***HUHTImammojen maanantai mietteet***

Kohtalainen yö takana, ilmeisesti nukuttukin on:-)

Alkaa olla melko levoton olo, unta ei näköjään tarvitse läheskään niin paljon kuin ennen, vessareissujen jälkeenkin saattaa jäädä pyörimään sänkyyn ja illalla uni ei meinaa tulla jos on päikkärit nukuttu ja tänäänkin heräsin paljon ennen kuin tarvis ois ollut, keitin sitten puuroa, laitan lapset tarhaan ja jatkan matkaa äitipolille.



Kesäkertuissa oli kuollut mahaan, kyllä kun sitä illalla luki, niin muistaa taas nauttia jokaisesta kolotuksesta ja särystä, tämä on kuitenkin niin väliaikaista



Täällä aletaan olla melko malttamattomia uuden tulokkaan suhteen, ei sitä muusta enää puhukkaan, kun milloin hän mahtaa syntyä..Nyt kun muut lapset on jo isoja, nuorinkin 5-vuotta niin jää vauvanhoidolle aikaa, viikonloppunakin mietin, että kun isommat lapset on isällään, niin meillä on kotona kuitenkin elämää ja ääniä ja ennenkaikkea tärkeää tehtävää, ei iske tekemisen puute!



Ihana kevät tulossa, meidän kuukausi ihan kohta käsillä, syntyviä vauvoja, siispä nautitaan vauvoista masussa ja sylissä!!

Aurinkoista päivää kaikille masuille!



Ponnari & Masukki 37+2

Hei kaikille huhtikuisia odottaville.

Viikonloppu meni hienosti.

Tuli nautittua auringosta ulkoilun merkeissä.

Vieraitakin meillä oli pitkästä aikaa sunnuntaina.

Tosi mukavaa vaikka olinkin aikas puhki päivän jälkeen.

Selkää särki samalla tavalla kuin aikoinaan menkka-kipujen keskellä.

Ei onneksi pahasti mutta tuntui kuitenkin.



Aamu virkkuna olen taas herännyt tänään 4.50.

Taitaa tulla pitkä päivä tänään.No ulkoilemaan ku lähtee heti aamusta niin kaippa sitä saa uutta virtaa.



Peetun ajatuksetkohan ne oli samat ku mulla et moni täällä on jo edennyt paljon pitemmälle rv:ssa ku ite.

Siksi Peetu ajattelin lohduttaa että on meitä muitakin jotka odottavat kovasti viikkojen etenemistä.



Masu voi hyvin vaikka tuntuu että painaa jo ihan sikana...hih...

Ja vessa-ralli on sietämätöntä!!!!!!



Kaikille mukavaa päivää ja voikaahan paksusti.



Äiti30.. 35 +3

en ole jaksanut taas pariin päivään pinoutua, mutta kasassa ollaan edelleen. eilen laskin säännöllisiä ja sitten taas vähemmän säännöllisiä supistuksia koko illan. mutta siltikään ei tullut lähtöä...taisi se todella rivakka lenkki olla syypää noihin, pitäisiköhän tänään ottaa uusiksi ja sitten vielä saunaan. vaikkakin nuokin keinot on nyt viime aikoina kumottu hyödyttöminä, silti yrittänyttä ei laiteta!

mahassa myllätään entiseen malliin, välillä kyllä pitää jo naputellakin että ollaanko siellä hereillä. onneksi vastaus on tähän mennessä aina tullut.

päätäkin on särkenyt koko aamun. johtunee huonoista yöunista. asentoa sai taas hakemalla hakea ja vessassa ravata. siihen päälle vielä supistelut ja nuorimmaisen kitinät...ah tätä loppuraskauden ihanuutta, alkaa jo riittää. ja vali vali ei tosiaan pitäisi valittaa kun lukaisi mitä kesäkuiselle oli käynyt :(

noh, tuskinpa tässä enää kauan tarvitsee odotella (koputtaa puuta) kyllä sieltä ulos tullaan ajastaan.

päivän jatkot kaikille mahakkaille ja nyyttinsä hakeneille!

