HUHTIKUISET viikonloppuun!
Kuorsaatteko vielä kaikki vai oletteko lähteneet jo synnärille??? =D
Täällä voidaan taas vaihteeksi hyvin ja olo on taas mukava! Eiliset kummat tuntemukset/kivut/supistukset masussa ovat historiaa, onneksi. Ärsyttävää olla yksi päivä täysin kyvytön tekemään mitään!
Sen verran tuo kuitenkin herätti, että nyt pitää viimeistään pistää kaikki kuntoon.
Masussa on muutenkin ollut kovat kemut päällä. Hurmuri potkii ja myllertää oikein olan takaa. Eilen varsinkin piti semmoista jytkettä että mietin, että taisi olla toisellakin tosi epämukavat oltavat masussa.
Minulla on kamala shoppailuhimo, tekisi mieli ostella vaikka mitä, vaikka en periaatteessa tarvitse enää muuta vauvalle kun ammeen ja sitä en ole jaksanut lähteä raahaamaan kaupasta kotiin. Ajattelin, että ensi viikolla kun muksut menee hoitoon, niin voisi miekkosen kanssa käydä sen autolla hakemassa. Muutenkin olisi hyvä, jos voitaisiin viettää kahdestaan yksi päivä ilman lapsia. Lapset on nimittäin osa-aikahoidossa vain 2 x viikossa.
Mutta nyt lähden siivoamaan tätä kotia kun sen on kuin hävityksen jäljiltä. Mies oli koko eilisen päivän töissä (yrittäjä) ja minä taas makasin kipujen takia, joten jälki on sen näköistä!
T: Siriin ja hurmuri rv 37+2
Kommentit (39)
Mulla esikoinen käynnistettiin vähäisen lapsiveden vuoksi. Meni tosin pari päivää yli la:n, mutta kuitenkin. Jostain syystä, joka ei sitten ikinä selvinnyt, lapsivettä ei vaan päässyt muodostumaan lisää. Istukka oli hyvässä kunnossa ja vain hieman kalkkeutunut tuon yliaikaisuuden vuoksi. Paineet kohosivat silloin vasta ihan viimeisellä viikolla.
Nyt olen kärvistellyt reilut pari viikkoa korkeiden paineiden kanssa ja väistämättä käy mielessä, että onko tässä nyt samanlainen kuvio kyseessä kuin esikoisen aikaan. No, keskiviikkona polille ja sitten tietää.
Mun käsityksen mukaan raskausmyrkytyksen vuoksi käynnistämiset vaihtelee ihan synnytyssairaala kohtaisesti. Outoa....
-Smila-
koko päivä on tuhraantunut koneen kanssa painiessa, ja tuloksena on joku tietoturva-aukko josta kaahaa viruksia tuhatta ja sataa paikalle. 50 suunnilleen saatiin poistettua,mutta viimeiset pari on niin uudenlaatuisia ettei ne lähde kulumallakaan. Oon tässä välillä yrittäny kirjottaa tännekin jo pari kertaa, mutta aina joku pop-up -ikkuna pilaa koko systeemin. Krääh! Ja tämä kaikki Elisan teknisen tuen neuvosta, että pitää asentaa XP uudelleen että alkais netti toimia kunnolla. Nyt se ei *** vie toimi sitten lainkaan!!!
Onneksi edes poitsu on ollut tän päivän kuin pikku enkeli. Ei meinannut suostua millään päiväunille, sitten vastoin kaikkia todennäköisyyksiä kuitenkin nukahti yli tunnin päästä siitä kun aloitti yrittämään (välillä legopalikat vaan kolisi...) ja unien jälkeen on ollut niin kiltti että. Antoi pukeakin kaksi kertaa ulos ilman yhtään tappelua! Voi kun tämä helpottaisi tähän malliin, niin ei olisi juuri mitään ongelmaa sitten kun niitä on kaksi...
