**LOKAMASUJEN SUNNUNTAISUPINAT**

Hyvää sunnuntaita vaan kaikille kanssa palstailijoille;)



Yö oli hyvä, jos ei taas vessareissuja lasketa. Muuten nukuin kuin tukki. MUTTA; Eilen jossain vaiheessa rupes selkä oireilemaan, en nyt tiedä onko tämä ISKIAS (vai kirjoitetaanko se ISSIAS..) joka vihoittelee vai mikä. JOka tapauksessa en pystynyt enää tekemään mulle niin rakasta iltalenkkiä, saati nyt aamulla aamulenkkiä. Liitoskivut tai muut eivät ole aiemmin vaikuttaneet kävelyyn, mutta tämä vasemmalle puolella sätivä kipu on niin hirveä (säteilee peppuun ja vasempaan reiteen asti), etten pysty kunnolla kävelemään. Olo on todella kurja, sillä tähän asti nuo lenkit ovat olleet pelastukseni eikä muut pikku vaivat ole olleet mitään tähän verrattuna.



ONKO KELLÄÄN SIIS MITÄÄN NEUVOJA, MIKÄ HELPOTTAA OLOA??



Katsottiin eilen miehen kanssa elokuva ja tehtiin pitsaa. Vaikka söin vain pienen palan, olo oli aikas tukala sen jälkeen. Navan kohta oli niin pinkeä, että sattui ja tuntui että nyt masu repeää! Olen syönyt kuintekin suhteellisen kevyesti tässä viime kuukaudet joten kunnon pitsa meinasi todella saada ähkyn aikaan! Nukkumaan mennessä oli uudelleen nälkä mutta en uskaltanut syödä kuin muutaman puolisulaneen mansikan, koska pelkäsin että ähky ja mahan pinkeys vaivaavat yöllä.



ANTEEKSI VALIVALIT, mua oikeasti nyt masentaa jos loppuraskaus menee selän kanssa tapellessa enkä pääse lenkkeilemään kun muuten olo on ollut niin hyvä, että olen voinut liikkkua normaalisti.



JENILLE (ja LUPICAIALLE, vai muistinko oikein) onnea kun rv 37!!!!! paukkuvat tänään!!!!



Nazu ja 36+6 (ps. perässä tullaaan huomenna!!)

Vautsi, jo toinen hyvä yö peräkkäin. Huomasi kyllä unen laadusta, että 3-v oli mummolassa yötä..nimittäin sai koko oman puolen sängystä käyttää hyväksi. Kävin vaan kaks kertaa vessassa ja lapsetkaan ei herättäneet kertaakaan.

MUTTA; toisen vessareissun jälkeen menin sänkyyn niin yhtäkkiä alaselkä oli kuin tulessa ja sitten tuli säännöllisesti semmoinen tosi voimakas kuristava rengas tuohon alamahalle. Supistukseksi ne luokittelin, vaikka olivatkin erilaisia kuin mulla aiemmin. Mulla ei oo koskaan ennen supparit tuntuneet selän puolella. Siinä meni eka 30min, jolloin sanoin miehelle, että hitto mulla pitää kohta soittaa päivystykseen, jos ei nämä lopu. Mies jo höpötti, että onpas erikoinen synttärilahja (hällä tänään synttärit ;) No, loppui ne sitten vajaan tunnin kestettyään ja nukahdin, mutta nyt odotan TOSI mielenkiinnolla sitä enstorstain lääkäriä. Kiva nähdä onko tuolla alhaalla tapahtunut mitään.



HANNALLE onnea nyytinhakureissulle! Voi hurjaa, näin niitä nyt alkaa tulla, varmaan joka viikolle tästä lähtien. Eli ei voi meidänkään vauva enää kauaa masussa olla ;)



KIrjoitin eilen jo, mutta laitan uudestaan, jos ette käy sitä enää lukemassa:



KUINKA VAHVASTI LUOTATTE ULTRASSA SANOTTUUN SUKUPUOLEEN?



Minä oon siitä rv 30 ultrasta ja varsinkin sitten siitä 33 vkolla tehdystä lähtien ihan avoimesti puhunut masukkaasta Poitsuna, Poikana tai Pikkumiehenä. Ja tosiaan, nyt eilisen (Bernuskiko se oli..?) tarinan jälkeen taas muistin, että eihän ne ultrat olekaan ihan 100% varmoja. Silti, luotan kyllä siihen, että poika tuolla myllää, mutta ois kyllä HUIMA ylläri, jos se oliski tyttö. Varmaan menis pasmat pariksi minuutiksi sekasi ja esikoinen sais taatusti vuosisadan hepulit, sen verta innolla odottaa pikkuveikkaa.. Eli, tässä mielessä ois parempi, kun ei edes utelis etukäteen sukupuolta ;) Minustakin ois tosi mahtavaa, kun salaisuus säilys synnärille, mutta oon vaan niin tautisen malttamaton luonne, ettei se mulla onnistu :D



(.) Ei mitään uutta noiden supistusten lisäksi. Vauva potkii / liikkuu kivasti ja olo on kaikenkaikkiaan hyvä. Ja ei tuo mahakaan nyt NIIIIIN iso oo, kun oikeesti kattoo. Tai no, on se aika valtava, mutta viimeksi oli vielä isompi.



Mulla on kuopuksen kans leivottu piimäkakku uunissa, täytynee lopettaa ennenku siitä tulee musta. Jos nyt ihan kaffet tarjois miehelle näin synttäreiden kunniaksi. Iltapäivällä mennään sitte pitsalle, nam!



Mianni 34+1

Mainnin kanssa samaan aikaan :)



Voi hitto mikä herätys aamulla oli...Sainnyt nukuttua paaaljon paremmin, en herännyt edes vessaan :O No, poika tuli joskus puoli seiskan aikaan väliin nukkumaan, jolloin me yleensä ollaan heräilty mutta tänään ihme kyllä nukahdettiin vielä molemmat siihen. No, herätys ei ollut kovin kiva. Puhelin soi, poika heräs ja sanoi et äiti sun puhelin soi...Menin ihan unenpöpperössä vastaamaan ja siellä oli joku saakelin känniääliö...Varmaan väärä numero, olisin varmaan mennyt linjoja pitkin kuristamaan tyypin, aaargh, sen kerran kun olis nukuttu...Huokaus!



