HUHTIHURMUREIDEN KESKIVIIKKO!

Tosin ollaan oltu tytön kanssa hereillä jo kuudesta lähtien, nyt tuli oikein kunnon yskä vielä kuumeen päälle. Edelleenkään ei kuulemma korviin satu, eikä oikein muuallekaan. Paitsi keuhkoihin yskiessä. Soitin äsken sitten lääkäriajan tk:een ja 12.40 päästään näytille. Toivottavasti on vaan joku sitkeä virus.



Pitää lähteä viemään poika kohta hoitoon, haetaan sitten pois kun päästään lääkäristä. Eilinen päivä olikin tuolle pienelle miehelle aika tylsä, kun ei sisko oikein jaksanut leikkiä ja uloskaan ei poika tykkää mennä ilman siskoa. Tänään onneksi pääsee sitten hoidossa ulos ja muutenkin touhuamaan kavereitten kanssa.



Omaan napaan ei edelleenkään uutta, meno jatkuu vauhdikkaana. Tajusin eilen, että vauva on varmaan jotenkin laskeutunut. Ensinnäkin sitä korkkiruuvimaista vääntämistä tuntuu tuolla jossakin ihan alhaalla, ja toinen mikä on vaivannut pari päivää, on ummetus. Vauva ilmeisesti painaa suoleen :( Tähän astihan minulla on maha kyllä toiminut, normaalisti saanut juosten mennä vessaan. On tässä yksi hyväkin puoli: närästys on helpottanut huomattavasti! Muutama viime viikko on mennyt niin, että aivan sama mitä on syönyt ja paljonko, kaikki on närästänyt ja ihan kamalasti.



Nyt täytyy lähteä viemään poika hoitoon.



Eusenia 37+2

Kiva kuulla Annu, että olosi on helpottunut jonkin verran. Mulla eilen illalla muutamia napakoita supistuksia, mutta pilatespallon päällä sitten katselin telkkaa ja sitten ne taas loppuikin.



Vitsi meillä on taas -16 astetta pakkasta! Mähän en tietenkään ole varannut pojalle toppahaalaria, tarvii vaan laittaa villapukua ton kevyttoppiksen alle ja sit peitto kaukalon päälle. Eihän autossa tietenkään kylmä ole, mutta on varauduttava kuitenkin myös siihen jos auto vaikka rivahtaa kesken matkan.



Huomena on polilla kokokontrolli, saapa nähdä tulenko vielä yksin sieltä kotiin vai saanko jäädä vauvaa tekemään.



Nyt pukemaan ja perhekahvilaan!



Peppinetta 38+2

Aurinkoinen pakkaspäivä täällä tänään, kauniilta näyttää:)

Ystävä tulee meille viettämään päivää lapsosensa kanssa, joten kiva alkupäivä pitäisi olla tiedossa.



Voi apua, kun Annu tietää jo, että ensi viikolla on vauvi sylissä!!!! Ihanaa! Nauti nyt Annu tää viimonen viikko pyöreästä vatsasta ja kasvun ihmeestä =)



(.): Mulle meinasi aivan paniikki eilen iskeä, kun en millään saanut tota masumuksua liikkumaan. Kuinka vaikka ravistelin ja herättelin, niin ei MITÄÄN, paitsi HYVIN hentoista liikettä silloin tällöin. Illalla jo liki itkeskelin miehelle, että nyt pitää päivystykseen lähteä, vauva ei ole elossa jne... Noh, onneksi mies sit rauhoitteli, ja sohvalla hetki yhdessä rauhotuttiin ja kuunneltiin, niin alkoihan sieltä liikehdintää tulla. Juuri sellaista " venyttelyä" . Ja sit kun menin myöhäsempään nukkumaan, niin alkoi varsinainen jumppa! Kyllä oli helpotus! Kamalaa mitä sitä mieleen kerkeää juolahtaa, kun oikein säikähtää...

Valmis olisin jo lapsen maailmaan vastaan ottamaan, kuten varmasti liki kaikki muutkin!