Mies on tosiaankin jotenkin hermostuttavasti suunnitellut synnytystä ensi viikolle :/ Jatkuvasti puhuu ääneen ajatuksiaan, esim. että " piti sitten kuitenkin tulla tämmöinen keli vaikka ensin luultiin että siihen mennessä on jo parempi" ja kun tiedustelin, että mistähän mahtaa olla kyse, niin " no synnytykseen lähdöstä tietysti!" Ensi viikoksi kun tänne on luvattu pakkasta joka päivälle ja tiet on liukkaat ja lunta pyryttää tuulen mukana. Ja muutakin vastaavaa, niin että itse alan tässä kohta hermostua moiseen hermoheikkiin!!! Tuntuu että olen itse tosi väsynyt, ajatuskin synnytysmaratonista tuntuu jo siinä mielessä kamalalta että kuinka mun kunto riittää ja voimat, kun oon koko ajan niin väsy. Kai sitä pakon edessä taas jaksaa...
Masun ympärys on muuten huikeat 122cm!!! On tästä kyllä matkaa pienempään, herranjestas sentään. Nämä lukemat peittoaa jo 5 cm:llä ensiraskauden parhaat mitat...
Mutta nyt kun poitsu näyttää urvahtaneen jo petiinsä, niin taidan minäkin painua sänkyyn kirjan kanssa ja samaa tietä unten maille. Huomenna on kova päivä, neuvola, vauvakahvittelut ja vielä muskari illalla. huh jo valmiiksi... mutta voi olla jo viimeinen kerta kun pääsen neuvolaan tai muskariin poitsun kanssa, mikäli miehen hermostuneisuus pitää paikkansa!!!
eikkuli, 37+4 edelleen
Ihan vielä ei ole alkanut myräkkä, eikä ole venytty pihallekkaan. Nukuttiin neidin kanssa tänään vähän pidempään, esikoinen on yökylässä mummulla.
Jännä muutama päivä jatkuu. Hiljasta masussa, paitsi eilen nukkuun mennessä tuli kiemuraa jos toistakin. Taitaa olla tila tosi vähissä kyllä. Muuten mennään varmasti monta päivää tällä menolla. Nyt on jalatkin hoidettu näteiksi ja ostin espritin kengät jo synnärillekin mukaan. Saapahan vähä fiilistellä sit siellä omissa ihanissa popoissa. Turhista taas.
Siitä espritin laukusta kiinnostuin, kun tykkään kovasti paljon muutenkin merkistä. Ovat sellaset vaatteetkin jotka sopivat varmasti koittamatta päälle nappiin (jos tämä vartalo tästä nyt enään kolmatta kertaa palautuu yhtään uomiinsa). Niin siitä laukusta, siellä on värinä mustakin?? Mutta vauvatarko myy vaan sinistä? Tiedättekö saako ostaa mistään muualta? Stokkalta tjm.??
Nyt täytyy hetki vielä maalata vesiväreillä pikkunaisen kanssa ja sit sinne ulos. Meillä pilkottelee aurinkokin, vaikkei pitänyt. Ihana ylläri!!!
Lumo 37+5
ei täällä ole kuorsattu enää pitkään aikaan... Illalla kyllä noukin miehen töllön äärestä ja komensin nukkumaan, meidän kummankin parhaaksi. Ei tullut lähtöä, mutta ei minusta mitään järkeä kukkuakaan kun se lähtö kuitenkin jonakin yönä on edessä (jostain syystä uskon, että se alkaa taas yöllä).