Nyt on synnytys tullut mieleen entistä enemmän..Useaan otteeseen on tullut sellaisia synnytysmaisia vihlaisuja/jomotuksia tuonne ihan alas/sisälle, vaikea kuvailla että minne...Yksi ilta vessassa luulin jo että lähtö tuli, teki NIIN kipeää...Eilen illalla sitten taas..Miehen kättä jo piti puristaa...Aaargh, ei se synnytys enää kovin kaukana ole :)



Ens viikolla lääkäri. Ihan mielenkiintoista mennä jos sais jotain selkoa mm. kohdunsuuntilanteesta..Lisäksi jotain tietoa vauvan koostakin haluan ja vaadin saada! Mies oli nähnyt unta että synnytin kaksi poikaa.Toinen oli ollut ihan pikkuruinen ja siksi siitä ei oltu tiedetty =O



No, mutta jos menis vaikka aamupalalle. Nätti keli ulkona, aurinko paistaa ja linnut laulaa, taitaa tulla kesä ;)



Camelot 34+3



p.s Myöskään me ei tiedetä kumpi on tulossa...Pitää olla jotain jännitystä ;o)

oon saanu vihdoin ja viimein netin taas toimimaan ja nyt oon jo koukussa kaiken maailman vauvasivuihin. me muutettiin omaan kotiin viikko ennen juhannusta ja siitä asti ollu netti pimeenä, oon sitte vaan aina pikaisesti porukoitten tykönä lukenu viestiketjuja, vaan ei siellä tuu ruvettuu kirjottelee.



elikkäs olin jo alkumetreillä mukana jännäämäs,ku plussailtii ja nyt siis uuestaan " änkeen" tänne loppumetreille. on niin kiva jakaa näitä päässä ja masussa pyöriviä tuntemuksia kanssasisarten kanssa.



meillä siis esikoinen nyt 1v8kk ja tämän " junnun" LA 19.10. kaiken maailman vaivoja on matkan varrella ollut, mutta tällä hetkellä niin äiti kuin pieni poikakin voivat hyvin.



aurinkoista sunnuntaita kaikille. nyt aamuulkoilulle esikoisen kans.(rynkyttää jo ovea pipo päässä ja kumpparit jalassa)



-rual ja junnu rv 34+3-

Täälä piti nousta kasin jälkeen, kun poltti sormia niin perkeleesti taas;((

Muutoin en herännyt " kuin" 2 kertaa yön aikana, ensin kolmelta ja sitten puol seiskalta. Ekalla kertaa valvoin jonkun aikaa sängyssä, kun ei meinannut uni tulla silmään...

Arvasin tämän, tuli meinaan eilen vähän liikaa touhuttua käsillä ja tämän siitä sitten saa! Pesin nimittäin 3 käytävämattoa saunassa:D Pitkävartisella harjalla..katuharjalla siis ja kyllä ne likaset sitten olivatkin!!! Tänään saan varmaan ne jo lattialle, kuivuvat suhteellisen nopeasti kuitenkin ja eilenkin tuuli ja paistoi aurinko. Tänään paistaa ainakin aurinko:) Ja sitten vielä siivosin koko huushollin ja imurointi tekee pahaa käsille, sen olen huomannut. Niitä alkaa neulustamaan niin, että meinaa imuri tippua kädestä:( Mutta siivoomattakaan ei voi olla, se käy taas korvien väliin eli yritä siinä sitten olla! Ja isäntää en viiti laittaa siivoomaan, koska eihän täällä nyt aikuisten oikeesti " tarvisi" siivota joka päivä kuin vain mun mielestäni*punastuu*



Eilen oli jotenkin hirrrvittävän tunneherkkä päivä! Itkeä pillitin pitkin päivää vähän väliä....toisaalta en tiedä miksi ja toisaalta taas tiedän. Hävettää ihan sanoa, mutta mua itkuttaa se miten joudun olemaan pois kotoa niin monta päivää mennessäni tätä pikkuista synnyttämään. Olen ihminen, joka EI mistään hinnasta ole poissa kotoa (tai ainakaan ilman koiria ja miestä) yötä!! Mulla on ihan kaamee ikävä jo valmiiksi ja saan pelkällä ajatuksella kyyneleet silmiini saman tien! TOIVON, että tilanne on sitten eri, kun sinne oikeesti tulee lähtö ja siellä on; luultavimmin sitä mielummin ne ensimmäiset päivät on siellä sairaalassa missä apu on lähellä varsinkin, kun kaikki tulee olemaan niin uutta...ja kun ei voi tietää mikä on oma vointi jne...mutta tällaista mä murehdin*tyhmä minä* :(



Ultrasta....Mä kyllä luotan 100% siihen, että masussa on poika! Siihen tietty vaikuttaa se, että käytiin siellä 4D:ssä missä kuitenkin lääkäri sanoi näkevänsä selvästi sukupuolen (itse emme ole sitä nähneet kertaakaan). Oishan se aika paukku, jos tää tyttö olisikin....sitten olisi paljon pieniä sinisiä vaatteita tarpeettomina :D :D Mutta siis mä en voi ees kuvitella, että olisi tyttö...kyllä tää poika on ;)



Masussa sitte eilen taas tehtiin kuperkeikkaa ja heitettiin pylly toiselle puolelle:) JA POTKI NIIN ETTÄ TEKI KIPEETÄ....ihan järkyttävää muljaamista piti, välillä oikein tuli henkeä haukottua, kun tuntui aika hurjalta. No eihän se sillain kipeetäkipeetä tee, mutta kyllä te tiiätte mitä tarkoitan.?!!