Nivuskivut on tänään hieman hellittäneet, ei ole tänä aamuna juurikaan tuntunut. Kävelläkkin voi normaalisti. Mitäköhän sitä sitten tänään keksisi tehdä, kun taas kerran pystyy?! ;) Mietimmä sitä illan tullen...



Nyt kuitenkin valmistautumaan vieraita varten. Mukavaa keskellä-viikkoa-päivää!



tilda ja masumuksu 35+3

mulle ei kuulu ihmeellisempiä näin aamusella. yö oli taas melko huono. heräsin pari kertaa vessaan ja aina silloin tunsin melkoista jomotusta joka paikassa ja mahakin oli ihan pinkeenä. sitten taas sekavissa ajatuksissa unta odotellessa vierähti aikaa, no onneksi voin tarvittaessa levätä nyt päivällä, jos hillitön väsy pukkaa päälle.



niin, oikeastaan tulin ilmoittautumaan, että minä en ole ainakaan vielä lähtenyt synnyttämään ;) ..eikä tällä hetkellä ole erityisiä merkkejäkään ilmassa.



nyt keittiötä siivoamaan! tulen varmaan vielä monta kertaa lukemaan pinoa tänään ja ehkä kertomaankin jotain, jos sellaista ilmenee. nyt pää -vaihteeksi- ihan pöhnäinen ja en saa erityisen järkevää juttua aikaan, joten poistun tuhlaamasta palstatilaa tylsällä lässynlässyllä.



moips!



-lotta ja masu-ukkeli rv 38+1-

Ikinä en ole ollut ketjua lukemassa näin aikaisin, saati sitten kirjoittamassa, mutta tänään onkin minun ihka ensimmäinen loma päiväni! Juhlistinkin sitä heräämällä 04:30 =( On se kumma että ei saa öitä nukuttua, illalla sitten kyllä sammunkin kuin saunalyhty. Eilen mies lähti klo:20.00 sählyä pelaamaan ja siitä ei varmaan kauaa ollut mennyt kun nukahdinkin. Heräsin siihen kun mies töni minua sohvalla. Normaalisti herään aina kun joku tulee taloon sisään ihan mihin vuorokauden aikaan tahanasa, mutta nyt en. Olin sitten ihan pihalla ja kysyin etkö mennytkään pelaamaan? Vaikka olihan hän ollut reilu pari tuntia poissa.

Tänä aamuna olen jo imuroinnut alakerran ja pessyt lattiat. Käytin vain lattian pesuun vahingossa moppia jolla olen pessyt koiran vanhinkoja lattialta ja nyt lattia HAISEE! Eikä auta vaikka pesin sen oikealla mopilla uudelleen, nenäni on kyllä normaalia tarkempi tässä olotilassa.



Meillä olisi tänään Jorvin synnärille tutustuminen, meinaan mennä vaikka leikkaukseen päädynkin, mutta nuo perhehuoneet kiinnostavat kun semmoisessa en sisällä ole ollut ja semmoiseen kumminkin nyt yritämme päästä. Jos emme pääse petyn aivan kamalasti, sairaalat ahdistavat minua jostain syystä todella paljon ja muutenkin tiedän että leikkauksen jälkeen en pariin päivään vauvvelia hoitele niin olisi paljon mukavampi että mies olisi siinä samassa huoneessa vauvvelia hoitelemassa kuin että hänen joudutaan kärräämään hoitajille. Täytyy vain toivoa että tilaa on, huoneitahan ei ennakkoon ainakaan Jorvissa saa varata.



Nyt pesen lattian vielä kerran ja sitten lähden ystäväni luokse päiväkahville!

Ihanaa keskiviikkoaamua kaikille, ulkona paistaa aurinko ja luvassa ilmeisesti taas kiva kevätilma...



Löysinhän minäkin näin raskauden loppupuolella tällaisen keskusteluryhmän...kivaa:). Ja uskaltauduinpa nyt itsekin tänne kirjoittelemaan. Tänään on sitten täynnä tasan 37vk, ihanaa, loppu häämöttää, on tämän vatsa-asukin kanssa ollut koko raskauden ajan jotain pikku vaivaa, joten odotan innolla että saan nyytin syliin. Esikoisesta vaivoja ei ollut, joten on odotus ollut yhtä rumbaa...



