)) SYYSkeijujen viikonLOPPU ((

Voisin jättää mainitsematta yöstä, kun siinä ei ole mitään poikkeavaa. Mainitsen silti: suonenvetoa, käsien puutumista ja kuopus heräsi 5.50, nukahti meidän makkarin lattialle 10 minuutiksi ja sit eikun ylös. Ihana asia tässä aamussa on tuo ilman viileys, lehteä hakiessa sai vetää kituset täyteen raikasta ilmaa.



ORENJIN Gallup: Ekat viikot masun " kadottua" on kyllä semmosta itsensä etsimistä kaiken kuonan takaa.. Hirvee ikävä mahallaan makaamista, mut se ei onnistu pinkeiden tissien takia. Kuten NERONJA mainitsi, mullakin rinnat ovat alkuun kipeät pallot, joista ei mitään meinaa irrota (olenkin alkupäivät seissyt lämpimässä suihkussa, kun mahdollista, siellä lähtee maito valumaan ja olo helpottuu). Alapää vuotaa, pissa karkailee (ja nyt ostan Tenat ekoille kotipäiville!) ja vatsa on kuin pullataikinaa.. Yleensä mulla menee 3kk ennen kuin oikein jaksaa itseensä panostaa, mut kyllä se siitä sitten. Jossain välissä olen vain kyllästynyt totaalisesti olooni ja herännyt taas eloon ;)



Pyykinlaittoon! -piias- rv 35+4

En tullut eilen enää kirjoitelleeksi lääkärikäynnin kuulumisia. Kävin siis yksityisellä viimeisessä tarkastuksessa, kun neuvolan kautta aikaa ei järjestynyt. Kaiken pitäisi olla ok. Odotettavissa on n. 4 kg:n vauva ja ultra paljasti että meille on tulossa kolmas pojanpallero :-) Meitähän kirjoittelee täällä ainakin pari-kolme muutakin " Tupu-Hupu-Lupu" -ketjun odottelijaa, joten kiva on myös vaihtaa jatkossa ajatuksia. Osasin odottaa että vauva on isohko, kuopus kun oli jo 4040g, joten yllätyksenä tuo kokoasia ei tullut. Ajatus kolmannesta poikasesta ja omasta roolista perheen " emona" maistuu koko ajan paremmalle ;-)



Edellistä pinoa en lukenut niin tarkkaan joten en aiheita tässä nyt kommentoi, myöhemmin sitten lisää.



moisku rv 36+4

Ihanaa! Ukko tulee tänään kotiin. Tosin vasta illalla, mutta tuleepahan kuitenkin.

Aattelin että pitäis vähän siivoilla, ni ois sen kivempi kotiutua. Vaikka en kyllä yhtään jaksais. (sitäpaitsi, kun menin sinne maalle, ukon oltua siellä pari viikkoa yksikseen, ni ekaks se sano että viittisitkö imuroida... grmmph.. kyllä sillon sapetti. sieltä aiemmin lähtiessäni olin siivonnut, joten ukon sotkuja ne kaikki olivat.)



Yö meni ihan mukavasti, kun en vahdannut sitä selällään nukkumista. Kyllähän mä heräilen useita kertoja yössä, mutta nukahdan onneks samantien uudelleen.



G: Alussa on alapää enemmän tai vähemmän kipee, tissit pinkeet, nännit kipeet, maha roikkuu ja väsyttää. No mulla tuli kyllä siihen vielä synnytyksen jälkeinen masennuskin, ehkä se osaltaan vaikutti kurjaan olotilaani silloin. Pitemmällä aikavälillä musta tuntuu ettei oma vartalo oo koskaan tullut takaisin. (no eihän se muuttumattomana tietenkään tule) Mahanahka roikkuu aina vaan, tosin en sille kyllä pahemmin oo mitään yrittänyt tehäkkään. Episiotomiahaava ommeltu mielestäni huonosti.

Mutta en mä tyytymätön ole, ihan oon sujut vartaloni kanssa.

Kauheen negatiiviselta kuullostaa, kun uudelleen luin vastaukseni. :)



Nyt täytyy lopettaa, kun tyttö tahtoo kattoo leffaa, eikä se onnistu tällä hetkellä kun tältä koneelta..



-kirsikka rv 34+1-

Kerrankin pirteenä ja -toistaseks- hyväntuulisena! Se on kuulkaa 11h unta tai ei mitään, ei vähempi auta. Tai sit pitäs saada päiväunet, mutta mites ne otat kun ei nuo 6v ja 4v pysy hetkeä aloillaan.



