<3 Marrasmurut tiistaina (28.3) <3

Unohdin eilen katsoa kakkososan Prisma-dokumentista: Elämä ennen syntymää. Aargh! :(

Kuka muisti katsoa?

Ja heti päivän kysymykseen... Meillä esikoinen tulee todennäköisesti jatkamaan ryhmiksessä 2 päivää viikossa äitiysloman ja lyhyen hoitovapaan ajan. Näin ollen siis ei ole tuota hoito-ongelmaa, etenkin kun jos kaikki menee hyvin, niin meinaan pyytää mahdollisimman pikaista kotiutumista sairaalasta. Jos kuitenkin näyttää siltä, että emme joko jatka esikoisen hoidossa oloa (mikä on tällä hetkellä todella epätodennäköistä), niin uskoisin, että mies pitäisi sitten päivän-pari isyyslomaa siinä välissä, vaikka mielellämme ei tuota tehtäisikään.



Sekin vaihtoehto olisi tietysti, että hankkisi hoitajan esikoiselle kotiin (meilä lähinnä anoppi), mutta en kyllä usko että me niin tehtäisiin. Eli teidän tilanteessa Swehina ottaisin kyllä sen ylityöt ja niistä vapaa synnärikeikan aikaan.



Kaikista parasta toki olisi, että synnytys sattuisi viikonloppuun ;) Pe jos pyöräyttäisi vauvan, niin sunnuntaina voisi jo päästä aamusta kotiin :)



Mutta tällaisia mietteitä tänä aamuna :) Enää yksi yö neuvolaan... Ihan niin kuin joulua odottaisi...



Marrastoive rv 9+2

Mutta katsoiko kukaan illalla kakkoselta ruotsalaista dokkaria vauvan odotuksesta? Siitä saatiin kyllä miehen kanssa hyvät keskustelut aikaan :)

Swehina:

Unohdin eilen katsoa kakkososan Prisma-dokumentista: Elämä ennen syntymää. Aargh! :(

Kuka muisti katsoa?

Ei harmita enää :D Sunnuntaina tulee uusinta klo 14.25 (Tv 1) x)

Eilen sitten käytiin alkuraskauden ultrassa. Pelko oli kova, sillä edellinen raskaus meni kesken juuri näihin aikoihin.. Sielä se pikkuinen sydän sykki niin reippaasti, että meinasi päästä tältä äidiltä itku. Lääkäri mittasi koon perusteella rv 7+0, omissa laskelmissa olin päätynyt rv 7+2, eli ei paljon heittänyt oma arvaukseni.



Nyt uskaltaa taas hitusen huoahtaa helpotuksesta, oireetkin kyllä kertoisivat istukan hyvästä toiminnasta. Hampaidenpesu meinaan on muodostunut aika kidutukseksi aamusta, vaikka mahassa ei ole mitään täytteenä, niin aina se oksennusrefleksi tulee. Muuten ällötys vaivaa koko päivän ajan tasaisesti ja rinnat on tosi kipeät, haju- ja makuaisti tehostunut äärettömän selviksi..



Aloin oikein äitiyskortin kortin kanssa muistelemaan edellistä raskautta (poika 12/03), ekalla neuvollakäynnillä ~rv 9 silloin ei ollut vielä muita oireita, kuin pissahätä koko ajan. Olisikohan nyt sitten toisen merkkinen tulossa ; )



Ainiin, katselin kyllä sen 2. osan siitä Prisman dokkarista nauhalta, mutta nukahdin kesken.. hitusen jälkeen 9! Tuleekohan se ruotsalainen dokkari uusintana? Meni multa aivan tutkan ohi.



Niin ja joku kyseli, miten aiotaan järjestää ensimmäisen lapsen hoito synnytyksen ajaksi.. hmm, olin ajatellut jatkaa pojan päiväkotihoitoa osa-aikaisena vauvan syntymän jälkeen, mutta taas toisaalta haluaisin pitää ihan kotona ja käytäisiin sitten jossain kerhossa.. Varsinaisen synnytyksen ajaksi varmaan saadaan mummu tai oma siskoni hoitamaan ja sitten isänsä saa olla pojan kanssa kunnes kotiudumme vauvan kanssa.. hmm ei vielä kovin tarkkaan ole tosissaan mietitty

Päivän kysymykseen: Mies on sillä aikaa esikoisen kanssa kotona. Mies ei pysty kesällä pitää kokonaista kesälomaa, koska se on todella vilkasta aikaa töissä. Niinpä säästämme loput lomat marraskuulle :) Sit jää kivasti aikaa olla vauvankin kanssa kotona.