Nyt on taas kääntänyt pyllyn vasemmalle puolelle eli on niinkuin on ollut suurimman osan aikaa. Ja ihan tuolla alapäässä tuntuu räpellystä ja eilen meinas muutamaan otteeseen lirahtaa pisut, kun siellä virtsarakon lähellä jotain puuhasteltiin...heh:D



Jotenkin oli illalla aika lailla vaivainen olo. Sohvalta ylös nouseminenkin vaatii aika lailla ylimäärästä puhisemista ja ähisemistä. Selkä oli ihan turkasen väsynyt päivän tiimellyksistä.....huh huh. Ei sitä enää itseään kovin ketteräksi kyllä tunne :S No, tätä se nyt on...en valita siltikään!



Masun ympäryksen mittasin eilen ja se oli 102 cm ja rv 36+6 eli ihan suhteellisen " normaali" ; mutta mun mittausten mukaan se ON OLLUT ISOMPIKIN??!! Kävi siellä 104 cm:ssäkin... Sf mitta on kyllä nousussa koko aika, että kyllä se masu kasvaa:)



NÄLÄSTÄ oli puhetta..Ei mulla ole nälkä koko aikaa olen tarkkana ollut ruokavalion kanssa paitsi eilen oli herkkupäivä :P Pizzaa tuli tääläkin syötyä, nam!!



Mut nyt isäntä heräsi...OIKEIN MUKAVAA PÄIVÄÄ TEILLE KAIKILLE!!!!



Täällä paukkuukin nyt jo " KUNNON VIIKOT" . OU JEEEEE :D :D



Terkuin: Je_Ni & " Pikku-Isäntä" [b][size=3]37+0[/b][/size]

...Ihana yö takana, en käynyt veskissä yöllä kertaakaan!!!!

Ja hyviin yöuniin auttaa myös se että ilma on alkanut viilenemään.

Noi ylilämpimät ilmat ovat olleet yhtä tuskaa.



Mulla on kanssa ollut noita liitoskipuja jo kolmisen viikkoa, vihloo niin kovin ettei meinaa saada housujakaan jalkaan, edes istuen.



Liikunta jäänyt tosi vähäiselle, alun rajujen pahoinvointien takia ja lopun tuskasen olon takia.

Olis ihanaa päästä juoksemaan ja fillaroimaan!!!

Sopivan ajan tullen hävitämme kahdesta autostamme toisen, niin joudun säällä kuin säällä lähtemään saattamaan poikaamme kouluun, niin kauan kuin se vaan antaa äidin saattaa.

Tulee taas hyvää pakkoliikuntaa mullekkin ;)



Painoa on tullu odotusaikana 17kg, masu kasvanut 102cm:iin.

Ensimmäisestäkin tuli painoa 18kg, lähtöpaino oli tosi silloin muutaman kilon vähemmän kuin nyt. Ensikoisen syntymänjälkeisenä päivänä kun astuin vaa' alle, olin ihmetykseksi lähtöpainossani, eli suurinosa pelkkää nestettä ja lapsivettäkin oli silloin tosi runsaasti.



Nyt pitäis lähtee viemään lainavehkeitä raksalta pois, " käsky kävi" .

Eilen koitin tehdä siellä jotain. Homma kun pitää olla sellaista missä ei joudu konttaamaan, eikä kyykkimään.

Imuroin sitten laittialta betonipölyt pois... mikä ei varmaan tehnyt keuhkoille kyllä kovin hyvää.



Vauveli taas nikottelee vatsassa... on tosi kovi hikkailija.



Zimppu ja vauveli 34+5

täällä suht hyvin nukuttu yö. En kyllä oo enää aikoihin nukkunu hyvin, kun ei pysty mahallaan nukkua, ja kylkiasento on mulle ihan vieras. Tyynytki tuntuu hirveen kovilta, uudesta haaveilen. Tytön luona kävin kerran kun itki, näki vissiin pahaa unta. Vessareissuja tais olla taas 3, eli ihan liikaa :/



Käytiin eilen illalla ulkona kävelyllä vaikka tuuli ja satoin, mutta kylläpä teki hyvää! Tänään paistaaki aurinko, ja ulos ollaan tässä lähössä kunhan saan karjalanpaistin uuniin muhimaan. Mies taas töissä, joten pitää koittaa jotain tekemistä keksiä..



Jenille onnea hienoista viikoista :) Ei oo enää pitkä aika sulla, max 5vko :) Jännää! Itellä vielä semmoset 7 vko, pahimassa tapauksessa 9 :/ Toivottavasti ei mee niin pitkälle.

Koitahan sulkea silmäs " sotkuilta" , että pärjäät käsien kanssa. Mutta viimestään ku vauva syntyy niin en usko että sulla enää sitte on aikaa joka päivä imuroida ;) Voi ku saisin osan tuosta siivoushimosta, mullaku ei oo yhtään mielenkiintoa siivoamiseen. On niin kömpelö olo tämän masun kanssa että ei jaksa kiinnostaa.

Ei tuo Jenin koti-ikävä kuullosta ollenkaa oudolta, koska kyllähän siellä sairaalassa ne viimeset päivät tuntuu toooosi pitkiltä. Mutta jos vaan saat pitää miehen päivisin kaverina siellä, niin kyllä se aika kuluu. Itellä oli esikoista odottaessa mies vaan pari tuntia päivässä, kun oli päivät töissä ja illalla vasta pääsi meitä kahtomaan. Mutta onneksi on se pikkunen nyytti jota saa ihastella, hoitaa ja kaikki oli niin uutta että kyllä se aika siellä jotenki kului. Jotain lukemista oisin kyllä kaivannu, koska vauva kuitenki nukkui paljon. Ja nyt aattelinki olla viisaampi ja ottaa jonku kirjan mukaan. Nukuttua kun en ite saanu vaikka yritin..