Lääkärissä käytiin maanantaina ja painoarvio oli taysiaikaiselle 3,5-4kg. Tosin esikoinen tuli kaksi viikkoa etuajassa, joten alan tässä henkisesti jo valmistautumaan synnärille. Kovasti masussa venytellään ja välillä saa jopa kantapäästä kiinni ...:) Hauskaa! Masu on kovasti laskeutunut ja ummetus vaivaa täälläkin. Ei kun levolacia nassuun niin vatsa taas toimii...Pari neuvolakertaa olis jo varattuna, mutta saapa nähdä ehdinkö molempiin.



Vaunut saapuivat eilen ja nyt on kaikki vauvaa varten valmiina, joten eipä muuta kuin tervetuloa uudelle tulokkaalle...:)





Nyt kämppää siistimään ja odottelemaan ystävääni kylään....

Kivaa päivää kaikille!



masuasukki 37vk ja esikoinen 5v

kylläpä oli taas rattoisa aamu...lapset heräsivät 06.00, hyvästi rauhaisa lehtien luku aamupalalla. sen jälkeen narisivat joka viides minuutti että milloin ne lasten ohjelmat alkavat. no mitäs heräätte niin aikaseen että joudutte niitä odottelemaan. huoh, tosiaan pitkä aamu ollut ja mulla on niin vetämätön olo kuin vain voi olla! nyt onneksi rauhallista kun leikkivät omissa oloissaan. saa nähä miten pitkään tätä rauhaa kestää...

masuun ei uutta, eilen tuli pari tosi kipeää supparia telkun ääressä, mutta siihen se sitten jäikin. olenkin jo asennoitunut siihen että ensi viikkoon tämä menee ainakin. liikettä tuntuu tarpeeksi ettei tartte huolestua, ainakaan vielä.

mutta eipä tässä kummempaa, ilmottauduinpa minäkin että kasassa ollaan edelleen.

hope@ rv 38+2

Täältäkin, yhdessä kasassa täällä ollaan, menee luultavimmin sinne viikolle 39, niin kuin on mennyt edellisetkin raskaudet, tosin aina olen salaa toivonut, että voisi syntyä siinä 37 viikon paikkeilla, että saisi vähän pienemmän vauvelin...Mun nyytit ovat olleet 3500g-3820g välillä kaikki. Kerran lastenhoitaja sanoi 3660g vauvasta, että tämä junttura, niin minä ihmeissäni, että miten niin, kun itsestä vauva oli niiiin pieni. No sitten olin lääkärin tarkastukseen menossa ja siinä hoitopöydällä vierellä oli sellanen alle kolme kiloinen, niin kyllä olikin iso ero meidän vauvoissa! Ja tietty sekin vähän pelottaa, että josko tästä äkkiä kasvaa reilusti yli nelikiloinen...

Mieskin odottaa jo malttamattomasti (hänelle esikoinen) nukkuukin toinen jo koiran unta ja minä olen ruvennut paljon entistä enemmän puhumaan unissani, unet on sekavia ja niitä on paljon ja puhun lähes taukoamatta...kiva. Yksikin yö olin sanonut, että on niin surkea olo, johon mies, että voiks hän hakea jotain mulle, no se olo liittyi vain sen hetken uneen.



Oma ( . ) : Ei kummempia, supistuksia on lisääntyvissä määrin, tosin kivuttomia. Häpyluuliitos ja nivuset on pienestäkin rasituksesta kipeenä:-( Vauva liikkuu paljon , mutta ehkä se terävin särmä puuttuu jo ahtauden takia. Kaikki on valmiina, imetysliivejä myöten, nyt pitäisi vain nauttia viimeisistä mahaviikoista:-)



Aurinkoista päivää kaikille masuille!