Pojat meni justiin ulos, ja minä aion nousta pian tästä koneen äärestä ja jatkaa lastenvaatteiden liikenteenohjausta varasto-vaatehuonelinjalla. Ei kyllä y htään huvittaisi, mutta kai se on pakko jotain tehdä ennen päiväunia =)
Mahassa olen tosiaan myös huomannut hieman vaimennusta, liikkeitä kyllä tulee mutta ei enää ollenkaan vilkkaasti ja ovat muuttuneet pönnäykseksi potkujen sijaan. Maanantaina olisi neuvola, tosin yritän saada aikaa muutettua kun sain kutsun vauvakahveille juuri samaan aikaan ja haluaisin todella päästä näkemään työkaverin vauvan :)
Mutta, nyt kai se on pikapuoliin pakko rahdata tämä leventynyt ahteri irti tästä tuolista... Täytyy käydä jossain välissä kurkkaamassa onko Annu lähtenyt jo hakemaan nyyttiään vai vieläkö surffailee täällä... :)
eikkuli ja hippuliisa 37+3
Sinuna soittaisin maanantaina Kelalle ja kysyisin. Itse en ottanut pakkausta vaan rahan ja sain sen tammikuussa muistaakseni. Kyllä nyt on aika myöhäinen aika jo. Oletko saanut äitiysrahapäätöksen kuitenkin?
täällä vielä ollaan. ei tullut synnärille lähtöä, vaikka siivosin eilen ;) maanantaina on mulla äippäpoli, että sitten tietää tekikö keittiön kaapeissa ähkiminen mitään tuonne kohdunsuulle. yllättävän vähän kyllä suppaili siihen verrattuna, miten touhusin eilen.
nyt pitää mennä ruokkimaan lapsukaisia, että päästään liikenteeseen, joten myöhemmin taas lisää.
-lotta 37+4-
Täällä ollaan niin tukkoisissa tunnelmissa,että ei tahdo henki kulkea minkään röörin kautta.
Mies oli yöllä herännyt kuorsaukseeni.Hih,kerrankin näin päin.
Olen tosiaan alkanut kuorsaamaan ja aamuisin aina onkin kauhean huono olo,kurkkua kivistää ja tuntee nukkuneensa huonosti.
Noh,jospa tämä tästä alkaisi viikon päästä helpottamaan=)
Hmar kirjoitteli,että mieliala heittelee laidasta laitaan.Olen huomannut ihan saman asian.
Minulla tuo ilmenee lähinnä jahkailuna.Esim.saatan kysyä mieheltä,että lähdetäänkö sinne ja hetken päästä minua itseäni ei kiinnostakkaan koko asia enää ja toinen minkä olen huomannut on se,että en voi sietää yhtään epäjärjestystä ympärilläni.Aikaisemmin minua ei haitannut ollenkaan jos poikakin jätti vaatteen sohvalle tms,nyt kiikutan sen heti joko kaappiin tahi pyykkiin...Kaikki on oltava järjestyksessä.
Onko kenelläkään muulla ruvennut vielä tässä vaiheessa pukkaamaan näppylää naamaan?
Hormoonit ilmeisesti tekevät temppujaan,koska minulla on lähinnä leuassa joka jumalan aamu uusi finni.Mieskin jo sanoi,että olen,kuin teini-ikäinen näppylöineni=D
Oma (.) on todella hiljainen.Pieniä venyttelyn tapaisia liikkeitä tulee silloin tällöin,ilmeisesti alkaa olemaan jo sen verran ahtaat oltavat,että suurimmat potku-nyrkkeilyt on nyt nyrkkeilty.Seuraavat treenit onkin sitten päivän valossa.
Maanantaina olisi neuvola.En millään jaksaisi mennä sinne,koska joudun kuitenkin tiistaina menemään polille,jossa katsotaan RR,pissanäyte ja kaikki samat asiat,kuin neuvolassa ja lisäksi joudun menemään verikokeisiin,jossa katsotaan perusverenkuva,x-veri yms.
Täytyypi varmaan aamusta soitella tädille,että onko minun mitään järkeä tulla.Jospa sitten vauvan kanssa seuraavan kerran.
Onko muita alkanut jänskäämään vauvelin tulo?
Minua on alkanut jännittämään toden teolla,kun ei ole enää viikkoakaan aikaa.Tuntuu,että aika loppuu ihan kesken.
