälläkään terkkari katso kohdunsuun tilannetta, tosin ei ole tullut mieleen edes kysyä, se kun taitaa kuitenkin kuulua ennemmin lääkärin toimeenkuvaan. Tiedän sen tilanteen, mikä oli kohdunsuulla kaksi viikkoa sitten lääkärineuvolassa, eli kohdunkaulaa 1,5cm jäljellä, pehmeä ja kohdunsuu kokonaan auki kahdelle sormelle. Sen jälkeen oon vaan voinut ajatella jokaisen supistuksen jälkeen, että taas se varmasti sai jotakin aikaiseksi, kypsyttää paikkoja itse H-hetkeä varten.



Kävin siellä kampaajalla äsken, ei laitettukaan pidennyksiä takaisin, kun ajateltiin miun pääsevän paljon helpommalla ilman niitä. Ja jotenkii taas piristi ulkonäköä tuo liki puolenmetrin hiusten lyhennys, tumma väri ja kulmien värjäys. Ei ollenkaan pöllömpi.



Jokunen supistuskin on tullut sen jälkeen ja suolikin tyhjeni. Näinköhän... No ei varmaankaan. Ja eiku syömään! Taas!



Niina ja pyöriäinen rv 39+3