OMA MAHA GALLUP: maha on aluks ihan Smurffihattu, naurettavan näkönen tyhjä pussukka! Sängyltä kun nousee ekaa kertaa suihkuun ja osastolle lähtemään, tuntuu olo jotenkin hutjakalta, tasapainoa joutuu hieman hakemaan. Olo on kevyt ja täynnä ihmetystä että onko se oikeesti tyhjä?? Mutta kyykisteleminen sujuu, kumartuminen ei ole yhellystä, kylkeä voit kääntää (jos ei mahallaan nukkuminen vielä onnistu) niin rivakkaasti että pelkäät sängystä putoavasi :) Mitään erityistä jumppaa en ole miekään pariin-kolmeen kuukauteen harrastellu, ihan riittää arjessa sitä kuntoutusta. Esikoisen aikaan (en muista olisko ollu 3vkoa-kk synnytyksen jälkeen) yritin tehdä vatsalihaksia, itse ratkesin nauramaan todettuani ettei sellasia taida olla ollenkaan ja mies ratkes nauramaan kun näki löysän mahani aaltoilevan naurunvoimasta siinä lattialla -olin siis selälläni. että ei paniikkia, vaunulenkkeilyä ja vauvan nostamista saa olla taas alku ja katotaan sit missä vaiheessa innostuu kunnolla lenkkeilemään. Pahintahan on se, että jos raskausaikana ei ole tullu kamalasti kiloja (edellisessä oli raskausajandiabetes 7kg lisää ja nyt on tullu 5kg) niin synnytyksen jälkeen niitä helposti kertyy, kun et oikein vielä jaksa kamalasti liikkua ja suku kantaa rotinoita selkä vääränä. Viimeks kaverit vielä toi jokainen Fazerin sinistä kun tiesivät etten ollu saanu syödä suklaata 27vkon jälkeen.



Tuntuipa eilen hyvältä huomata, että on se mies itekin huomannu olevansa paljon poissa kotoa. Olin eilen ihan oikeesti ja masentunut ja itkuinen, kaikki itketti (kummipoika 6v toi kukkia -kultapieni- ja kummitätiä itketti että onneks ees joku mies tuo kukkia kun oma ei oo ikinä kotona)ja ketutti ja poikakin jo itki isänsä perään.Illalla sit saunas selvis että oli saanu järjestettyä asiat niin, ettei tänään tarvitse lähteä minnekään ja huominenkin on epävarma. Huokaili että pitäs ennätää tuo pinnasänkykin koota ja tuota varastoa vaunuja varten raivata ->siis oli poissa ollessaan AJATELLU töitä jotka kotona odotaa ja omatoimisesti....



Nyt hakemaan vaunujen pestyt kangasosat narulta ja virittelemään niitä paikoilleen.



Minjuska 35+4

[color=Crimson]

[B]ISYYSPAKKAUKSESTA[/B] minä tilasin osoitteesta www.villijavapaa.fi tyynyliinat ja syöttölapun.

Tyynyliinoissa lukee ¿hyvää yötä vauveli¿ ja ¿hyvää yötä isi¿, on kyllä aivan ihanat!!

Muuta mitä pakkaukseen tulossa: uimahousut isälle ja vauvalle, hammasharjat isälle ja vauvalle, lukemista molemmille¿(vauvalle Kaapo ja isä-kirja, isälle Aku Ankka + mies hoitaa vauvaa kirja.) Sitten tulee paljon sellasta mikä olis pitäny muutenki hankkia, nyt oon tunkenu ne siihen pakkaukseen:) Kuumemittari, vauvalle rasvaa, puhdistuspyyhkeitä, vanupuikkoja, tuttipulloja, ensitutteja jne. Isille on energiajuomaa ja lakritsipiippuja (se kun lopetti tupakanpolton niin en oikeita sikareita laitakkaan¿) pari tölkkiä hernekeittoa (että pärjää sen ajan kun oon laitoksella:) ¿konjakkipullo pitäis vielä saada, jos kehtaan tällä mahalla Alkoon¿..Ai niin ja valokuvakehys mihin oon teettäny tästä raskausmahastani kuva. Se voi vaihtaa siihen myöhemmin vaikka vauvan kuvan. Tavarat olis tarkoitus pakata vauvan hoitolaukkuun. Meille kun ei vaunujen mukana tullut sellaista niin kävin ostaan¿.sellasen mallin että mieskin voi kantaa:)



[B]UIMISESTA Höyryjyrälle: [/B] minä oon uinut järvessä nyt vielä, mutta en kyllä osaa sanoa kuinka pitkälle uskaltaa¿.mutta sinuna uiskentelisin sinne lääkäriaikaan asti ja siellä kysysin. Jos siis mitään erikoista ei sitä ennen tapahdu, mistä vois päätellä paikkojen olevan auki.



[B]Tuittu[/B] minä asun Parkanossa. Täällä on Tutan tehtaanmyymälä ja sieltä niitä vaatteita käyn bongaileen:)



[B]¿KUMMALLISIA MIELITEKOJA[/B] Tiitiäinen miksi puhuit korvapuustien leipomisesta, alko tekeen niiiiiin mieli:) Mutta tämä asunto on jo valmiiksi niin kuuma ettei kyllä pysty leipomaan, ettei lämpenis lisää¿ Mulla on alkanu muutenki oleen ihan kummallisia mielitekoja¿siis ei sillä tavalla kummallisia että ne olis jotenki erikoisia, ihan perusruokia himoitsen (pullia, vohveleita, perunamuusia) mutta kun saan päähäni että tekee jotain mieli, niin sitten on PAKKO saada sitä tai tulee ihan hirveä ahdistus. Yks ilta en oikeasti pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin vohveleita. Yritin mennä nukkumaankin jo mutta kun silmissä vilkkui vaan kermavaahdolla ja mansikoilla päällystetty vohveli:) Oli sitten pakko iltayöstä laittaa mies hakemaan niiltä kotoa lainaan vehnäjauhoja ja vohvelirauta ja alkaa paisteleen vohveleita.