Jotenkin kaikki tuntuu niin oudolta ja uudelta,kun edellinen vauvani on jo yli 7-vuotias.
Kuinkahan sitä osaa hoitaa niin pientä ja heiveröistä pötköä.Apua=D
Mutta isäntä tuolla huutelee,että pitäisi lähteä kauppaan,joten tässäpä tällä kertaa kuulumiset!!
Niksu 38+0
mitä aiot ottaa synnäriasiaan liittyen? Oon ajatellut koittaa arnicaa ennen ja jälkeen. Sit tehään vyöhykkeen käynnistystä taaskin reilun viikon kuluttua, jos ei sitä ennen tapahdu.
Lumo
Täällä olikin ihana auringonpaiste tänä aamuna ja kerrankin ehdittiin pihalle ja meren jäälle niin aikaisin että pääsimme siitä nauttimaan! Tosin aikamoista mummolyllerrystä alkaa kävely olla, eipä 45 min. kävelyllä kovin pitkälle päästy... Nyt on pilvistä ja odotan milloin pyry alkaa.
Onkohan Annu jo tositoimissa kun ei ole vielä ainakaan pinoutunut?
On se vaan hassua, minä kun olen puolenkuun huhtikuinen niin h-hetki tuntuu vielä aika kaukaiselta. Ja olen varannut kampaajaa ja ilmoittautunut parille kurssille vielä parin viikon päästä, joten toivon että yhdessä kasassa ollaan.
Muuten minua on ruvennut jännittämään minkä näköinen tyyppi tällä kertaa maailmaan tulee! Esikoinen (tyttö) kun on kuin kopio isästään, niin olisi hauskaa nähdä tässä toisessa jotain omiakin piirteitään.
Mutta eipä sen kummempia, täytynee lopettaa kun tuli vieraita.
Mukavaa ja rauhallista viikonloppua kaikille masuille!
Lala 36 tasan
Jännä juttu kun yhtenä hetkenä kaikki on ok ja sitten hetken päästä kaikki on mukamas pielessä ja itkettää. Mies raukka jo toivoopi että vauva syntyis. et jos mielialan vaihtelut loppuisi. On meinaan kuulema tosi rasittavaa, ku ei välillä tiedä mikä nyt taas tuli! Kiukkuni purkaan tietysti mieheeni ja nykyään suutun pikkuasoista.
Kuorsaan nykyään joka yö(kuin veturi kuulemma) ja aamulla on kurkku ihan kuiva ja kipeähkö. Ehkä sekin helpottaa sitten aikanaan.
Yritin tässä siivota, matot rullalla eteisessä odottamassa miestä töistä mut jäi kyllä pelkkään imurointiin ku tuli pahaolo. Nyt sitten vähän aikaan rauhallisemmin ja hetken päästä uudelleen yrittämään.
Hyvät lauantain jatkot!
nuppu 36+3
ilmottaudun, ettei vaan kukaan luule että olis päästy jo tosi toimiin;-) Ei merkkiäkään siitä!
Vauvan sänky laitettiin tänään, jotenkin tuli jo niin halu saada vauva siihen nukkumaan!!!
Meillä tämä viikonloppu menee siivotessa ja kakkujen vääntämisessä, kun pojalla on viisvuotis synttärit tänään ja huomenna juhlitaan..
Maanantaina tasan viisi vuotta sitten synnytin (1h25min) kuopukseni, jonka sitten piti olla viimeisin vauva minulla ikinä..
Toisin vain elämä kuljettaa..Paljon on tapahtunut erot ja muut on läpikäyty, maailman ihanin mies on löydetty ja nyt odotellaan yhteistä vauvaa jo malttamattomasti syntyväksi:-)
Ponnari & Masukki 36 tasan
Mä olen uusi täällä, tai siis välillä käyny seuraamassa näitä keskusteluja. Vauvan laskettu aika 29.4 eli viikkoja nyt tasan 34.
