Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vainoharhaisuus pilaa elämäni
27.12.2023 |
Mikä neuvoksi? En ole missään psykoosissa enkä saa lääkkeitä tai apua, terveydenhuollossa ongelmaani vähätellään vaikka itse kärsin suunnattomasti tästä.
Olen siis pahasti vainoharhainen ja ahdistunut ihminen. Mietin koko ajan mitä muut ajattelevat minusta, olen varma että kaikki puhuvat vain minusta koko ajan ja kaikkien elämä pyörii minun ja minun tekemisieni ympärillä. Olen varma että minua seurataan ja tarkkaillaan jotta minusta voitaisiin puhua ja kiusata minua kaikilla erilaisilla sairailla juonilla ja tempuilla. Pelkään myös että kaikki laitteeni on hakkeroitu ja tuttuni katselevat puhelimeni tietoja salaa naureskellen minulle ja esittävät normaalia minut nähdessään.
En näytä harhojani mitenkään ulospäin ja loogisesti ajatellen en ole mikään kovin kiinnostava persoona ja ihmisillä olisi varmasti parempaakin tekemistä mutta olen ehkä traumatisoitunut kiusaamisesta tai jotain.
Oireilu alkoi lukioikäisenä ja nyt olen parikymppinen. Tulen hulluksi jos ihmiset eivät vastaa viesteihini heti tai jos minulle soitetaan silloin kun minulle ei sovi ja olen varma että takana täytyy olla suurempi salajuoni minua vastaan, olipa miten vain. Kaupassa käyminen ahdistaa ja nykyään kotoa poistuminen tuntuu aina vain vaikeammalta ja tunnen oloni tarkkailluksi koko ajan.
En ole millään tavalla poikkeavan näköinen ja olen muutenkin niin arkinen kaikin puolin kuin olla saattaa. Järjellä ajateltuna ketään ei siis kiinnosta minä tai minun asiani. Minulla ei ole edes kovin paljon läheisiä ystäviä enkä päästäkään ihmisiä kovin lähelle koska en halua paljastaa itsestäni liikaa vaikkei minulla edes ole mitään salattavaa.
Pelkään ja vihaan ihmisiä, olen täysin muiden orjana. Mielialani on täysin riippuvainen siitä miten kukin vastaa viesteihini tai millä äänenpainoolla tai ilmeellä minun seurassani puhutaan tai ollaan, arvioin jokaista pienintäkin mikroilmettä ja emojia pitkään ja hartaasti ja epäilen kaiken olevan v*ttuilua ja kiusaamista.
Olen aivan täysin uupunut tähän. Miten tästä voi oppia eroon? Terveydenhuolto ei tosiaan tarjoa apua koska olen muuten kuulemma "jalat maassa". En koe elämääni elämisen arvoiseksi, miettikää jos päivästä toiseen saisitte paniikkikohtauksia väärästä hymiöstä tai siitä kun toinen vastaa liian hitaasti tai nopeasti viesteihisi jne.
Olen varma että olen psykoosissa, miksi en saa apua?
Kommentit (30)
AP lisää että minulla on siis selkeästi isompia ongelmia koska aina kun jokin ei mene mieleni mukaan, alan myös heti välittömästi harkita itseni satuttamista ja olen tehnyt vaikka minkälaisia viritelmiä epäonnistumisten varalle. Sitten en kuitenkaan halua tehdä mitään kun H-hetki tulee mutta takaportti täytyy aina olla valmiina jollain tapaa valmisteltuna.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee ohi kun vanhenet. Lopetat välittämästä.
Minulla on myös "oikeita" ongelmia ja elämä, käyn töissä, opiskelen ja harrastan normaalisti. Välillä pystyn muutamaksi tunniksi unohtamaan nämä ajatukset ja sitten taas mennään. Olen yrittänyt vaikka mitä rentoutusharjoituksia, melatoniinia, rukoilua ja vaikka mitä. Tuntuu ettei mikään auta.
Ap
Tarvitset terapiaa ja lääkkeitä. Eli terveyskeskukseen aika ja kokeilet tavata eri lääkärin kuin sen, joka on sinua pitänyt liian jalat maassa -tyyppinä. Näytä tuo teksti hänelle ja sano, että olet välillä itsetuhoinen.
Tsemppiä, pitkä tie edessä, mutta maaliin päästäksesi kannattaa tehdä töitä! Olet elänyt nuorempana ilman näitä harhoja, joten se on mahdollista saavuttaa uudelleenkin.
Tämä ei mielestäni ole enää mitään nuoren ihmisen epävarmuutta vaan suorastaan sairasta. Illat menee itkiessä ja hiuksia repiessä jos joku toimii mielestäni "väärin".
Olen äärimmäisen kontrollifriikki ja todella epävarma. Minusta tuntuu että koko maailmankaikkeus vihaa minua ja on minua vastaan jollain tavalla. En pysty enää tuntemaan iloa, en surua enkä oikeastaan mitään muuta kuin järkyttävän voimakasta paniikkia ja kauhua. Tämä on äärimmäisen kuluttavaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tulossa uusi aika psykiatrille tammikuussa. Siellä arvioidaan lääkityksen tarvetta. Tekisin mitä tahansa että voisin vain olla normaali. Toivon todella että saan lääkkeet.
Ap
Oletko someriippuvainen, onko sinua koulukiusattu ja onko suvussasi skitsofreniaa?
Harhaluulo, jossa luulet kaiken liittyvän sinuun itseesi ja suhtaudut vihamielisesti muihin ihmisiin kuulostaa kovin narsistiselta suhteelta maailmaan. Mielisteletkö puolituttuja ja nöyryytätkö läheisintä ihmistäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä osa puhuukin susta pahaa ja katsoo pahasti. Se on faktaa. Mutta ei kaikki. Ja mitä sitten vaikka puhuvatkin tai katsovat. Anna katsoa, älä välitä.