Väsymys on hellittänyt, ei eilinen iltavuorokaan ollut niin paha kuin kuvittelin etukäteen. Toisaalta kyllä pelottaa kun oireet on ruenneet hellittämään jo tässä vaiheessa.. Hitsi kun pääsis nopeesti ultraan..



Mutta nyt esikoinen haluaa lähteä ulkoilemaan, niin on kai se vietävä..



marrasnasu 7+3

Eli lapset kyllä kunnossa, mutta äippä kipeänä..



Niin alkuun siitä miehen ja lasten hoidosta sairaalassa olon ajan. Eli meillä viimeksi tehtiin niin, että miehen työnantaja suostui siihen, että mies jäi sairaslomalle muutamaksi päiväksi. olin vikon sairaalassa, mutta siinä välissä toki viikonloppu. Ja sitten meni päivän ja yhden yön mummin luona. Mutta nyt työnantaja vaihtunut, joten saapi nähdä miten saa sovittua tällä kertaaa. Ei olla vielä tosin mieitty sinne asti.

Esikoinen jäi kotiin kun itse jäin äitiyslomalle, nyt on seurakunnan kerhossa kaksi kertaa viikossa 2h kerrallaan. Ihan on riittänyt, vaikka tuo meidän neiti onkin täysaktiivinen pakkaus! Saa siis jatkaa sitä ensi syksynäkin.



Oireet tuntut kadonneen- mikä sitten aiheuttaa ihan kauheita epämääräisiä fiilareita. Että mitä jos.. Se yksi tuulimuna siellä kummittelee. Ja mieskin jo huolestui, niin sehän vaan lisää omaa rauhaa..kyllä! Flunssa toki vie voimia, mutta se on ihan eri juttu..Rintoja ei kivistä tms. Ällöolokin meni jo.



Ensi viikolla tuo selviää. Pääsen äitiyspolille ultraan ensi tiistaina. Piti mennä vasta viikon 12 tienoilla, mutta onneksi sanoivat että tule heti vaan..Ettei tarvitse murehtia kun tuntuu että olen tällainen perusnega tällä hetkellä. Että viikko vielä epätietoisuutta..Toivotaan kuitenkin pelon ohella sitä parasta!



Mitähän sitä vielä. Eipä kai kummempaa. No, taustalla olen ollut, mutta oma kirjoittelu on vähän niin ja näin. Yritän skarpata ;)



Haltijapipari 7+2

Mulla kanssa jäi esikoinen hoidosta pois, kun jäin kuopuksesta äitiyslomalle. Tämä ratkaisu on aina ollut milestäni se ainoa oikea! Mutta, mutta... Nyt mulla on semmonen ajatus päässä, että lapset olisi vielä loppuvuoden tarhassa osa-aikaisena, kuten nytkin... Eli lokakuussa saisi äitiyslomalla todella lomailla sen kolme päivää viikossa ja synnytyksen jälkeenkin olisi vielä aikaa totutella vauvan rytmiin ja nukkua silloin kun vauvakin. Lapset kuitenkin kotona neljä päivää viikosta, joten ehtisi totutella kolmilapsisen perheenkin elämään = ). Hoitopäiväthän voisivat sitten olla aina ti, ke ja to, niin jäisi sitten pitkä viikonloppu yhdessä touhuttavaksi. Kun olin kuopuksen kanssa kotona, esikoinen kävi parina päivänä viikossa aamupäiväkerhossa. Täytyy tuotakin sitten ensi vuonna harkita/ syksyllä hakea paikkoja ehkä myös nykyiselle kuopukselle.

Sitten tuohon toiseen aiheeseen. Eli synnytyksen aikaiseen lapsen hoitoon. Viimeksi poika oli mummolla, mummilla ja kotona miehen kanssa. Mies ei ollut mukana synnytyksessä eikä varmaan uskaltaudu nytkään, enkä aio pakottaakaan. Joten sikäli helooi tilanne. Asutaan ihan sairaalan vieressä, joten voin reippaana supistellen kävellä synnyttämään = ). Ekan synnytys kesti 4,5h ja tokan 2,5 eli toivottavasti ei tule kiire!