hope@ rv 39

tää viikko vielä ja sitten on meidän kuukausi!!! lohduttavaa kun joku muukin on huhtikuiden loppupäästä...ei tarvitse itekseen marista täällä loppukuusta=) tai eihän sitä ikinä tiiä millon tulee lähtö. mutta mulla ei oireita lähestyvästä synnytyksestä ole. tosi ikävä tuo kesäkuun juttu=(



masussa kävi kyllä sellanen jytke koko viikonlopun että huhuhuh. varpaat työntyy ikävästi kylkiluiden väliin..mutta onneksi liikkettä on niin kaikki on hyvin. jokohan joku jakautui viikonloppuna??!!



no lähdenpä aamupalalle...



peetu 35+2

Eipä ollut vaikutusta eilisellä riekkumisella, siis ei yhden yhtä supistusta koko päivänä, vaikka siivosin koko talon lattian pesuineen! On se jotensakin jännä juttu, että ensin supistelee koko raskauden puolivälistä asti niin ettei voi käydä työssä, mutta annas olla sitten kun saisi syntyä niin on meidän murmeli varmaan juurtunut masuun kiinni =).



Tänään on iltapäivällä muskari, joskohan siitä olisi hyötyä...

Mua on alkanut jännittää sellanen, että viimeksi tiesi kyllä milloin piti lähteä sairaalaan koska lapsivesi meni kotona, mutta jos ei meekkään vedet, mitäs jos supparit tulee kivuttomina... jos sit tulee todellinen kiire.. taitaa olla turha toivo, mutta tällaisia asioita pienessä päässäni pyörittelen.



Annu se sitten saapi huomena vauvan, mahtaa sinuakin jännittää aikalailla.



Mutta vaatteet päälle ja arkirumba pyörimään.



Peppinetta 39 TASAN

No en ole mäkään ehtinyt tänne paljon kirjoitella, ollaan koko viime viikko laitettu kämppää kuntoon maalailtu ja listoitettu....nyt alkaa sitten jo näyttämään hyvältä :). Vauvan huonekin on kunnossa tavaroita myöden, joten nyt kelpaa uuden perheenjäsenen syntyä.



Pikkuruisia supistuksia on ollut (ei kivuliaita) koko viikon. Esikoinen syntyi etuajassa ja ens viikonloppuna la olis tasan sama raskausviikko tällä masu-asukilla kuin esikoisellakin kun syntyi. Nyt vaan odotellaan innolla....:)



Liitoskipuja ja supistuksenpikasia lukuunottamatta olo on mitä mainioin.



emiliapemilia rv37+5

Mulle ei mitään ihmeellistä kuulu raskauteen. Sama tukala olo jatkuu. Varmaan tämäkin menee yli lasketun ajan niin kun kaikki muutkin raskaudet elleivät käynnistä aikaisemmin. Kahden viikon päästä on äitiyspkl:lle meno.

On lohduttavaa että joillakin muilla on huhtikuun loppupuolella laskettuaika. Suurimmalla osalla kuitenkin taitaa olla loppusuoralla raskaus. Itse olen tympeytynyt koko mahaan kun on niin iso eikä mahdu vaatteet päälle. Yksiä äitiyslappuhaalareita kokeilin (joita en ollut pitänyt koko raskaana ollessa ollenkaan) niin mahan kohdalta jäi ne kiinni.

Odotan kovasti että saisin tämän ison mahan pois tieltä. Väsyttääkin niin hirveästi,saapa nähdä onko taas hb laskenut alle 100. Rautalääkettä olen syönyt mutta näyttää että apua ei hirveästi ole. Olen nyt sitten joka päivä yrittänyt muistaa ottaa sitä.



Mutta lähenpä aamupalalle.Jospa sitä sitten alkais virkistymään...

Mari-anna rv 35+3

Pikaisesti ilmoittaudun pinoon. Yhtenä kappaleena edelleen, eikä tietoakaan muusta. Olo on itse asiassa tosi omituinen, kun välillä tuntuu että voin unohtaa koko mahan ja raskaana olemisen!



Tietysti mieluummin tämä kun kamalan tuskainen olotlila, mutta mutta... Tätä vauhtia tämä masukki ei pidä mitään kiirettä tulla ulos!





Nyt tuli esikoinen häiritsemään, joten Lala vaikenee.