Ponnari & Masukki 36+4

Vaikka taitaa olla toi aurinko ihan hämäystä, näyttää niin lämpimältä ja keväiseltä ja sit ku erehtyy kattoon mittaria, ni kaikki kevättoiveet katoaa.. ja puutki huojuu siihen malliin, et ei taida kovin lämmintä olla..



Eilen olin reipas j ostin valmiiksirintakumeja, liivinsuojuksia, puhdistuspyyhkeitä ja vielä eväitä sairaalakassiinki, vaikka näyttääki siltä, ettei tää lähtö lähene ollenkaan, mut onpahan sitte mahdollisimman hyvin kaikki valmiina. Ei miehen sitte tarvii metsästää viime tipassa kaikkea. Amme vielä tarttis hommata ja sit bebantenia tms. Kovasti oon miettiny, et pitäis varmaan olla mahdollisimman hyvin kaikki valmiina kotona, ku mun tuurilla synnytys tai kotiutuminen osuu kuitenki sinne pääsiäisen pyhille ja sit mitkään kaupat ei oo auki ja sit on ihan pulassa.. mut eiköhän täs nyt ala kaikki olla kasassa. Sitä vaan alkaa huolehtii ihan ihme asioista..



Oma ( . ): ei muutoksia, tasaisesti tuntuu tönimisiä, venyttelyjä ja välillä ihan potkujakin eli kaikki tuntuu olevan masussa hyvin. Ja oma olo on kuin myös hyvän paremmalla puolella, kauhee nälkä vaan vaivaa jatkuvasti, et tarttis jotain herkkuja pistellä..Oon todennu noi pakastemarjat loistaviksi välipaloiksi, mut ne on jo syöty ja äidinkin varastot on menny omaan masuun.. ei ne kaupan pakasteet oo yhtä hyviä ku itse poimitut..



Eilen oli epämukavaa särkyä tuolla lapojen välissä illalla, johtunee varmaan paljosta istumisesta koneella.. Päivät ku viettää pitkälti yksin, ni tulee koneella vietettyä aikaa.. Jos tänään koittais vähän hillitä ja kävis vaikka kunnon kävelyllä..



Hipsu rv 36+3

Täällä kirjoittelee yksi uni-Kalle.Olen kyllä ihan pihalla,kuin lumiukko.

Nukuin viime yönä tunnin ja nyt aamulla miehen ja pojan lähdettyä kaksi tuntia.Kyllä on VÄSYNYT olo.



Minulla olisi ollut tänään ne verikokeetkin sairaalalla klo 14,mutta mieheni käyttää minua töistä tultua siellä.Painelen sinne kliiniseen labraan,joka on samalla vähän niinkuin päivystyslabra.Siellä saavat luvan ottaa määrätyt kokeet.

Ainakin viime viikolla kävin siellä ennen osastolle menoani,kun tämä " normaali" labra oli mennyt jo kiinni,joten luulisi nytkin onnistuvan,että mene sinne.

En tosiaankaan jaksa nyt lähteä sompaamaan busseilla kaupungin toiseen päähän,alkaa jo omat jaksamisen rajat tulemaan vastaan.

Tämä viikko on ihan kokonaan mennyt 2-4 tunnin yöunilla.



Nukkumaan mennessä kyllä väsyttää,mutta sitten hetken torkkujen jälkeen alkaa se pissalla ravaaminen,joka jumalan tunnin välein saa huussissa juosta ja mitä varten:Muutama hassu pisara tulee ja se oli sitten siinä.Mitään tulehduksia ei kyllä ole,mutta ilmeisesti vauva painaa jo sen verta rakkoa,että muutamakin pisara tuntuu valtamereltä.

Nenä on alituiseen niin tukossa,että se häiritsee unta todella pahasti ja heräänkin niistämään vähän väliä ja sitten on hyvän asennon löytyminen sitä ja tätä.Kyljen kääntäminenkin sattuu liitoksiin niin,että jo pelkkä kipu vie loputkin unenrippeet.Puhumattakaan sitten siitä,kun yritän nousta ylös vessaan.SATTUUU!