G: Meilleki on sukupuolta veikattu, mutta silti tuolla kaapissa on sekä tytön että pojan vaatteita. En uskalla 100% luottaa ultraan, vaikka esikoisen kohalla pitiki paikkansa. Mutta sillonki olin loppuun asti vähän epävarma, ja kun kuulin että tyttö tuli niin oli se aika jännä tilanne, kun en silti osannu oottaa tyttöä- ootin vain vauvaa :) No, nyt luulen että samalla tavalla menee nytkin. Vaikka yks ultra on vielä, ja taidan siellä vielä kysästä että kumpiko se nyt on..jos vaikka onki muuttunu, sehän se oisko jännä homma :)



(.) Tuleepa nyt tekstiä.. Mutta siis, iltasin mullaki on aina hirmu tuskastuminen tähän mahaan. Ei oo hyvä olla seisten, ei istuen eikä maaten, ku tuntuu että makuulla henki salpaantuu - ONKO muilla tätä ongelmaa???- Siis tulee sellanen olo niinku joku (vauva kenties;) ) painas palleaan, ettei saa henkeä. Pitää koko rintakehä suoristaa että saa vedettyä happea sisään. Tosi ikävän tuntonen, itellä sellanen kuumottava olo joka puolella.

Muuten ei suurempia vaivoja..



Nyt ulos tytön kans.

Jääsydän rv 32+5

Täällä yö sujui suht hyvin, lukuunottamatta rutiineja eli 3x vessareissu, näläntunteeseen heräämistä(mikä tietysti vaatii pientä hiukopalaa.. :D) ja poitsun rauhottelua. Se on alkanut näkemään kauheesti unia ja on muutenkin tosi levoton öisin. Mahtaisko se olla hänen tapa reagoida tulevaan vauvaan ym?Onko kokemuksia?



(.) " Tyyppi" muljaa edelleen mieluiten öisin ja aamu varhaisella.Potkut koventuneet huomattavasti ja välillä tuntuu, että tulee kylkiluista läpi =/

Samanlainen vilpertti on ollut ainakin näin masukkina kuin veljensäkin!

Närästystä on ja supistuksia muutamia kertoja päivässä. Liitoskivuista kärsitään täälläkin. Aamuisin vaatii melkoisia akrobaattisia taitoja nousta sängystä ylös, puhumattakaan itse liikkeelle lähdöstä =/



Sukupuolta ei olla selvitetty, vaikka kontrolliultrassa(tarkistettiin vauvan aortan kaari, jota ei nähty rakenne uä:sä) siihen saatiin mahdollisuus. Tykätään elää pienessä jännityksessä =)



Mitäs muuta...Huomenna neuvolaan...Saas nähdä kuinka paljon painoa on pukannut! Viimeks oli 830g/vko...No, turha stressata moisista painonnousuista.Ainakin ne saa joskus pois, ainakin toivon näin...=D

Mahamitta on muuten 102cm eli hyvää tahtia tässä kasvetaan...=)



Nyt tilaa muillekin! Hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!!!



levila+Tyyppi 36+1

Yö ei menny niin hyvin. Heräsin puol kolme, kun mies tuli varpajaisista. Sit en saanukaa melkee 2 tuntiin nukuttua, mulla on ny muutamana yönä tuntunu niitä menkkamaisia kipuja, ne ilmeisesti ihan normaali" vaivoja" ? Päivälläkin eilen tuntu, kun ensin siivoa touhotin monta tuntia, niin iltapäivästä sitten kivut tuli. Yöllä otin panadolin sen takia, muttei auttanu.



Ymmärrän Je_ni sua ihan täysin! Mulla on vähän samanlainen olo. Mä tykkään tosi paljo olla kotona miehen ja koirien kans ja se tuntuu niin pitkältä, kun pitää muutama yö olla " yksin" . Ootko muuten miettiny ja onko muut koiralliset miettiny, tuleeko teille koiranhoitaja synnytyksen ja sairaalassaolon ajaksi? Mietiin sitä itte tällä viikolla ja ollaan puhuttu ennemminkin, jos synnytys oikeen pitkään kestää, niin pitää joku pyytää kotiin hoivaamaan. Ja sit kun isäntä alottaa isyysloman sit kun pääsen kotia, niin pitää joku järjestely tehdä sairaalassaoloajaksi, kun se on ensin päivän kotona ja mä haluan sen sit sairaalaan töiden päälle. Meidän koirat ei oo koskaan niin paljo yksin, se 8 tuntia päivässä on niille normaali.



G: meillä ei mitään tietoa kumpi tulee. Mutta eikös se vähän niin oo, jos pojaksi ultrassa sanotaan, se usein niin on? Mutta jos palleja ei näy, on hatarampi sanoa onko se tyttö vai poika, jonka pallit ei vaan sillä hetkellä näy? Serkulla ainakin kun sanottiin rakenneultrassa pojaksi, ne oikeen näky! Ja pili kans :)



Tuli viileä nopeesti. Meillä alkaa jo viluttamaan aamusin. Pitää alkaa laittaan lämmitystä jo päälle...



Jännää, kun niiiin monella on jo 37 viikkoa täynnä!



bernuski 34 + 6 -huomenna paukkuu taas lukemat :))))))

Täällä myös hyvin uinuttu yö takana. Ei ole ollutkaan pahemmin nukkumisongelmia. Lähinnä vessaan nousuja...



Eilen oltiin ekassa synnytysvalmennuksessa ja tuli oikein todellinen olo siitä, että kohta sitä sitten pitää synnyttääkkin. Hui. Valmennus kyllä vahvisti ajatusta siitä, että epiduraalipuudutus on paras v-ehto mulle. Mutta senhän näkee sit itse tilanteessa, mikä käy...