Et voi kaikkia koskaan miellyttää.
t: ollut vähän samoja ongelmia
Vierailija kirjoitti:
Oletko someriippuvainen, onko sinua koulukiusattu ja onko suvussasi skitsofreniaa?
Harhaluulo, jossa luulet kaiken liittyvän sinuun itseesi ja suhtaudut vihamielisesti muihin ihmisiin kuulostaa kovin narsistiselta suhteelta maailmaan. Mielisteletkö puolituttuja ja nöyryytätkö läheisintä ihmistäsi?
Voi j*malauta narsisti kortti nostettu esiin! Ei aloittajaa ainakaan narsismi vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuus voi olla se, että olet ympäröinyt itsesi huonoilla tyypeillä ja vähän suurennellut asioita. Tuskin tuo tunne, että kaikki on sua vastaan kuitenkaan tyhjästä kumpuaa. Jotain vikaa ihmisissä on sun ympärillä ollut.
Kokeile hei ensin tosiaan ihan sitä puhumista. Tottakai sulle tyrkytetään lääkkeitä, mutta kokeile ensin muuta. Puhumista, käyttäytymisterapiaa, jos sellaista saa, mielenterveyden keskusliitto ynnä muut vastaavat tahot. Olet nuori ja kasvun vaiheisiin voi liittyä tuollaista. Itsekin nuorempana oli vaiheita jolloin mietin kovasti mitä muut minusta ajattelee. Ajan kanssa vähitellen lakkaa kiinnostamasta niin paljon. Mietitkö itse kuumeisesti jonkun toisen ihmisen olemusta ja pohdit että kaikki muutkin varmaan miettii just tuon yhden ihmisen elämää? Kyllä mielenkiinto asioihin jakaantuu ihmisillä laajalle alueelle.
Tsemppiä sulle kovasti - minä täällä ajattelen sinusta nyt hyvää, vaikka en tiedä edes kuka olet. Älä pelkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä välitä muiden mielipiteistä. Jos otat jokaisen sanan itseesi, niin parempi olla kuuntelematta.
Ryhdy itsetietoiseksi ja vähän ylimieliseksikin, äläkä anna ihmisten vaikuttaa sinuun negatiivisesti, tai mitenkään. Toki varo olematta liiallinen kuspää, ettei sen takia tule uusia murheita.
Tämä voi toki olla pitkä prosessi ja saattaa viedä toisenlaiselle elämän nurjalle puolelle. Kunhan osaat kursia itsesi joskus myöhemmin kasaan sellaiseksi, joka olit ennen tätä neuvomaani oppia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei mielestäni ole enää mitään nuoren ihmisen epävarmuutta vaan suorastaan sairasta. Illat menee itkiessä ja hiuksia repiessä jos joku toimii mielestäni "väärin".
Olen äärimmäisen kontrollifriikki ja todella epävarma. Minusta tuntuu että koko maailmankaikkeus vihaa minua ja on minua vastaan jollain tavalla. En pysty enää tuntemaan iloa, en surua enkä oikeastaan mitään muuta kuin järkyttävän voimakasta paniikkia ja kauhua. Tämä on äärimmäisen kuluttavaa.
Ap
Oon minäkin tuollainen ja itkenyt öitä vielä keski-ikäisenäkin. Silti, sanon sulle että älä hätäile, sinä vahvistut. Voit löytää rauhan sydämeesi, olen siitä satavarma. Ja tiedän, tuo on vaikeaa, kuluttavaa. Kyllä sinua rakastetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet töissä, ei sulla kovin pahaa tilannetta voi olla, ainakaan vielä. Töissä käymisen takia olet saanut apua nihkeästi. Monilla muilla asiat oikeasti tosi huonosti verrattuna sinuun. Ovat pakkolääkittyinä, harhailevat psykoosissa, välillä osastolla.
Vierailija kirjoitti:
AP lisää että minulla on siis selkeästi isompia ongelmia koska aina kun jokin ei mene mieleni mukaan, alan myös heti välittömästi harkita itseni satuttamista ja olen tehnyt vaikka minkälaisia viritelmiä epäonnistumisten varalle. Sitten en kuitenkaan halua tehdä mitään kun H-hetki tulee mutta takaportti täytyy aina olla valmiina jollain tapaa valmisteltuna.
Ap
Tämä kohta kuulostaa epävakaalta pershäiriöltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko someriippuvainen, onko sinua koulukiusattu ja onko suvussasi skitsofreniaa?
Harhaluulo, jossa luulet kaiken liittyvän sinuun itseesi ja suhtaudut vihamielisesti muihin ihmisiin kuulostaa kovin narsistiselta suhteelta maailmaan. Mielisteletkö puolituttuja ja nöyryytätkö läheisintä ihmistäsi?
Voi j*malauta narsisti kortti nostettu esiin! Ei aloittajaa ainakaan narsismi vaivaa.
Voi vaivatakin, sitä ei pysty ketjun perusteella sanomaan.
Minulla on ollut aikaisemmin vastaavaa, mutta aika lievänä. Muista elävästi kuinka ajattelin että vaikka joku random nauru taustalla tuntui siltä kuin minulle olisi naurettu, vaikka heti tiesin että se oli hyvin epätodennäköistä. Epäilin että liittyi huonoon minulla huonoon itsetuntoon. Kun se vahvistui en enää välittänyt niin paljon ja toisaalta en enää tulkinnut kaikkea niin negatiivisesti.
Alue: Aihe vapaa
Oletko kertonut rehellisesti miten paljon harhat vaikuttavat elämääsi ja miten suuressa mittakaavassa niitä esiintyy?