Oma napakin on heräillyt taas hiljaisuudestaan.Siellä venytellään ja vanutellaan moneen suuntaan.Yölläkin oli ilmeisesti jonkin sortin venyttelytreenit maailmaan tuloa varten,koska sellaista huojumista ja heilumista koko maha piti.



Minun pitäisi lähteä ostamaan imetysliivejä,mutta kun en mielelläni vielä niitä ostaisi,kun maidon nousu kokemuksen mukaan tuo kokoa hieman lisää ja inhoan ylikaiken vähänkään pieniä liivejä.

Meinaan ottaa ihan tavalliset " vehkeet" sairaalaan ja sitten kotiuduttuani lähden metsästämään sopivia.

Kotona en taaskaan kuitenkaan pidä liivejä päällä,vain tiukkaa paitaa,niin sikäli ei niillä imetyshärveleillä ole niin kiirustakaan.

Taidan pakata sairaalakassiini muutaman tiukemman t-paidan,joka pitää tissit kuosissa,niin ei sielläkään tarvitse kuristaa itseään liiveihin,kun varmaan muutoinkin on tarpeeksi ahdistava olo leikkauksen jälkeen kaikkine kipuneen.



Meillä poika on jo monesti varmistanut,että tuleehan iskä sitten varmasti hakemaan hänet perjantaina katsomaan vauvaa.

Ihanaa,että ovat niin paljon,kun mahdollista minun kanssani sairaalassa,mutta se lähdön hetki ottaa sitten poitsulle tosi koville,kun joudun jäämään sinne ja sitten,kun toinen lähtee itkuisena,niin itsellekkin jää todella paha mieli....Toivoisinkin,että perhehuone olisi vapaana ja saisimme sen käyttöömme,niin saisin koko perheen pitää luonani koko sairaalassa olo ajan=)



Mutta mutta,olisikohan se jo aamupalan aika.Jospas lähtisi kaivelemaan kaapista jotain syötävää.



Niksu 38+4

Neuvolassa aamulla kävin tän pääkivun takia taas:( ja alapaineet oli sen verran vieläkin koholla, että passittivat nyt mutkin sitten taysiin. Saas nähdä mitä siellä odottaa. Tulee Annu mieleen tässä kohtaa..



Vauva liikkunut hiljemmin huomattavasti, ja eilen iltainen turvotus oli kyllä superluokkaa. Pissassa leukkarit oli plussalla aamulla ja tota rintakipuakin on ollut, joten hyvä siellä on nyt käydä. Ja paikatkin on niin ammollaan jo auki, ettei haittaa vaikka tulis millon vaan. Alkaa oleen valmista kauraa, sen tunnen itsekin.



Joten kuulumisiin, varauksella jos..



Lumo 38+2

Samoissa tunnelmissa ollaan kuin useimmat meistä. Närästys on tosiaan helpottanut täälläkin, mutta ummetus vaivaa. Tai vatsa ei ole kyllä kovalla, suolet vain jotenkin litussa niin ettei mitään pääse ulos...Ja kunnon pissahätä SATTUU! Öisin herään 2-3 kertaa sellaiseen hätään ja kipuun, että hyvä kun pääsen vessaan raahautumaan. Kai se Kalle on parkkeerannut päänsä jotenkin passelisti sinne rakon viereen.



Osaisikohan Tilda neuvoa? Mulla on lonkat tosi kipeät ja käveleminen on aika tuskaa. Illalla olisi taas vesijumppa mutta nyt on ekaa kertaa sellainen olo, etten millään jaksaisi enää mennä... Luuletko, että jumpasta olisi enää mitään hyötyä (lievitystä) näihin kolottaviin luihin? Jotenkin itsestä tuntuu, että näitä kipuja ei enää paranna kuin synnytys.



Olen kyllä vakaasti päättänyt, että vaappumaan en ala :-) Kävely on hidasta ja sattuu, mutta koitan pitää tyylistä kiinni loppuun asti ;-)



Uusia kremppoja on suupielten halkeileminen. Neuvolassa sanoivat sen johtuvan b-vitamiinin puutteesta, mutta itse epäilen enemmän liikaa leivän syöntiä. JOtenkin ruoka ei oikein maistu enää, ja syön aika paljon leipää. Olen ennenkin huomannut, että se on aiheuttanut suupielten halkeilua. Lisäsin nyt joka tapauksessa aamuohjelmaan yhden berocan.