Je_Ni:lle: Täällä sama homma. Ei kyllä yhtään tunnu hyvältä ajatus olla poissa kotoa sitten kun sairaalassa ollaan. Yksin olo ei ole mun juttu.. Tosin onneks siellä on se ihana käärö vierellä...Tuli eilen oikein pettymys, kun olin ajatellut, että perhehuone olisi ihana v-ehto, jotta mieskin voisi osallistua kaikin puolin vauvan hoitoon. No, eipä Treella kuulemma sellaisia enää rahan puutteen vuoksi ole. Höh. Ymmärrän kyllä sua hyvin ;)



Mulla oli eilen kanssa jo sellaisia tuntemuksia, että luulin, että nyt on tosi kyseessä. Vatsa ja häpyliitos oli tosi kipeä ja selkä ihan tulessa. Kaurapussi auttoi vähän ja sain onneks nukuttua. Toivottavasti neiti pysyisi masussa vielä monta viikkoa!!



Mä aloin kans pohtiin tuota, että voiko siihen ultraan luottaa. Lääkäri sanoi, että vaihtaa alaa, jos ei tyttö ole. Muutaman vaatteen olen sillä perusteella ostanut, mutta todellakaan ei ole mitään väliä kumpi tulee. Sitä vaan jo niin odottaa, että saa oman kullannupun syliinsä ;)



Mut nyt pitää jatkaa hommia ja lähteä kyläilemään... Aurinkoista päivää Pirkanmaalta kaikille!



Susuliini 33+1

Kyllä mullekin tuli itku sairaalassa joka ilta kun mies lähti, mutta toisaalta tykkäsin muuten olla todella paljon sairaalassa täysihoidossa ja tutustua vauvaan rauhassa. Oli mukava olla toisten " räjähtäneiden" äitien seurassa, huonekaveri oli aivan mahtava ja jotenkin koin ne 4 päivää todella tärkeiksi. Nukkumaan mennessä tosin olo oli haikea ja koti-ikävä iski. Mutta se on totta, että vauva kun oli siinä vieressä, niin se helpotti ja sai miettiä omat ajatukset loppuun saakka ja esim, synnytyksen mietin sata kertaa yön pimeinä tunteina.



Nazu

Pikkuisen tauon jälkeen jälleen täällä! Enköhän minäkin taas tästä aktivoidu kun rupeaa työt olemaan loppusuoralla ja autuas kotirouvan elämä alkaa!! Lueskelemassa minäkin olen täällä käynyt kuulumisianne, mutta omat turinat ovat jääneet vähäisiksi.



Kuulumisia... JeNin kuvailut pikkuisännän liikkeistä kuullostaa tosi tutuilta - meilläkin poika liikkuu aktiivisesti ja kääntelee peppuaan ja jalkojaan puolelta toiselle ja toisaalta aika ajoin virtsarakon " hiplailut" ovat aika tehokkaita. Välillä jalkojen iskut kylkeen jopa hieman kirpaisevat, mutta eivät satu liikaa. Mulla on kipeytynyt vasemman puolen kylkiluut kohdun kasvusta ja vasemmalla kyljellä makoilu tekee välillä aika kipeetä. Muuten voin suht hyvin vielä:) Torstai-iltana töissä ollessani huomasin pientä rusehtavaa vuotoa ja soitin varuiksi Kätilöopston päivytykseen. Siellä käskivät seurailemaan tilannetta ja ottamaan yhteyttä jos vuoto muuttuu kirkkaan punaiseksi/runsaammaksi tai jos jotain kipuja ilmenee. Vuoto johtuu kuulemma tod.näk. kivuttomista supistuksista, joita ilmenee aika paljon. Olin sitten perjantain kotosalla ja lepäilin - heti vähenivät supparit ja vuoto lakkasi perjantaina päivällä. Olen huomannut noiden supistusten ilmaantuvan liikkuessani paljon - esim. juuri töissä jossa liikun melkein koko ajan. Keskiviikkona koittaa äitiysloma ja huomennakin menen vain käymään töissä. Tiistaina varmaankin menen vielä töihin ja otan iisisti ja sanon sitten adjö kaikille!



Galluppejakin oli pari... Mulla vyötärömitta 91 cm. Onko täällä muuten muilla ns. " pieni maha" ? Mulle tullaan jatkuvasti päivittelemään että onpas sulla pikkuinen maha ja eipäs uskois että syntyy jo kuukauden kuluttua... Neuvolatäti kysyi " syötsä" ? JOO!!! Suklaata ja jätskiäkin menee aika paljon... Totesi täti siihen vain että no, ei huomaa, sulla ei oo tässä mahassa mitään muuta kuin vauva ja varmasti tunnet kaikki pienimmätkin liikkeet ja supistukset. Niinhän tunnenkin. Mehän oltiin kuukausi sitten ultrassa painoarviossa, koska yks toinen neuvolatäti epäili vauvan kasvua mahan koon perusteella. Tuloksena oli normaalia jopa hieman runsaskokoisempi sikiö:) Ja siitä päästiinkin toiseen Gallupkysymykseen - mehän saatiin tietää että poika on tulossa ja kyllä mä uskon aikalailla 100% että se todella on poika. Tuntui siltä jo ennen ultraa... Ja meillä on kyllä osteltu poikavaatteita. Mä tosin tykkään niin paljon itse vaaleansinisestä, että voisin niitä vaatteita käyttää myös tytöllä!



Mitähän muuta mulla oli mielessä... Niin, rinnoista on myös keskusteltu. Mulla vuotaa puristaessa jo ihan kunnolla keltaista/maitomaista ja toivon että se ennustaisi hyviä imetyskuukausia... Imetyspaidoistakin oli galluppia - mulla on yks hankittu, mutta se on T-paita ja voipi olla että se jää semmoiseksi kotipaidaksi kun ei talvella tule juuri T-paidoissa liikuttua. Varmaankin ostan vielä jonkun pitkähihaisen paidan valmiiksi ja imetysliivitkin pitäis hankkia. Muuten mulla on aikalailla varustelut valmiina.



Vauvakutsuistakin on kyselty... Mulle kaverit halusivat sellaiset järjestää ja ens viikon lauantaiksi sain kutsun ystäväni luokse omiin baby showereihini! Aika ihanaa, että kaverit & sisko sillain haluavat muistaa mua ja tulevaa vauva!