Rv 37+2

Taas oli uusi huhtikuinen syntynyt :)



Ei tänne mitään uutta, sama homma kuin Peppinetalla; kaksi kuukautta sitten meinasi tämä vauva tulla ulos etuajassa, ja nyt saan vaikka ripaskaa tanssia ja kärrynpyöriä heittää, eikä tunnu missään. Ei tapahdu mitään. Mutta minulle lääkäri silloin tammi-helmikuussa sanoikin, että monesti ainakin kun lääkkeillä hoidetaan ennenaikaisia supisteluja, niin vauvat ovat juuri niitä jotka viihtyisivät kohdussa vaikka kuinka ja kauan :)



Minulle meinaa ihan väkisin flunssa iskeä, meillähän tyttö oli viime viikon sairaana, ja poika on kanssa vähän yskinyt. Arvatkaapas vaan, pelottaako sellainen vaihtoehto, että ensi viikon tiistaina on joku kamala yskä päällä! Minulla kun on silloin, 4.4. varattu sektio. Ei paljon huvittaisi yskiä sen haavan kanssa...



Sen verran muuten on tapahtunut, että minulla on kanssa jotain ihme limaa tullut housuihin, ehkä hieman punertavaa? En osaa selittää, mutta onkohan se sitä limatulppaa, epäilen? Kahdella aikaisemmalla kerralla en ole mitään tuollaista huomannutkaan. Silloin on sektiotkin tehty viikolla 38+2, ja tämähän on nyt suunniteltu viikolle 39+1. Mikäli ei sitä ennen ala syntyä itsestään.



Eipä muuta tällä erää, pitää lähteä ostamaan koiralle uusi harja ja hihna, varmaan tarttuu taas mukaan jotain vauvallekin :)



Eusenia 38 tasan

Vaikka melkein päivä nyt jo onkin. Kellon siirto teki vaan vähän uniseksi näköjään lapsetkin. Pihalle pitäis tästä taas lähteä.



Eusenia; kyllä se sitä tulppaa on. Mullakin koko eilisen päivän ja vielä tänä aamunakin sitä näkyi tulevan. Jos ois sitten isommat tulpat tieltä pois, alkaa oleen kohta päässäkin joku tulppa vähän liian kireellä jos ei pian ala mitään kuulua..



Mutta eilenpä illalla supisteli taas sen kuus tuntia 10min. välein. Hauskaa, kun kokoajan mietit lähteäkö vai ei. Ne on ihan tuntuviakin kyllä, paitsi ettei ne pure tohon kohdunkaulanpätkään millään. Ei lyhene ei. Henki lähtee varman sit niistä oikeista synnärisuppareista. Mutta eiköhän sekin päivä vielä tuu. Hope so.



Nyt sinne ulos, palaillaan:=) Lumo tasan 39

Ne lauantain alamaha ja selkäkivut+supparit ei sitten olleetkaan kovin vakavia niinku aavistelinki. Nukuin koko la-su yön tosi hyvin, ei siis tietoakaan kivuista. Ja su aamuna meinas jo toivottomuus iskeä, että tämä ei varmasti synny ikinä!!!!



Oikeastaan minä en edes enää muista minkälaisia ne menkkakivut oli mutta onhan tuota jomotusta silloin tällöin tuolla alamahassa että kait se just sitä on. Tai jotenki minusta tuntuu, että ei se oo aivan samanlaista kuin menkkakivut mutta oletan että samoja kipuja kuintenki.



Jotenki ei enää innosta tuo hiihto ym rehkiminen kun sitten saa vaan kärsiä kivuista jotka ei johda mihinkään. Lieneekö yhtään edes pehmittäny/aukassu paikkoja.



Limatulpasta oli asiaa viikonloppuna. Mullaki jotain ihmeen sitkeää, venyvää limaa (YÄK!!!!) tullu jo pitemmän aikaa vähän kerrallaan. Oon ajatellu, että se ei oo limatulppaa koska tulee aina niin vähä vaan, kun synnytysvalmennuksessa puhuttiin joistain klönteistä :/ mutta on kyllä uudenlaista valkovuotoa. Sitten tulee välillä jotain aivan vetistä. Oon ajatellu että se ei oo lapsivettä koska sitä tulee niin vähä, ei edes läheskään joka päivä. (Ihania nämä limajutut :))



Joo, ei kai siinä kuin harjotukset jatkuu! Supistuksia oikein paljon niille joilla alkaa olla mitta täys(siis itellekki, heh)!!!



lyyli 39+2

En edes muista, milloin olisin viimeksi kirjoitellut palstalle; taitaa olla useita kuukausia. No anyway, ajattelin vihdoin pinoutua ja kulutella aikaani. Omaan masuun ei kuulu sen kummallisempaa. Eilen supisteli, mutta supistelut rauhoittuivat, kun aloin nukkumaan. Se oli toisaalta hyvä, sillä kyseessä taisivat olla pelkät harkkasupparit ja olisihan se tylsää jos niiden takia menettäisi yöunet ja alkaisi haaveilemaan synnärille lähdöstä.