Just tultiin ulkoa ja ruoka on uunissa. Olo hyvä, mutta väsymys kauhea! Huomenna ultra!!!!!!!!!!!!!!!!!

Effica ja Pyry 9+0

Eli ykkösen dokkarin katsoin, mutta kakkosen dokkari jäi Bondin alle!

Kauhea keli ulkona.Eipä kauheasti tee sinne mennä.



Niin,meillä on mummut apuna sitten,kun tulee sairaalaan lähtö ja mies pitää isyyslomaa,että päästään alulle.Meillä nämä kaksi pienintä ovat kotona sitten kanssani vauvan lisäksi.3v neiti menee varmasti syksyllä seurakunnankerhoon pari kertaa viikossa.

Ja 3 koululaista osaa jo auttaa minua:)



Meillä ois lauantaina lähtö lappiin ja otetaan mukaan nämä kaksi pienintä.Koululaiset jää mummun ja vaarin hoiviin.

Toivottavasti silloin parempi ilma.



En ole vieläkään saanut aikaseksi soittaa sinne ultraan.

Oishan se mukava nähdä ja tietää,että kaikki ok.

Neuvolaan en vielä aijo soittaa,kun sinne kuitenkin menen vasta rv11 joten sinne ei mitään kiirettä.

Nyt minulla kait nuita rv6.



No,eipä nyt irtoa mitään muuta joten heips vaan!

Pakko jotakin kirjoittaa, vaikka päätä olenkin pitänyt pöntöllä koko aamun :-(. On taas niin huono olo ettei uskoisi. Toivottavasti olotila helpottaa loppuviikkoon, sillä pitäisi taas mennä töihinkin perjantaina.



Täytyy sanoa, että olen todella kovilla. Ajatukset ovat nyt melko lailla synkkiä ja pahimmassa yökkivaiheessa jo alkoi koko homma kaduttaa. Kuulostaa varmaan kauhealta, mutta kun olo on tosi kurja...



Meillä ei noita hoito-ongelmia tule olemaan. Lapset kun ovat molemmat koulussa ensi syksynä, eikä ip-hoitoakaan näin ollen tarvita kun olen itsekin kotona.



Olen nyt kahtena yönä nähnyt vauvaunia. Vauvalla on päällään sellainen froteinen sammalenvihreä potkupuku ja se on erittäin rauhallinen :-) Hyvä kun muistan unessani sitä syöttää kun se ei itke ollenkaan :-)



Alia: Onnea kaksosraskaudesta! Itselläni ei välttämättä olisi ollut kovinkaan rauhallinen mieli tuosta tiedosta, sillä haluaisin ehdottomasti vain yhden vauvan...no, näkee sitten mitä tuolla masussa oikein möyrii. Äidille tuo möykky ainakin aiheuttaa kurjaakin kurjemman olotilan.



Söin sitten tänään vahingossa syklamaatilla makeutettua vanukasta. Ei noista ulkomaisista kyllä koskaan tiedä. Pitää olla kaupassa tarkempi. No, tuo vanukas on tullut jo ulos moneen kertaan tämän aamun aikana.. :-)



Huh, nyt on pakko mennä taas huilimaan kun alkaa pystyasennossa tekemään niin hurjasti pahaa...tsemppiä kaikille enemmän tai vähemmän huonosti voiville :-)



T. Kanelisokeri (7+3)

Pakko oli minunkin kirjautua tänne palstalle ja liittyä marrasmuruihin mukaan :)



Meillä on toivottu esikoinen odotuksessa ja vielä kovin aluillaan. Raskausviikolla 6 vasta ollaan (5+3).



Olen tuntenut vatsakipuja viime ja tällä viikolla ja koska noista vatsakivuista on marrasmurut jossain tuolla aikaisemmin keskusteltu/ihmetelty niin kerron omat kokemukseni.