Tää lauantai on ollu elämäni tylsin ja kauhein. Poika heräs jo aamukuudelta joten siitä asti itse pysytelly hereillä! Kuulin niin kauhean uutisen että heti alkoi mahassa velloa, kädet täristä ja vauva painaa urakalla alaspäin ja mahaa kiristää joten jos tämä ei tämän järkytyksen jälkeen synny niin ihmettelen. Kuulin juuri että hyvä tuttavani menetti vastasyntyneen vauvansa. En tiedä miten pystyisin auttamaan, mitä sanomaan tai mitään. Itku on herkässä. En halua mitään ohjeita enkä mitään. Pakko oli vaan purkaa tänne tämä asia! Kiitos kaikille jotka luitte tämän!
Mä olen uusi täällä, tai siis välillä käyny seuraamassa näitä keskusteluja. Vauvan laskettu aika 29.4 eli viikkoja nyt tasan 34.
Tää lauantai on ollu elämäni tylsin ja kauhein. Poika heräs jo aamukuudelta joten siitä asti itse pysytelly hereillä! Kuulin niin kauhean uutisen että heti alkoi mahassa velloa, kädet täristä ja vauva painaa urakalla alaspäin ja mahaa kiristää joten jos tämä ei tämän järkytyksen jälkeen synny niin ihmettelen. Kuulin juuri että hyvä tuttavani menetti vastasyntyneen vauvansa. En tiedä miten pystyisin auttamaan, mitä sanomaan tai mitään. Itku on herkässä. En halua mitään ohjeita enkä mitään. Pakko oli vaan purkaa tänne tämä asia! Kiitos kaikille jotka luitte tämän!
Ei supistuksen supistusta ei pienintä pihinääkään täällä! =) Heippa vaan kaikille, vaikka kaula on menny ja ollaan hyvin aukeamassa niin ei niin mitään tapahdu. Eilisen neuvolan sisätutkimuksenkaan jälkeen ei alkanut yhtää supistella vaikka yleensä alkaa... Väsytti vaan tosi rankasti ja sain nukuttua hyvät pitkät yöunet ja nyt on taas olo niinku ei ois ikinä supistanutkaan. Että ei tämä näköjään ollutkaan mikään plop plop synnytys ja vauhdilla tullaan =)
Tänään käytiin vähän kaupoilla kiertelemässä ja muutoin onkin mennyt rauhallisissa tunnelmissa. Tavallinen lauantai. Tosin ollaan kyl miehen kans puhuttu tänään tosi paljon vauvasta ja että onkohan se jo viikon päästä kotona yms. Vauva potkii ja liikkuu edelleen normaalisti (= lue paljon) Mulla itsellä on aika turvonnut olo, ihan niinku ekan kerran huomaisin nyt olevani turvoksissa.
Iloista lauantaita kaikille! =)
Annu 37+3
ukkokulta tuolla ottaa iltapäivätorkkuja, taisi sauna ja ruoka tehdä tepposet. Itsellä melko virkeä olo, mutta minä olenkin huono päivätorkkumaan. Luulisin että pikapuoliin on pakko sekin taito opetella ;)
Tänään on ensimmäinen äippälomapäivä! Vaavin pyykit on nyt suurinpiirtein pestynä ja pinottuna koon perusteella ja lakanat jopa silitettynä. Nyt sitten tarvitsis vain olla jokin hyvä paikka niille. Lapsen huone on meinaa vielä pommin jäljiltä, eikä hoitopöytää/lipastoa vielä ole. Eikä se huoneeseen mahtuisikaan. Hoitopöytä ja amme ovatkin ainoat puuttuvat hankinnat, tietysti varmaan Jotain Pientä saattaa tulla että tarvii, mutta olen aika luottavainen. Juu, ja äitiyspakkaukselle jalat, siitä ensisänky vierihoitoon.