Aika vähän on huhtihurmureita tähän päivään mennessä kuoriutunut masusta, ainakin, kun selasin listaa lasketuista ajoista ja syntyneistä. Ajattelin kävellä reippaasti kaupungille lounaalle, jos vaikka se saisi aikaan napakoita suppareita!



Minimaissi rv 38+2

Tajusin tänään yhden asian.... kävin viemässä lapset hoitoon ja suuntasin postiin hakemaan pakettia ja samalla oli tarkoitus mennä ostelemaan vähän vielä vauvalle pikkuruisia vaatteita. Törmäsin matkalla työkaveriin, jonka kanssa sitten jäin suustani kiinni. Hän kysyi milloin on laskettu aika. Sanoin että parin viikon päästä ja lisäsin perään että 6.4... Siihen työkaveri, että sehän on jo ensi viikolla!!!

Siis häh! Ensi viikolla.. hyvin menee.

Kotiintulomatkalla sitten kehitinkin hyvin suppareita, mutta nehän loppui tietysti kotiin tultua ja levättyä.



Tajusin eilen kun surffailin netissä etsimässä " kanssasisaria" , joilla on syntynyt pienikokoinen vauva, että jos se nyt syntyisi sanotaan viikon sisällä, niin koko olisi about 43 - 45 cm. Vauvahan hukkuu johonkin 60 cm:n vaatteisiin, joten painuin sitten tänään Lindexiin (löytyi läheltä ja muut kiinni vielä vähän yli klo 9) ostamaan 50 - 56 cm vaatteita. Löytyikin ihan kivasti 3 bodya, parit housut ja yksi potkari...ja sukat.... rahaa upposi about 34 e, ei paha.

Nyt pitäisi se amme vielä hankkia.



Tajusin eilen kun kävin tuolla osastolle ktg-käyrässä että lääkäri se vaan odottelee paikkojen kypsymistä ja saattaa antaa käynnistyskäskyn jo huomenna, joten pitää kai sitä sitten vähän valmistautua. Ajattelin, että pistän tänään tuon sairaalakassin lopulliseen valmiuteen, jos lähtö tulee. Eiköhän tässä ole jo aikakin?



Omassa napasessa kovasti muljahtelua ja liikehdintää. Muuten kaikki ennallaan. Nyt lähden ottamaan aamuherätyksen = kupin kahvia, muuten simahdan pian...



T: Siriin ja pikkuhurmuri rv 38+4

Siitä sitten tunnelmoimaan. Voi helvetin kuustoista että voi ihmisellä olla hirveä olo. Ne nivuskivut joita on ollu perjantaista asti ei hellitä millään ja viime yö oli sitä et pitkäkseen ja pystyyn kun tulee niin hirveen huono olo kun menee maate. Kai tää on nyt sitä vena cavaa et maha painaa verisuonta. Hiki valuu päältä koko ajan ja olo on niin hirveä että en ole koskaan kokenu mitään tämmöstä- No empä oo ennen viimeisilläni ollutkaan =) Ruoka ei maistu, hermoja ei ole, huimaa, oksettaa you name it. Olen miettinyt aamuyöstä asti että taidan kirjautua jo tänään TAYS:iin että sais edes jotain muuta ku PANADOLIA joka ei tehoa mihinkään. Ja te tiedätte mun ja TAYS:n välit joten mun tarvii olla tosi kipeä et vapaaehtoisesti olen sinne menossa. Olenpahan sitten siellä valmiina huomenna ku pitäs alkaa käynnistään.