Tänä aamuna vatsakivut olivat entistä kovemmat ja häiritsevämmät ja päätin soittaa Mehiläiseen ihanalle gynelleni, joka clomitkin alun perin minulle määräsi. Kävin äsken hänen vastaanotollaan ja ultrassa näkyi kohdun sisäpuolinen raskaus :) ja vielä kaiken lisäksi ihan vähän kaikuakin eli jotain elävää siellä on *NYYH...ilosta*. Tätä ei uskoisi millään todeksi.



Vatsakivut johtuivat/johtuvat kohdunkasvukivuista. Muita oireita ei olekaan, paitsi rintojen ajoittanen kipu/aristus.



Nyt sitten odotellaan innolla viikon 8 ultraa ja neuvolaa.



Toivotan onnekasta odotusta kaikille marrasmuruille ja hyvää tiistaipäivän jatkoa kelistä huolimatta!



-Rollerskater-

Eli meillä tosiaan on kaavailtu, että esikoinen jatkaa 2 päivää viikossa (ti ja ke) ryhmiksessä. Me ollaan omalle kohdalle todettu, että tämä on paras ratkaisu. 3v. kuitenkin jo kaipaa jotain muutakin kuin äidin ja vauvan seuraa, mutta toisaalta 2 päivää viikossa hoidossa ja 5 päivää viikossa kotona (sekä ne kahden päivän illat) ei kuulosta kovin pahalta yhtälöltä missään mielessä. Tällä järjestelyllä saamme pidettyä esikoisella saman hoitopaikan ja kuopuksenkin sitten sinne samaan paikkaan reilun vuoden ikäisenä. Meillä kun on ollut muutto äskettäin ja nykyinen hoitopaikka on eri alueella kuin mitä asutaan, niin todennäköisesti emme saisi sitä samaa hoitopaikkaa enää äitiysloman jälkeen, jos sen irtisanoisimme. Ja se nykyinen hoitopaikka on ihan unelmien täyttymys!!!



Kerhohan toki voisi olla esikoiselle hyvä " seuranhakupaikka" , mutta kuljetukset sinne ja takaisin vauvan kanssa apostolin kyydillä veisi leijonan osan päivästä ja vain kahden tunnin takia. Ei maksaisi vaivaa, kun siinä samalla joutuisimme jättämään sen aivan upean hoitopaikan. Eri asia tietysti, jos aikoisin jäädä kolmeksi vuodeksi kotiin (tai kotona olisi kaksi isompaa, joista seuraa toisilleen). Mutta tarkoitus on kuitenkin palata tammikuussa -08 töihin, joten reilun vuoden takia ei viitsi tehdä elämä vaikeaksi ;)



Niin ja siis siinä vaiheessa kun vauva kotiutuu sairaalasta olemme tietysti koko perhe yhdessä kotona, eikä esikoista viedä " alta pois" hoitoon... Sitten kun mies menee taas töihin, niin esikoinenkin jatkaa hoidossa sen 2/pv viikossa.



Kaikkihan toki tekee ratkaisut itse ja täytyy myöntää, että olen kyllä saattanut vähän katsoa kieroon, jos olen kuullut jokun olevan mammalomalla ja esikoinen hoidossa... Ja edelleen ehkä katson, jos esikoinen on siellä hoidossa joka päivä. Mutta siis jokainen sen oman tilanteen mukaan :)

Päivän kysymykseen kommentoin minäkin.

Tyttö ei ole vielä hoidossa, joten hän on vauvan ja minun kanssa kotona silloinkin, kun vauva tulee. Se onkin vaikeampi juttu, että miten järjestämme hänen hoidon, kun lähdemme vauvaa hakemaan. Todennäköisesti hälyytämme toisen mummin meille siksi aikaa.



Minäkin katsoin eilen sen prisman dokumentin. Jotenkin tämä oli pitkäveteisempi kuin se ensimmäinen... Mutta hyvä kumminkin :)

Tänään tulee neloselta myös aika kiinnostava dokkari lapsista, jotka eivät tunne kipua. Aika hurjalta kuulostaa.



-Myyry ja masu 5+6

Meillä vain on ollut sellainen mietintä päällä, että miten me voitaisiin säästää miehen isyyslomaa, ettei sen tarvitsisi käyttää kokonaista viikkoa vain sen takia kun me ollaan tulevan vauvan kanssa sairaalassa.