Nyt kotiaskareiden pariin! Aurinkoista sunnuntaipäivää!



Bluewish rv 34+4

en voi olla kommentoimatta ;) Kun Bluewish sanoi tosta että tihkuu jo maitoa ja toivoo että imetys onnistus, että se ois hyvä merkki.. Mutta mulla on vaan itellä vähän ristiriitanen olo nyt ton asian suhteen. Kun esikoista oottaessa alko jo puolessa välin raskautta tihkumaan maitoa, mutta silti koko imetyksen (8kk) aikana ei maitoa tullut riittävästi. Joka päivä jouduin antamaan lisämaitoa. No, nyt tässä raskaudessa ei oo tullu tipan tippaa maitoa, vähän siis jännään että miten nyt oikein käy? Tuleeko maitoa ollenkaa.. Mutta uskon, että tuolla maidolla joka tihkuu raskauden aikana, ei taida olla mitään viittausta siihen että alkaako sitä maitoa tulla synnytyksen jälkeen vai ei. Tai näin mulle sano th ja luulen että se ehkä pitää paikkansa? Kommentoikaa joku jolla on kokemusta!

Voi miten helpottavaa kuulla, että monilla on samoja ajatuksia tuosta sairaalassaolosta:) Mä oon niiiiiin kova ikävöimään ja tyhmä teen sitä sitten jo etukäteen...äsh!! Mutta kuten siellä moni sanoi niin on varmasti ihanaa tutustua vauvaan ihan rauhassa sairaalassa ja saa vain " olla ja ihmetellä" ;) Meillä isäntä aloittaa isyyslomansa heti vauvan synnyttyä ja on päivät koirien kanssa kotosalla. Me myös pidetään sitä 8 tuntia rajana mitä pidetään koiruuksia kahestaan, vaikka pärjäisivät kyllä kauemminkin. Meiltä on synnärille 40 km matkaa. Mikäli tuo vauvanhakumatka venahtaa niin saadaan kyllä esim. mun äitini taikka siskoni käyttämään koiria ulkona tilanteen niin vaatiessa! Melkein kyllä jo etukäteen tiiän, ettei meillä isäntä pysty olemaan paikoillaan enempää 8 tuntia elikkä ettei päivittäin sairaalassa viihdy ainakaan tuon pidempään PAITSI että voi tietty käydä kahteen kertaan...ja niin varmasti kyllä tullaan toimimaankin :) Ja pitäähän tuo välillä kahville ja syömäänkin päästää, heh:D

No, se on kuitenkin vain 3-4 päivää mikäli HYVIN kaikki menee eli eiköhän siitä ihan hengissä selviä!! Hope so!!



Mä sitten tuossa jo moppasin lattiat taas ja pesin sälekaihtimia ja ikkunoita ja pyykit ois kohta koneessa narulle valmiina...

Musta on nyt raskauden myötä tullut ihan törkee siivousintoilija, ihan välillä jo itteekin rasittaa...mutta toisaalta, kun on täälä päivät pitkät kotona niin mitä muutakaan sitä oikeestaan tekis?? Vauvalle on kaikki valmiina ja mitään ihmeellistä ei viitsi/jaksa.



Me mennään tänään katsomaan elokuviin se Tokyo Drifting mitä ollaan tänne odoteltu jo vaikka kuinka kauan!!!! Hyvä, ettei ehtinyt tulla ennen vuokralle kun tänne ensi-iltaan :(



Mä huusin huuto.netistä uuden imetystyynyn ja se on ihan kummallisen mallinen pitkä pötkö...ihan liian loiva sillain, ettei sitä saa hyvin mielestäni. Tuo on sellanen puhallettava malli ja mä mietin, että jos kävisin ostamassa sitä " säkkituolin täytettä" sinne sisälle niin sitten se varmasti olisi hyvä. Nyt se ei näytä oikein käytännölliseltä:( No, eipä ollut kyllä kalliskaan, 10¿ ja päälliskangas on oikein kivannäköistä eikä ihan ohuttakaan.



Mulla on keskiviikkona seuraava neuvola.....valmiiks jo hirvittää painonnousu, vaikka syönyt en turhia olekaan (lukuunottamatta eilistä pizzattelua). Sitä vaan tuntuu kertyvän muutoinkin ihan liikaa :) No, ei oteta siitä stressiä...juu eipä :D



Nyt mun pitäis varmaan mennä laittamaan jo vaatteet tän yökkärin tilalle ja jos itteensä kuntoonkin pikkuhiljaa rupeis laittamaan. Isäntä on jokkiskisoissa(ja mä sain hepulin...) ja lupas tulla tuossa puol kahden maissa...



Jatkan taas tuonnempana mikäli tulee jotain mieleen...



T. Je_Ni...edelleen 37 täynnä..

Ulkona olikin tosi kivan pirtsakka keli.

Tälläinen syksy kelpais mulle :)



Tosta ikävöinnistä. Meillä meni esikoisen kanssa se niin että mies oli aamusta iltaa sairaalassa mun kanssa ja JOKA ikinen ilta kun sen piti kymmeneltä sieltä lähteä niin multa tuli itku ja poru. Vaikka tiesin että se tulee heti aamulla takaisin kymmeneksi :D

Mutta ne tunteet kun meni kuin vuoristorata silloin...

MUTTA nyt olenkin jo valmiiksi murehtinut sitä että mulle tulee ikävä, ei miestä, vaan esikoista :(

Itkettää jo valmiiksi :/ Mutta onneksi esikoiseltakaan ei tarvinnut sairaalassa olla kuin pari yötä niin onhan mun siitä selvittävä, onhan...Ja minä muka aikuinen =P



Mulla tulee kanssa maitotippoja rinnoista, eilen oikein vuosi niin että piti liiveihin laittaa suojat. Puhuin tästä neuvolassa ja minun th taas sanoi että se tietää sitten runsasta maidon tuloa vauvan synnyttyäkin..Ja puhui jopa että pitäis alkaa luovuttajaksi =O

Mä en nyt ihan tuon perusteella alkais henkseleitä paukutteleen että maitoa tulis niin paljon että oiekin luovuttamaan pystyis...Sen näkee sitten kun vauva syntyy.