Nolo kysymys: vinkkejä ikkunanpesuun? Nyt kun olen päivisin kotona ja aamuaurinko paljastaa karmean likaiset ikkunat, ajattelin mahdollisesti ryhtyä ikkunanpesuuun. MUTTA... siitä on varmasti 10 vuotta kun olen sen tehnyt (yleensä mies hoitaa) ja muistan vain, että sain koko kämpän tulvimaan ja saippuavaahtoa oli joka puolella. Nyt kätevimmät ikkunanpesuvinkit pinoon, pliis!!!!



Tyttö oli tarhassa selittänyt, että isi on fiksannut HÄNELLE uuden sängyn. Aijoo, ja Kallellekin on joku sänky... Mulle yritti ehdottaa, että Kalle voisi nukkua paperikassissa, mutta lupautui sitten armollisesti ottamaan Kallen viereensä omaan sänkyyn. Edessä on mielenkiintoiset ajat... ;-)



Ihanaa, iltapäivällä jalkahoito!



Pipsukka 38+3

tulin vaan ilmoittautumaan että yhdessä kasassa vielä ollaan...en ole moneen päivään jaksanut kirjoitella,kun kipeytyy joka paikka niin nopiaan tässä koneella=(

ONNITTELUT jo vaavan saaneille=)itsekin kovasti jo odotan josko käynnistyis,kun lääkärikin on tervetulleeksi jo toivottanut.sanoi että on niin reilun kokoinen vaava et ei hätää vaik ois jo 2vkoa sitte tullu=)2vkoa sitten oli kohdunkaulaa vielä vähän vajaat kolme cm(ultralla mitattuna) ja sisäsuu ihan minimaaliosen vähän raollaan..taisin kyllä jo kertoakin silloin?!!no kuitenkin...tulipa toistettua=)pehmennyt oli kanava jo,onneksi.lääkärikään ei oikein osannut sanoa juuta eikä jaata siihen että olenko ensi vai toissynnyttäjä.esikoisesta leikattiin hätäsectiolla mutta kerkesin avautua 6cm.sanoi että saattaa tämä synnytys lähteä railakkaasti käyntiin kun kerran jo olen avautunut niin pitkälle.ja sitäkään avautumista en tuntenut kuin pienenä epämiellyttävänä tunteella alavatsalla.vähän jännittää että jos oikein nopeaan meinaa tulla,niin kerkeääkö mies mukaan.se kuitenkin tunnin verran tulee vekaralta tänne.iik!!vaava on tosi kova liikuskelemaan..ei oo tarvinu laskea liikkeitä vielä ainakaan..nytkin iskee taas jalkaa kyljestä ulos..=)

nyt on jo mentävä..neuvola kutsuu....TAAS!



hjo ja rakastus tasan 37!

Samoin kurkun limakalvot. Se on aika ärsyttävää, kun vähän väliä joutuu köhimään ja mulla edelleenkin oksennusrefleksi pamahtaa päälle tosi helposti :-( Melkein joka aamu kröhin vatsanesteitä lavuaariin ja kuulostan ihan joltain keuhkotautiselta tuurijuopolta.... Kovin on vaikea tuntea itsensä ihanaksi ja naiselliseksi - näytänkin kuulemma (miehen mukaan) ihan keilalta....;-)

Täällä ollaan vielä. Ei olla vielä synnyttämässä! Perjantaina menen taas ultraan,katsotaan onko vauva kasvanut ja vettä riittävästi. Olen nyt yrittänyt lepäillä enemmän,että vesimäärä lisääntyy. Supistuksia ei ole paljoa,välillä vähän supistelee. Jännittää tuo perjantain ultra!