Enemmän hyötyä miehestä olisi jos saisi aloittaa isyyslomansa vasta sitten kun vauva ja minä tullaan kotiin. Sektiosta kun en parantunut viimeksikään, kovin helposti.

Mä luulen että meillä toimisi tuo, että mies tekisi viikon verran ylitöitä ja ottaisi sen viikon sitten *loman* kannalta ja hoitaisi esikoistamme.

Tämä oli helpoin ja mukavin tapa kaikille. Sitten tuon viikon jälkeen alkaisi vasta se isyysloma, täysimittaisena.

Äitiyslomalla kun olen, aion laittaa esikoisen kerhoon, kirkon tarjoamaan kerhoon. Käsittääkseni se on kaksi kertaa viikossa ja uskon että se riittää meidän pojalle, kun tämä lapsi on enemmän ja vähemmän kotihiiri. Haluaa olla kotona, jos vain saisi olla x)



Siivonnut koko päivän...

Ja se tuntuu kunnossa. Kauhea olo (ällötys) ja päänsärky.

Pakko mennä lepäämään hetkeksi.



Swehina

Alkuun päivän aiheet, dokkarit jäi katsomatta...

Hoitoasiasta: Kun synnytys käynnistyy niin soitamme kotiin hoitajan, mumman, kummin tms. täytyy se sitten sopia kun asia ajankohtaisempi et kuka tulis. Sit mies jää heti kahen, kolmen viikon isyyslomalle. Esikoinen aloittaa syksyllä eskarin, et sinne häntä sit kuljetellaan, en tiä miten sieltä eskarista voi olla pois, et olisko kun vauva syntyy niin hetken myös kotona, mikäli haluaa. tyttönen on mun ja vauvan kanssa kotona nyt ainakin.

Kun tää neitonen oli masussa ja jäin äippälomalle virallisesti niin poika jäi hoidosta kotiin, mut kerhossa on aina ma ja ke ja se on hänelle tosi tärkeetä, näkee kavereita jne. et uskoisin ettei paljoo malta eskarista pois olla vaikka kotona uus vauva :)



Tulipa sepostettua pitkästi...

Mua on alkanut väsymys vaivaamaan, se vielä viikon takainen puhti on tipotiessään, imuroiminenkin saa heikotuksen aikaiseksi sitä pahoinvointiakin on alkanut oleen, oksentaa ei joudu, vaikka se kyl helpottais ku oikein on huono olo, mut ei tuu nii ei tuu..



Housut kinnaa inhottavasti, tungen vielä ihan tavalliset housut jalkaan ku johku mennään, mut jos ne on liian kauan päällä niin masua särkee, kotona vaan verkkareilla ja löysillä housuilla niin hyvä on :)

Masu pömpöttää kyl ihan tosissaan...apua paljokohan oon jo lihonu ku eihän tuo ny sitä vauvaa ole vaan tulosta mun suuresta ruokahalustani, joka ei kyllä nyt enää niin suuri onneksi ole kun kuvottaa, alkuun söin ihan hullun lailla..huoh



Joo o , eiköhän riitä tällä kertaa tämä sepustus..



Tuuli

Mun mielestä myös tuo hoitoon tai ei, on ihan jokaisen oma ratkaisu. Välillä olen miettinyt että olisko ollut parempi, että tuo vauhtihirmu olisi ollut välistä hoidossa, mutta ollaan kyllä touhuttu ja menty niin että ei kauheasti ole tylsää aikaa ollut. Saapi nähdä kuinka kolmen kanssa..



Tosin neiti on sitä tyyppiä joka kaipaa ihan koko ajan jotain, vaikkakin olisi ohjelmaa pitkin päivää. Eli aika vaativa sen suhteen. Itse olisin siis päässyt helpommalla jos olisi jatkanut hoidossa ;). Ja tuo marrastoiveen 2pvä/vko ei kyllä ole paha, se 5pvä on kyllä jo aika paljon. Kun tuon ikäinen tosin jo ymmärtää että äiti ja pikku on kotona. Mutta jokainen tyylillään!