Poika kyllä liikkuu ja myllää masussa kiitettävästi edelleen ja toivottavasti suostuu jo huomenna näyttäytymään. =)

Jännät on paikat siis ja tajusin just et tää on sit vika kerta ennen jakautumista ku täällä itseäni puran =)



Rakkaat huhtimammat! TSEMPPIÄ JA VOIMIA KAIKILLE TULEVAAN KOITOKSEEN!! Jatkukoon juttumme edelleen =)



Annu 38+5

Fyysisesti voin aika hyvin, mutta henkisesti alkaa olla raskasta. Joka kerta kun herään yöllä, eka ajatus on " joko ne vedet meni?" . Esikoisen kanssa ei ollut tällaista stressiä ollenkaan tässä loppusuoralla. Ärsyttää kun synnytyspäivää ei tiedä!! Päivät menee nopeasti kun hoitaa esikoista ja suurimman osan ajasta unohtaakin olevansa raskaana. Mutta ne yöt.. Supisteluja ei ole ollut, joten voi hyvinkin joutua odottamaan vielä monta viikkoa. Ääh!



Tietysti tässä pitäisi vaan olla onnellinen että vauva potkii mahassa ja kaikki on siltä osin hyvin. Mutta sekin pelottaa hirveästi, että selviääkö vauva (tai minä) synnytyksestä. Esikoinen kiikutettiin suoraan salista lastenosastolle hoitoon, joten tuntuu täysin mahdottomalta, että vauvan voisi saada synnytyksen jälkeen heti syliin!



Sunny 38+3

Viikonloppuna se meidän oma kuu sitten alkaa! Ihanaa, että ollaan jo niin pitkällä! Kiihtyy vain tämä jakautuminen meilläkin, nyt kun on vasta muutama nyytti saatu syliin asti. Yksi uusi huhtivauva oli jälleen viime viikolla syntynyt! Mahtaa olla neljän pienen pojan kanssa hulinaa.



Ikäviä kyllä nuo masukuolemat. Laittaa kyllä omalta kohdalta miettimään, kuinka hyvin asiat kuitenkin ovat, kun vauva tyytyväisenä potkiskelee.



Itse odotan jo malttamattomana tositoimiin pääsyä. Tuntuu vain, ettei masun valahtamista lukuunottamatta mitään etenemistä tapahdu, vaikka mitä tekisin. Usean kerran päivässä bongaan kyllä pieniä kivuttomia suppareita, mutta eipä niistä taida mitään hyötyä olla. Neuvolasta tosin sanoivat, ettei ensisynnyttäjällä niitä suppareita juuri yleensä tulekaan ennen kuin sitten, kun tositoimiinkin lopulta päästään. Tietää siis pitkää synnytystä, huh.



Vauvan liikkeet ovat vähän vaimentuneet. Niitä tulee kyllä säännöllisesti yhä, mutta vaimeampina kuin ennen. Joutuu enemmän kuulostelemaan, että oliko se vauva vai jokin suolistokaasu... Onneksi välillä tulee vielä ihan kunnon terhakoitakin liikkeitä, ettei ala epäilyttämään vauvan vointi. Tälläkin hetkellä on sellainen kunnon jumppa käynnissä, jalat vispaavat vimmattuna, tuntuu vauva luulevan pääsevänsä yläkautta mahan läpi ulos.



Aurinkoista viikkoa mahakkaat ja vauvansa jo lunastaneet!



Kissankello 38+4

Kun pistää kiinni niin huomaa, että jaahas, taas tuli uus viesti j ei muuta kuin avaa uudelleen.



Noista liikkeistä, mun asukilla on ollu liikkeet jo aika heiveröisiä pitkään. Varmasti ainakin kuukauden. Oon miettinykki että onkohan se edes terve kun ei tunnu olevan voimaa potkuissa. Ehkä johtuu kuitenki tilan puutteesta, koska aiemmin tuntui voimakkaampina. Siis liikkeet on sellasia, että niitä ei välttämättä edes huomaa päivän aikana jos ei oikein kiinnitä huomiota.