Annulla onkin viikot jo todella vähissä... kiivasta odottelua varmaan! :) Viimetipan ihmisenä minä tosin tällä hetkellä toivon, että meidän vaavi pysyisi edes suunnilleen laskettuun päivään aloillaan ;) No, hän tulee, kun on valmis.
Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!
Huliana ja nupero, rv 34+5
Tulipas käytyä siellä naistenmessuilla ja oli kyllä vähän huvittavaa, kun jouduin innokkaan seksivälinemyyjän käsittelyyn =P Oli lievästi nolokin tilanne, kun tuttuja (vanhempia) naisia siinä ympärillä ja toinen esittelee täyttä häkää jotain uutta liukuvoidetta joka on erityisen hyvää suuseksiin ja ranteen paksuisia kyrpiä... Tuumasin pariinkin kertaan että taitaa olla minulle tällä hetkellä vähän väärä osasto mutta toinen vain lisäsi vettä myllyyn. huh! Kertakaikkiaan vain poistuin paikalta viimein, kun esittelijä ei ollenkaan ymmärtänyt lopettaa...
No, niistä homeopaattisista lääkkeistä LUMO:lle, minulla on siis tuttu homeopaatti, jolla olen aikaisemminkin käynyt ja nyt hän kehotti kurkkaamaan sellaista kirjaa kuin Kodin homeopatiaa, kirjoittanut Teija Virtanen, raskaus ja synnytys -osaston ja miettimään edellisen synnytyksen perusteella mikä kuvauksista kuulostaisi eniten minulta. valitsin sieltä parikin ainetta joita käytetään synnytyspäivänä tilanteen mukaan, lisäksi hän lähetti pulsatillaa (valmistelemaan kehoa synnytykseen, piti aloittaa nyt heti) arnicaa (synnytyksen jälkeen 2 viikkoa) ja aconitumia (sitä otetaan synnytyksen alkaessa). Viimeksi sain tuota arnicaa synnytyksen jälkeen, ja ainakin repeämät (joita siis riitti) paranivat aika sutjakkaasti. Silloinkin olisin ottanut hom. lääkkeet avuksi mutta synnytys tuli niin yllättäen pari viikkoa etukäteen että ei ehditty tosiaan! Vähän pitää tutkia vielä noita lääkkeitä ja laittaa miehelle selväsanaiset ohjeet milloin antaa mitäkin, ellen minä välttämättä pysty siinä tilanteessa itseäni ja oireita niin tarkkailemaan. En kovin hyvin ole perillä tästä vaihtoehtolääketieteen haarasta, mutta sen verran tiedän kuitenkin että eri henkilöille käy eri aineet eli aivan yksiselitteisiä eikä kaikille samoja ole nuo synnytyksessäkään käytettävät homeopaattiset aineet.
Mutta nyt täytynee mennä valmistelemaan poitsu nukkumaan. Sitten päästään miehen kanssa mökille saunaan :) Viime viikolla jo sanoin, että vieläköhän ensi viikonloppuna tänne tullaan ja ainakin vielä siltä näyttäisi =) Sitä ei sitten taas voi tietää mikä on tilanne ensi viikonloppuna...
Mutta huomisiin.
eikkuli, 37+3 edelleen
Eikkulille; Just, ihan mielenkiinnosta kyselin tietenkin se on yksilöllistä -määrätkin. Oon samoja homeopaattisia käyttänyt tohon toiseen synnytykseen, vähän kylläkin menee mulla mu-tu tunteella, oman olon mukaan. Mutta ihanan avun antavat. Lapsillekin tosi mukavaa, kun ei täydy aina pumpata antibioottia ym..
Täällä kärvistellään näitten turhien suppareiden kanssa. Ei meinaa taas loppua ollenkaan. Näitä muljumissuppareita nämä, kun toinen yrittää kääntää kylkeä eikä sitä tilaa ole, ja lisäks toi pään pyöritys tuolla alapäässä, auts auts. Ihan inhottaa alkaa yöpuulle jo, tietää ton tuskasen nukkumisen. Mutta, näihin kuviin ja tunnelmiin täältä peiton alta jo :o
Hyvää yötä!