Meillä on tuo kerho ollut ihan toimiva, on siinä kyllä ne kyyditykset, kun aika on niin lyhyt. Ei siinä ehdi kuin kotona käydä ja taas menoksi: nyt ollaan saatu tehtyä niin, että mies käy aina kotona niinä päivinä syömässä, joten ei tartte pienempää raijata kuin kerran turhaa autoon ja pois. Hoitopaikkoja täällä Vaasassa on ainakin todella huonosti muutenkin tarjolla, joten uskon helpottavani vähän sitäkin sarkaa kun pidän tytöt kotona. Tuntuisi tosin hassulta tuo pienempi víedä hoitoon, kun ei vielä ole koskaan ollut. Joten sitten kun kolmosenkin äitiysloma lähenee loppua, alkaa meillä hoitorumba. Mutta onhan sinne vielä aikaa--onhan ;p



Nyt taas kotihommiin.Ne ne ei lopu koskaan...

Meillä nykyinen kuopuskin menee syksyllä kouluun joten ei sikäli ole hoito-ongelmia. Isovanhemmat vahtivat kun olemme synnyttämässä. Ja pojat niin isoja että pärjäävät joitakin tuntejä kahdestaankin eli me voimme lähteä ajamaan synnärille kun siltä tuntuu ja vanhempani ehtivät tulla meille sitten lähitunteina.



Ainoa mitä mietin on iltapäiväkerho; kerhopaikat ensi lukuvuodelle piti anoa meidän koulussa jo helmikuussa, jolloin ei raskaudesta vielä ollut tietoa. Toivottavasti niitä paikkoja ei ole pakko ottaa vastaan, ainakin papereissa sanottiin että paikkaa ei saa kesken vuoden irtisanoa muuta kuin paikkakunnalta muuton takia... täytyy erikseen vielä kysyä onko äitiysloma yhtä pätevä syy... ja teoriassa tarvitsisimme iltapäiväkerhoa vielä syyskuun ajan, mutta jos paikka on otettava koko vuodeksi tai ei lainkaan niin keplottelemme syyskuun ilman kerhoa.



Kanelisokeri, tsemppiä pahoinvoinnin keskelle! Minullakin on pahoinvointia enemmän tai vähemmän jatkuvasti, mutta vain häiritsevänä etovana olona, ei ole mennyt oksenteluksi asti. Mutta minunkin täytyy myöntää että tämä jatkuva kuvotus on herättänyt hiukan negatiivisia ajatuksia koko raskauteen (me kun siis pitkään pohdimme sitä että jaksammeko tähän jo helppoon elämään hankkia vielä vauvan). Mutta eiköhän tämä vaihe ole vain tilapäistä!



Mari ja B.B. rv 7+6

Piti ihan tulla kertomaan,että soitin sitten sitä ultraaikaa ja menen jo huomenna heti aamauula!

Vähänkö jännittää!(puhuu äiti jolle tämä lapsi 5...)

Kyllä se vaan niin on,että aina tämä on yhtä jännittävää vaikka lapsia olisikin liuta ennestään:)

No,kerron huomenna mitä ultrassa näky.

Oli niin paljon ehtinyt pinoon tulla juttuja, notta aikaa kului sen lukemiseen. :)



Täällä odotellaan vasta ensimmäistä lasta, joten galluppeihin on erittäin huono vastata.



huomenna on sitten se H-hetki. Päivällä on ultra ja näkee sen, että johtuuko väsymys ja rintojen arkuus oikeasta seikasta.



Minulla on alkanut jo maha pömpöttää. Raskausviikkoja on vasta seitsemän, mutta onko teillä muilla näkynyt näin ajoissa tuo vauvamasu? Olen kyllä hoikahko ja pitänyt itseäni suhtkoht hyvässä kunnossa, joten liekö syy sitten siinä tuohon mahan kasvuun. Syönytkään en ole normaalia enempää. Mitä nyt muutaman suklaapalan silloin tällöin, hih.



Aamulla oli kyllä todella vaikeaa nousta ylös sängystä. torkku herätys vaihtui useisiin kertoihin. Nyt täällä töissä yritän silmiäni pitää auki ja jaksaa puoli 11 asti. Huomenna olisi sitten aamuvuoro ja sit kaksi vapaata päivää jotka pyhitän, mille muullekaan kun NUKKUMISELLE!!!



Mukavaa tiistaita



Heidi <3 toukka 6+4 ja päivät senkun lisääntyy :)