Ajatukset pyörii vauvassa ja raksahommissa,ensi viikolla pitäs muuttaa!



nyt lähden auringonpaisteeseen lenkkeilemään :)



simsku 37+4

nyt mua kyllä suututtaa! taas mun neuvola-aika peruttiin! ja siirrettiin viikolla eteenpäin! sama juttu oli viimeviikolla. viikkoja kuitenkin jo 37 ja edellisestä neuvolasta kuukausi aikaa.. haluisin tietää kohdunsuun tilanteen kun on supistellu jo pitkän aikaa muttei kovin kivuliaasti kuitenkaan vaan aina vähän sillon tällön. Voinko käydä tarkistuttaa sen äitipolilla? Maksaako se? Pitääkö sinne varata aika?

Eilen meni tällä synnytykseen valmistautujalla pinna totaalisesti ja sainkin aikaan tosi mehevän riidan miehen kanssa. Joo, ja tiedän, että tässä vaiheessa ihan todellinen klisee.

Eli ongelmana oli vain se, että tuntuu, että mies ei ole mukana sekä fyysisesti että henkisesti tässä hommassa samalla tavalla kuin ite. No, eihän se voikaan olla, mutta piti nostaa kuitenkin kissa pöydälle. Viikkojen pakkolevot on tietty ollut raskasta kaikille ja mies on jaksanut pyörittää arkea, mutta siihen se energia tietty on jäänytkin. Ei ole uskaltanut edes koskea, kun on pelännyt, että tulee supistuksia. Ja naisen mielestä taas tunteita vois osoittaa kyllä jotenkin muutenkin. Huusin, että voisin palkata jonkun tekemään samat hommat, mitä hänkin täällä SUORITTAA, työntekijällä olis yhtä vähän tunnetta mukana.

On niin avuton olo, kun ei kykene itse tekemään ihan tavallisia arkisia asioita siinä määrin kuin haluisi. Pesänrakennusvietti on tässä vaiheessa ihan tavallista, mutta kun meillä viikkkojen pakkolevon takia kaikki on ihan hujan hajan ja eilen iski paniikki, että vauva voi tulla koska vaan ja kaikki on kesken! Kaiken kruunasi vielä viime viikonlopun yrjötauti ja alkaneet supistukset, josta jouduin vuorokaudeksi sairalaan ja siinäkään ei paljon tukea saatu, kun mieskin oli ite kipeänä. Tiedän, huono tuuri.

Tämä raskaus on ollut kaikin puolin niin hankala ja pelottava ja olo on ollut välillä todella yksinäinen. Tässä kohtii tarvitsisi enemmän kuin koskaan tukevaa ihmistä vierelle (kuten ihan normaali raskaudessakin) ja joka voisi jotenkin jakaa nämä tunteet. Eihän se miehille ole koskaan täysin mahdollista, mutta meni hermot kun yksi juoksee ostamassa jotain autonrenkaita, rakentelemassa laitureita ja hoitamassa taloyhtiön asioita ensisijaisesti ja tietty kihisee vielä kaupan päälle, kun sitä itseäkin ottaa ne päähän.

No riita nostettiin sitten pöydän päälle klo 23 ja arvatkaa menikö yö pipariksi. Ja sitten ottaa päähän, että tollasen asian takia menee yöunet, kun muutenkaan ei ole itsestäänselvää. Ja vaikka riita tulisi selvitetyksi, seuraavana " krapulapäivänä" olotila on vielä niin karmea, että v****** ekstraa, vaikka pahin ohi.

Huoh, tulipahan porattua.

Onko muilla vastaavia tilanteita esiintynyt?

Tuntui vain, että nämä asiat on vaan käsiteltävä ennen kuin vauva tulee. Loppuajan paniikkia...