Täytyy korkata sunnuntaiaamu täällä pinossa, kun me aletaan formatoimaan tietokoneen kovalevyä joten en pääsekään tänään varmaan ennen iltaa ainakaan (mikäli operaatio ylipäätään onnistuu!) koneelle...
Illalla käytiin tosiaan mökillä saunomassa vielä ja sen jälkeen oli kyllä sellainen olo, että tästä voisi vaikka lähteä synnyttämään, hyvä kun autoon sain itseni kammettua, mutta täällä sitä kuitenkin vielä ollaan :)Maha on vissiin valahtanut taas astetta alemmaksi, kun kenkien ja sukkien laitto on mahdottoman hankalaa ja toppahousuja ei enää saa vedettyä nimeksikään ylös... Saa nyt nähdä sitten että tuleeko tämä ensi viikon aikana (hui!) samoilla raskausviikoilla ulos kuten isoveljensä. Sellainen hassu tunne tulee aina kun ajattelee synnytystä, että ei tämä vielä saa syntyä, kun minä en ole vielä yhtään miettinyt sitä synnytystä tai rentotumista tms. Mutta kai se tilanne taas pakottaa käyttäytymään niin kuin täytyy.
Vielä niistä homeopaattisista, olen itse myös saanut apua myös raskausaikana, söin loppuvuodesta pitkän kuurin tuon kilpirauhasen aisoissa pitämiseksi. Ja ainakin tällä hetkellä arvot ovat pysyneet normaalirajoissa, saa nyt sitten nähdä mitä tapahtuu synnytyksen jälkeen. Ja ihan flunssalääkkeiksi meiltä löytyy jotain troppeja kotoakin, niistä aina aloitetaan...
huoh. tuota poitsun kiljuntaa pukemisvaiheessa kuunnellessa täytyy kyllä sanoa, että se " loma" synnärillä voisi tulla jo...
eikkuli 37+4
ja kun mielelläni en siellä synnyttämättömien osastolla vierailisi ainakaan potilaana. Tällä kertaa menin tosin vapaaehtoisesti.
Tällä kertaa ei ollut kyse supistuksista tai oikeastaan niistäkin.
Perjantaina oli siis rv33+6 ja aamuyöllä aloin oksentamaan, samoin mies. Varpusparvi lensi yläkautta koko päivän todella rajusti ja ajattelin, että synnytys jo käynnistyy niin hirveistä kouristuksista. Lisäksi oli eka päivä ilman supistuksenestolääkettä, kun eihän se sisällä pysynyt. Puolelta päivältä alkoi niin hirveä polte lantion seudulla, että en pystynyt arvioimaan, mikä oli supistusta ja mikä mitäkin. Viiden maissa lähdettiin sairaalaan. Miehen veli kuskina, minä etupenkillä tuskissani ja mies takapenkillä naama myös myrkynvihreänä. Synnärin vastaaotolla käyriin, vatsasta ei tullut enää kuin sappinestettä, vauvalla kaikki ok. Lääkäri tuli käymään, kokeili sormipelillä, että sentti jäljellä, mutta kahdelle sormelle auki, kun viikko aikaisemmin viimeisessä polikontrollissa oli vielä kiinni (levon ja lääkkeiden tulos), mutta 7 viikon levon ja lääkkeiden jälkeen perjantainen oli vähän tyly lopetus ja heti alkoi tapahtumaan. kanyyli sitten käteen ja suolaliuosta suoneen, samoin pahoinvointilääkettä, kipulääkettä ja ties mitä. Arvatkaa pelottiko, että siinä tuskissä joudun vielä synnyttämään! Tuska oli niin hirveä, että olisin vaihtanut sen heti pelkkään tavalliseen synnytystuskaan. Nesteytys alkoi iltaa myöden auttaa ja olo alkoi parantua. Eristyshuoneessa sitten vietin yön (valvoen jälleen, kuten aina sairaalassa), mutta pääsin eilen kotiin, kun viikkoja tuli se 34 täyteen ja tilanne oli rauhoittunut.