Siis rasittaa, mulla tulee koko ajan kirjotusvirheitä, joten älkää välittäkö jos niitä löytyy. Yritän kyllä korjailla, minkä huomaan... Vissiin aivot jo aika pehmeinä!



lyyli 39+2 (edelleen :))

Minä alan olla äkäinen kuin ampiainen, kun mitään ei tosiaan tapahdu. Viime yö oli taas katastrofi, illalla sain unen päästä kiinni niin eiköhän mies alkanut hytkyä ja potkia, viimein ärähdin hereille ja kysyin että MIKÄ ON? Niin vastaukseksi sain että minä kuulemma vien liikaa tilaa sängyssä ja hän ei mahdu kunnolla ottamaan nukkumisasentoa! Voi hevonhelvetit että meinasin pistää koko ukon sohvalle, varsinkin kun sitten itse valvoin siihen päälle ennen kuin uni tuli, vielä puoli kahdelta könysin keittiöön kelloa katsomaan! Ja toinen ei muka ymmärrä, miksi minä HÄNELLE olen kiukkuinen!!! Aamukuudelta sitten, monen monen heräämisen ja kyljen kääntämisen jälkeen menin keittiöön aamupalalle ja sen jälkeen nukuinkin oikein reippaan tunnin hyvin jonka jälkeen esikoinen herätti.



Että riepoo tosiaan kympillä tämä möhöolo, jalkojakin särkee niinkuin olisi maratoonin juossut vaikka ei sinne päinkään. Mahtaa jotkut verisuonet sitten painaa kans. Iltapäivällä on neuvola ja sekin ärsyttää, en haluaisi tätä tätiä edes nähdä enää. Hän juttelee koko ajan vaan jostain ruokavaliosta ja on niin tekopirteä, että en jaksaisi enää kuunnella kun ruokahaluakaan ei oikein enää ole. Ikävä kyllä hän on tämän koko viikon meidän neuvolassa niin että jos tulee jotain asiaa niin hänelle pitää sitten mennä eikä ole vaihtoehtoja.



Mutta nyt siirryn kauppareissulle, ellei sitten esikoinen saa tuolla juuri parasta aikaa koko keittiötä hajalle.



eikkuli, 38+5

En viitsi avata uutta viestiä,joten kirjoittelen tänne kuulumiset!!



Kotiuduin jo sunnuntaina puolilta päivin,mutta olo oli niin väsynyt,että en jaksanut edes avata konetta.Tuo sairaala,kun ei ole mikään hotelli hilton..Nukkuminen on sitä sun tätä.Onneksi olin 2 hengen huoneessa,mutta naapurin vauva itkeskeli läpi yön,joten ei siinä hirveästi silmiä ummistettu.



Perjantaina klo 8;42 syntyi 3638g ja 50cm poikavauveli.Pisteitä tuli 9.



Leikkaus meni hyvin,vaikka pelkäsinkin todella paljon ja toivuin ennätys vauhdilla.Perjantaina puolilta päivin nousin ekan kerran jaloilleni ja illalla olin jo täysin tolpillani.

Kipuja tietysti on hieman,mutta niihin auttaa panadol=)

Kätilötkin ihmettelivät,että kuinka hyvin ja nopsaan kuntouduin ja istä kyllä ihmettelen itsekkin,mutta hyvä tietysti näin!!



Vauvelilla oli sokeriarvot hieman matalalla ja rintamaidon lisäksi annettiin korviketta niin paljon,kun vain pienen napa veti ja siitäpä ne arvot alkoivatkin sitten nousemaan.Lauantai-sunnuntai välisenä yönä ne olivat jo todella hyvät.

Lastenlääkäri sanoi,että syöttövälit olisi hyvä pitää kotona nyt ekat päivät kahden tunnin välisinä ja öisin sitten 3 tunnin,niin ne arvot sitten vakautuvat siitä.



Olo on todella onnellinen ja vauva on iihana.

Ei tunnu enää missään raskausajan kivut ja vaivat,kun syliin sai oman kauan,kauan odotetun vauvan.Pienen matka meille kesti 2,5 vuotta+ raskausajan,joten tätä palkintoa on odotettu.

Isä on todella onnellinen ja isoveli hoitaa vauvaa jo rautaisin ottein ja on niin ylpeä roolistaan.



Nyt nyytti huutelee tuolla,joten maitoauto tulee.



Tulen kirjoittelemaan tänne lisää kuulumisia,kunhan ehdin.



Toivotan kaikille jaksamisia masujenne kanssa ja voin sanoa,että hyvää kannattaa odottaa.Kohta teillä kaikilla on omat tuhisijat rinnalla!!



Niksu poika 3pv ja RV 0

Mä olen niin kade mutta hyvällä tavalla!!! =) Mahtavaa että kaikki meni hyvin ja olet toipunut noin mainiosti. Paljon onnea pienestä pojusta!!!! =)



Annu