Touhis rv34+4

Ah, sain vihdoinkin viime yönä nukuttua vähän paremmin, ja sen kyllä huomaa! Uni tuli " jo" yhden aikaan, ja selvisin parilla vessareissulla. Niinpä sain vihdoinkin nukuttua sen kolme tuntia putkeen, mikä tuntui ruhtinaalliselta! Tosin vessareissun jälkeen asennon hakeminen oli kyllä tuskaisempaa, sillä en ollut kääntänyt kylkeä unissani. Niinpä sitä ihan puutuneena yritti löytää passelia asentoa... Täällä ei närästys ole helpottanut, viime yönäkin asennon hakemista hankaloitti taas ihanat happohuurut kurkussa asti. Yäk! Rennietä kävinkin vielä viime viikolla hakemassa lisää, en muuten voi kuvitellakaan nukkuvani.



Yöllä kuulostelin vauvelin liikkeitä, tuntui ehkä pää pyörivän jo vähän alempana kuin ennen (vai liekö toiveajattelua??). Kädet saivat oikein napakoita iskuja aikaiseksi, ja pää teki korkkiruuvimaista pyörimisliikettä alhaalla. Jospa se edes yrittäisi laskeutua? Lääkäri sanoi neuvolassa, että ensisynnyttäjällä pehmytkudokset eivät kovin helposti anna myöten, ja voivat hankaloittaa itse synnytystäkin. Ehkä vauva ei sen takia pääse alemmas, vaikka ahdasta silläkin tuntuu olevan.



Aamulla isukki ryhtyi taas kuuntelemaan vauvan sydämenlyöntejä, kuten on tehnyt nyt joka päivä. Olin jo ihan hätääntyä, kun hetken kuunneltuaan mies sanoi, ettei kuulu! Ja aikaisemmin ovat kuulemma kuuluneet ihan helposti. No, vähän korvaa siirtämällä alkoi jumputus kuulumaan, joten saatoin rauhoittua. Alkoipa vauva liikkumaankin pian sen jälkeen. Huh, olin jo hätäpäissäni miettimässä, että soitan heti neuvolaan, ettei mies kuule vauvan sydäntä...



Joku muukin pohti, ettei ollut hankkinut vauvalle toppahaalaria. Minä ajattelin, ettei sitä taida enää näin keväällä tarvita kuin muutamana kertana, joten en raski siihen turhaan tuhlata. Arvelin selviävämme kevyttoppapuvulla, jonka alle voi laittaa villa-asua, ja onhan noita peittoja kaukalon päälle. Kotiutumisen jälkeen ei varmaan ole heti sellaisia menoja, että ulos olisi edes pakko lähteä, jos on pakkaspäivä. Ja on meillä tietenkin se Kelan haalari, johon vauva kyllä hukkuu alkuun, mutta voi sitä varmaan hätätilanteessa käyttää.



Josko vaikka raahautuisi vähän ulkoilmaa haukkaamaan ja imuroisi sitten huushollin. Ovat taas alkaneet hiekottaa pyöräteitä, joten eteinen on täynnä hiekoituskiviä. Ja kyllähän sitä murua ja pölyä tulee muuallekin...



Kissankello 37+6

miks toisille tehään kokarvio ja toisille ei? miks toiset käy ultrassakin mut mulle ainakaan ei oo sanottu mitään semmosest.. mitä tutkimuksia mun pitäis osata vaatia??

aamulla kävin neuvolas ja saapas nähdä oliko nyt viimeinen käynti kun ensi ti mulla äitipoli ja sit katotaan tilanne aletaanko käynnisteleen...apua!maksa-arvot ovat kyllä laskeneet lääkkeiden ansiosta mutta eivät vieläkään normaalit.saas nyt nähdä,jännää odottaa ensi tiistaita..

muuten oli kaikki ok neuvolakäynnillä,painokin oli noussu viikossa 700g..huh huh..tupla-patukat ovat maistuneet kyllä mut meinasi kyllä neuvolatäti että täs vaiheessa vauvallekin tulee painoa 200g/vko.

käytiin neuvolan jälkeen kerhossa esikoisen kanssa ja siellä oli valokuvaus,raukalla pääsi itku kun vierasti niin setää joka otti kuvia.kerkesi se räpätä kuitenkin pari totista torvensoittaja kuvaa,heh.nyt taidan painua päikkäreille kun tyttökin nukahti..t.nuuska-muikku ja masu-asukki 37+4