Kiusaaminen vapaa-ajalla
Tyttöni on tokaluokkalainen ja naapurissa asuu samalla luokalla oleva tyttö.Tämä naapurintyttö on kiusannut tyttöäni jo pitkään, leikkivät toki yhdessä välillä hyvinkin mutta useimmiten tyttöni tulee aina kotiin ja kertoo että on väheksytty ja nimitelty ym. Ongelma on suurempi kun samassa leikissä on kolmaskin tyttö, joka hänkin sattuu asumaan naapurissa. Asiasta on jo kahteen kertaan keskusteltu ko. tytön äidin kanssa ettei tällaista kiusaamista enää olisi ja aina hän lupaa "keskustella " tyttärensä kanssa, mutta sama tahti jatkuu vaan. Miehen kanssakin on jo kohta sukset ristissä kun hän olisi aina menossa lyömään naapuriin nyrkkiä jo pöytään ja minä taas yritän jotenkin yrittää pitää yllä naapurisopua rauhallisesti keskustelemalla.Mitä keinoja meillä on enää puuttua asiaan, onko se vaan niin etteivät tytöt enää leiki keskenään?Vaikeaa on kyllä sekin kun ovat samalla luokalla.Koulussa ei siis tätä kiusaamista esiinny.Tämä alkaa jo olla niin iso ongelma että kovasti harkitaan jo pois muuttamistakin.
On kolme ala-asteikäistä tyttöä! Yksinkertaisesti maailmansivun vain on ollut niin, että tuossa iässä kolmesta tytöstä aina yksi on "kolmas pyörä".
Mutta iän myötä ongelma häviää kuin itsestään. Parin vuoden kuluttua tytötkin jo osaavat olla "porukassa". Pojillahan ei tällaista ongelmaa yleensä ole. He osaavat luonnostaan olla suuremmassakin joukossa sovussa.
Kolmen tytön äitinä voisin suositella teille aikalisää. Kun tyttärenne hieman varttuu, niin tämänlaiset ongelmat ovat historiaa. Vaikka neidit ala-asteiässä ovatkin välillä lähes tukkanuottasilla, niin murkkuiässä ovat useimmitin kuitenkin ihan parhaita ystäviä toisilleen.
Itse olen sitä mieltä, että maailma kasvattaa ja tämä on just sitä. Parhaiten voitte olla lapsellenne avuksi, kun kutsutte molmmat tytöt erikseen kotiinne leikkimään ja pyydätte myös vanhemmat mukaan. Kun lapset näkevät, että vanhemmat tulevat keskenään toimeen, niin se on paras esimerkki elämästä. Ja että omat vanhemmat tulevat toimeen molempien kavereiden vanhempien kanssa.
Jos vanhemmat eivät kykene solmimaan hyviä suhteita lasten kavereiden vanhempiin, niin miten he voivat kuvitella oman lapsensa kykenevän solmimaan ystävyyssuhteita näiden lapsiin?