Esikoiselta mulla tuli alkuun maitoa niin paljon, että yöllä mulla piti pitää taiteltua pyyhettä rintsikoiden sisällä jottei kaikki paikat kastuis ja siltikin kastui =O Mutta tasoittuihan se sitten siitä pian..:)



Synnytys alkanut tosissaan olemaan mielessä ja erityisesti tuon esikoisen kohtalo jos lähtö tulee yöllä. Mun äidille poika menee hoitoon, mutta ongelmana on se että sillä ei ole ajokorttia ja välimatkaa on 45km.

Meinaa iskeä hätä jo asian suhteen...



Nyt syömään!

Mulla lupa tänään vaan olla ja parannella itseäni kun huomenna arki taas koittaa ja pitäis yksin jaksaa hoitaa poikaa...

Eilen illalla aattelin silittää loput pesemäni vauvanvaatteet ja laitoin silitysraudan lämpiämään. Ihmettelin, kun siihen ei syttynyt valo. kokeilin, onko johto hyvin seinässä ja ei vaan valo syttynyt. Vaihdoin viereiseen pistorasiaan, kun ajattelin pistorasiassa olevan jotain häikkää....vaan ei syttynyt. Koitin niihin pistorasioihin lamppua ja hyvin toimi...Mitä ihmettä? Sitte siinä ihmettelin ja yhtäkkiä...*räiskis* ja LIEKIT LÖIVÄT siellä johdon päässä pistorasiassa!!!!!! Mies oli tallissa...PELÄSTYIN IHAN TÖRKEESTI ja äkkiä siihen pistorasian viereen ja johdosta kiinni ja vedin sen pois...Liekit olivat jo helpanneet ja puhaltelin sitä kytevää johtoa siinä...!!!!!! Itkuhan siinä tuli, kun niin helkutisti pelästyin;( Silitysrauta meni jotenkin oikosulkuun ja sulatti johdon kuoren ja toisen sisällä olevista johdoista. Kamala haju oli hetken aikaa!

Eikä sitten käynyt mulla mielessäkään siinä kohtaa, kun vedin sen johdon pois seinästä, että OLISIN VOINUT SAADA VAIKKA TÄLLIN???!!!! Mies sanoi, että ois tarvinnu mennä ottaa päävirta pois...No kun ei ihan heti ekana tullu siinä kohtaa mieleen vaan päällimmäisenä oli, että se johto pitää saada ÄKKIÄ IRTI SEINÄSTÄ!!



Että semmosta...Huomenna siis silitysrautakaupoille menee hän!!



Pakko kertoo...Nyt meen... Tsau!

Parin päivän palstatauon jälkeen vois jotain kirjoittaa.



Mulla on ollut jo viikon kestävä päänsärky. Välillä särkee paljon ja välillä saattaa olla parin tunnin tauko, mutta kuitenkin särkyä on päivittäin. Lisäksi välillä tekee pahaa. Mulla on kotona verenpainemittari, joten raskausmyrkytyksestä ei pitäisi olla kyse. Paineet on kyllä hieman nousseet normaalista, kun ne ovat yleensä liian matala, mutten usko kuitenkaan sen olevan syynä. Tietääkö joku voiko tällainen jatkuva särky ja pahoinvointi olla oire jostain muusta ongelmasta? Migreeniä tämä ei kuitenkaan ole, koska särky on paljon laimeampaa kuin migreenissä.



Meillä oli anoppi viime viikon apuna ja nyt tänään lähti. Oli kyllä mukava välillä levätä. ei tarvinnut kokoaikaa kyykkiä ja nostella. Nyt vaan tuntuu entistä raskaammalta, kun oli niin helppoa välillä. :)

Toisaalta on mukava olla taas oman perheen kesken.



Turvotusta, supisteluja ja liitoskipuja edelleen. Tuskin poistuvat ennen synnytystä. Kädet tuntuu ihan pökkelöltä tai varsinkin sormet. Kuumottaa ja tuntuu ettei taivu kunnolla.



Mittasin tuossa huvikseen mahanympäryksen. Se oli 105 cm navan kohdalta. Täytyy sanoa, että mun mielestä mulla on normaalia pienempi maha. Eilenkin pari ihmistä veikkasi että laskettu aika olisi joulukuussa. Itsekin olen sitä mieltä, että maha on paljon pienempi kuin yleensä tähän aikaan raskaudesta. Sillä varmaan on merkitystä, että vauva on ihan laskeutunut, mutta toisaalta ihmettelen, että sf-mitta oli kuitenkin rv 34+1 32 cm, joka ei mielestäni ole kovin vähän.



Mulla on painoa tullut kiitettävästi. Olisko jotain 15-16 kg. Olisin tyytyväinen, jos jäisi alle 20 kg.



Miten muuten teidän vauvat hikkailee? Meillä oli vauvalla esim. eilen jotain 5 kertaa hikka, joka kesti kerrallaan aina aika pitkään. En muista, että näin kovia hikkailijoita olis muut lapset olleet.



Mulla on taas alkanut tulemaan paksua limaa. Välillä tulee isoja klönttejä kirkasta ja välillä se on valkoista tai keltaista. Tulehduskokeet otettiin äitipolilla reilu viikko sitten ja kaikki oli negatiivisia. Jopa streptokokki-b joka edellisessä raskaudessa aiheutti ongelmia oli negatiivinen. Välillä oon miettinyt, että voiskohan nämä olla jo jotain limatulpan palasia, kun on noita supistelujakin ollut niin paljon. Mutta verta niissä ei kyllä ole ollut mukana ollenkaan. Onko kellään muulla tällaistä " vuotoa" ?



Lähdenpä tästä suihkuun virkistäymään. Mukavaa sunnuntaita!