Koomista vaan, kun supistuksiin olen litkinyt vettä koko ajan, jotta se hieman helpottaisi, niin tuli todella koettua se, mitä nestehukka tässä tapauksessa tekee. Kotihoidolla en olisi pärjännyt, vaikka mies alkoikin elpyä, olis mulla saattanut synnytys todella käynnistyä, kun tässä se riski muutenkin koko ajan on ollut läsnä. No nyt on lääkkeet jätetty ihan senkin takia, että vieläkin pitää varoa, mitä mahaansa laittaa. Paineet oli myös 88/46, jolloin verenpainelääkettä ei lääkärikään enää suositellut. Hemppa oli laskenut myös 115, kun 7 viikkoa sitten oli 135. Voikohan se laskea tollasen oksentamisen seurauksena äkillisesti vai onkohan se mennyt pikkuhiljaa. No, vielä en ainakaan uskalla mahaani mitään rautatabuja laittaa...
Nyt sitten odotellaan vaan synnytystä. Tässä kun ei tiedä yhtään miten kauan menee, ainakin on jo sitten alkanut aueta. Ärsyttävää vaan kun supistuksista en tiedä, koska lähteä ja loppu tulee kuitenkin taas tod.näk. rytinällä niin voi olla, että turhaan joudutaan vielä lähtemään. Jos nyt menisi se pari viikkoa vielä, vaikka tiedän, että moni teistä lähtisi vaikka heti, mutta mä kun kuljen täällä jälkijunassa...
Tosi outo lumimyrsky täällä lounais-Suomessa ollut ja nyt yhtäkkiä kirkastui. Aamulla ei kyllä näyttänyt yhtään keväältä.
Tehtiin muuten tällä kakkoselle yksi hankinta: Vauvasänky, sellainen pikku kengurun soikea kattoon kiinnitettävä kehto. Esikoinen kun ei nukkunut hyvin laatikossa vaan ekat 3-4kk vaunuissa myös öisin, kun jousti kivasti alla heilahtaessa ja sinne laskiessa syötön jälkeen ja sitten oppikin nukkumaan tosi hienosti. Päätettiin siis panostaa nyt sänkyyn, niin ei tarvii vaunuja sisällä pitää.
Eipä tässä muuta, alankin katsastelemaan tarkemmin viikonlopun kuulumisia.
Ja välttäkää masupöpöjä! Tosin meillä ei ole hajuakaan, mistä tämä saatiin, kun miehellä alkoi mun kanssa ihan samaan aikaan, esikoinen sairasti eilen ja mä kun olen ollut aika pitkälti täällä eristyksessä levon takia. Epäillään vähän ruokaan liittyvää juttua, kun kuumekin nousi, mutta onneksi ja toivottavasti on nyt ohi...
Touhis 34+1
mäkin kävin tos pe äitipolilla kun mulla se hepatoosi eli maksa-arvot koholla.lääkäri tsekkas tilanteen ja paikat oli pehmeät ja sormelle auki..mutta ei vielä katsonut aiheelliseksi lähteä käynnisteleen.sain lääkkeitä ja 28pv uusi käynti polilla ja sit katotaan josko aletaan käynnisteleen.joka tapauksessa kuulemma käynnistetään ennen laskettua aikaa.
supisteluja on jo ollut joka päivä ja välillä tuntuu ettei kävelemään pääse..toivoisin niin että alkais jo synnytys itsestään niin ei tarvisi käynnistellä ja maata siellä osastolla.mulla jo viikkojakin 37+2 joten ei haittaa vaikka syntyisi.koko-arviokin oli vauvalle tällä hetkellä 2900g.pitää yrittää touhuilla kaikenlaista ensi viikko niin jospa se siitä..