Pixelina rv 34+5

Ihanan pirteä ja aurinkoinen keli, ainakin täällä kymenlaaksossa! Pihahommia puuhailtu ja lapsia harrastuksiin kuskailtu jo heti aamusta lähtien. Lakanatkin sain jo pihalle tuuleen kuivumaan ja uusi satsi taitaa olla koneessa jo valmiina. Lasten kuskailua taas iltapäivä...



Rintagalluppiin, niin minullakin tulee puristettaessa kellertävää nestettä rinnoista, on tullut jo pitkään. Näin ei ole edellisissä raskauksissa ollut, mutta maitoa on riittänyt siitä huolimatta 10kk. Että eipä tuolla etukäteen herumisella ainakaan minun kohdalla ole ollut taikaa.



Mahanympärys on tällähetkellä 97cm ja se 7kg on tullut painoa lisää. Maha on pieni sf mitta torstaina muistaakseni 31.5 tai 32.



Joku väsymys/masennuskausi on nyt ilmeisesti menossa, kun mikään ei huvita ja kaikki ottaa pattiin sekä väsyttää niin maan pirusti kokoajan, että kun saisi vaan nukkua!!! Toivottavasti menee pian ohi, kun olisi seuraavat puolitoistaviikkoa jaksettava touhuta yksin lasten kanssa!!! =(



Mutta nyt paisti ottamaan uunista ja syömään!!!



Leppoisaa sunnuntaita kaikille!



Neljäs 34+1

Siis mulla on niin rasittava ja ärsyttävä olo, et ei oo tosikaan. Yön kyllä sain nukuttua suhteellisen hyvin, vain kerran vessassa. Lapset pitää hirveetä älämölöö, menisivät edes ulos..

Mies on töissä..



Nyt on pari päivää reidet olleet tosi kipeet ja lonkissa vihloo. Ja muutenkin sitä tuntee ittensä niin kömpelöks. Kyllä mä niin haluisin tän vauvan jo syliin. Maksimissaan 6 viikkoo vielä, no keskiviikkona on se lääkärinneuvola niin tietää, et onko mitään edistystä tapahtunut.



Mittasin mahan ympäryksen navan kohdalta ja sain tuloksen 110cm. Tuntuukin, että tuo masu kasvaa eteenpäin ja sitten, kun ittellä on pituutta huikeat 160cm niin aika norsu tässä on. Kauhistuttaa taas mennä neuvolan vaakalle, se näyttää aina enempi kuin tuo kotivaaka..



Meillä ei kanssa ole tietoo vauvan sukupuolesta. Kaikki kyllä veikkaa tyttöö mut ittellä on välistä niin poikafiilis ja välistä tyttöfiilis. Nuorimmainen (poika) odottaa kovasti pikkuveljee. Isommat eivät edelleenkään ole kommentoineet raskauteen mitenkään. Paitsi tuo tyttö (12v) sanoi, et niitten liikkaope on raskaana ja se vaan jaksaa pitää liikkatunteja. Oisko ollut pieni huomautus mulle, et kun sä vaan vaivasena makaat..



Täytyis varmaan yrittää hetki nukkua ja sit rueta tekee ruokaa. Ai niin, nälkä on kyllä aika usein ja varsinkin herkkunälkä. Sitä kun oliskin niin paljon itsehillintää, et jättäis ne herkut sinne kauppaan. Mutta kyllä oikeekin ruoka maistuu.



Että tämmöstä valivalia täältäpäin, toivottavasti huomenna olis parempi päivä..



Jaksuja kaikille!



myttynen 36+2

taas vain pientä kommenttia :)

Mulla ei oo aikasemmissa raskauksissa tullu vielä raskausaikana maitoa, että siihen en osaa sanoa mitään, mutta maidon riittävyyteen.

Siihen vaikuttaa niin monia asia, ettei yhestä tuomosesta voi mielestäni sanoa miten se sitten lähtee menemään. Ite kyllä veikkaisin sen tarkottavan ainakin alkuun runsasta maidon eritystä!:) Mutta merkitystä on myös tosi paljon esim vauvan imuotteella(!) ja jopa sillä kuinka paljon itse juo imetysaikana. Minun mielipide on, että maitoa tulee niin kauan ja niin paljon kuin tarvii, jos muut asiat on kunnossa, kuten juuri tuo imuote, riittävä juominen ja rinnan tarjoaminen ekana aina tarpeen tullen.

Olen kuullut, että syntyessään vauvalla on suuri hätä elämässä pärjäämisestä, että se huutaisi koska pelkää kuolevansa. Mahassahan kaikki tarpeet on tyydytetty ilman yhtään pyyntöä. Suurin hätä on ruuasta ja siksi sitä pitäisi tarjota vauvan itkuun ensimmäisenä (mutta tiedämmehän senkin, että jos ensin tissität ja vasta sitten peset ne sonnat, voi kaikki tissimaidot tulla sen pyörittelyn seurauksena ulos, joten järki kulkekoon tuossa asiassa ensin...).

Mutta ei sekään välttämättä ole niin helppoa. Maitoa ei alkuun tule ja kun tulee, vauva saattaa tikahtua sen paljouteen ja nielee yhtä paljon ilmaa kuin maitoakin ja sitten taas itketään... Suosittelen vinkiksi päästämään ensimmäiset suihkut harsoon tai vaikka varalta pulloon ja vasta vähän tyhjemmillä tisseillä imettämään vauvaa.



Kylläpä riittäisikin imetyksestä tekstiä! Mutta ei enää, kun aihe on odotus.. :)



t.mimosa rv 35+5

yhden imetyksessä rintaraivareiden takia " epäonnistunut" (3kk) ja toisen kanssa menty vaikeuksien kautta voittoon (imetetty 1v asti).

jännätään miten kolmas, kun tuntuu, että nännit jo nyt huonossa kunnossa (kuivat) vaikkei vielä yhtään imua niistä vauva ottanutkaan!...