[B]EHKÄISYSTÄ[/B] aika moni tuntuu miettivän laastarin käyttöä¿minä kokeilin niitä (Evran) yhden pakkauksen verran, 3kk, mutta ei kyllä ollu yhtään hyvä. Lihotti paljon enemmän kuin pillerit!! Lisäksi kaverillani on kohta vuoden ikäinen vauveli muistona Evra-laastarin käytöstä:) Mutta mikä yhdelle ei sovi, sopii toisille. Helppohan se laastari on, kun ei tartte muistaa kun kerran viikossa vaihtaa.



[B]Elaine kiitos kun kerroit mitä valmennuksessa tapahtuu!! [/B]Kuulostaa ihan mukavalta. Se tosiaankin harmittaa, että paikkoja ei pääse kierteleen, mutta onhan se ihan ymmärrettävää¿



[B]KIVUNLIEVITYKSESTÄ[/B] mulla jotenkin pelottaa se epiduraali. Kun se rajoittaa liikkumista ja muutenkin¿.mutta saa nähä mihin sitä sitten päädytään¿esikkoa kun mennään hakemaan niin aika vähän oon suunnitellu/osaan toivoa mitään. Kunhan vauvelin saa ehjänä ulos!:)



[B]SELÄLLEEN NUKKUMINEN[/B] Kirsikka hyvä että lääkäri antoi sulle luvan nukkua selälleen. Minä kun olen maha-ja selkäkipujen takia nukkunut selälläni aina osan yöstä¿.jatkan sitä siis siihen asti kun alkaa tuntua pahalta. :)



[B]SYNNYTYKSESTÄ TOIPUMINEN [/B]apua älkää pelotelko!! Minä olen niin odottanut että kun synnytys on ohi niin saan oman vartalon takasin. Täytyykö siitä vielä jotenkin toipua?? Ja monta kuukautta?? AAArgh:) Vaikka onhan se nyt selvää¿ettei mikään hetkessä palaudu ennalleen. Ja voihan olla että siinä vauva-arjessa on muutakin tekemistä kun miettiä omaa vartaloaan:) Hölmö minä¿





Leena_Maija me nähdään sitten tänään synnytysvalmennuksessa!!



Kerttu rv 34+ [color=Chocolate][size=6]♥[/size]

Voi kun tuli hyvä mieli,kun näki Piiaksen aloittaneen pinon! Voimia sinne vaivoihin,onneks jokainen päivä vie meitä kohti helpotusta!! *toivossa on hyvä elää*



Kerttu: Elä huoli,ensimmäisen jälkeen vartalo palautuu nopeasti omiin kuosiinsa,mullakin jäi ekasta kaikki ylimääränen sairaalaan,repesin kyllä pahasti ja se harmitti,mutta vauva oli niiiiiin ihana,että ei sitä tullut kauheesti niitä vaivoja aatelleeksi.



Mutta kun useempi synnytys takana,niin eipä se vauvamaha sinne sairaalaan jääkään,mukaan se tulee,hiukan löysempänä kuitenkin ;) Mutta palkinto on silti yhtä ihana,joten eiköhän sen taas kestä,jotta muutama kuukausi ollaan kaikkee muuta ku mallikisoihin lähdös,no,tissit on kyllä niin mahtavat,että niitä vois mennä esitteleen,ihanku olis silikoonilla pumpattu täyteen :DD



Pakkaushommissa täällä,lähdetään viikonlopuks reissuun,palaillaan taas alkuviikosta kuvioihin mukaan! Mukavaa viikonloppua kaikille keijuille ja " tonnikeijuille" :D



Hönttä,murut ja Jesse 37+3

täällä tosi huonosti nukuttu yö,veskissä joutuu juosta ja heti sen perään iskee hirvee jano.mikään asento ei meinaa käydä enää päikseen kun joka paikkaa jomottaa ja särkee.

eilisestä asti on ollut pieniä tuntemuksia,nippailuja ym.ja nyt on ruvennut paita kastumaan rintojen kohtaan,pakko ruveta varmaaan käyttämään liivinsuojia,niin ei tarvi katella ihmettelevien katseita kaupassa ja ulkoillessa kun kaks märkää läiskää loistaa paidassa.

mahoton vetelyys on iskenyt,äsken sain sentään pesukoneen pyörimää,pitäis vielä ruveta imuroimaan kämppää ja lähtä ulkoilemaan lasten kanssa.ensi viikolla pitäis lähteä lasten kanssa perhepuistoon launeelle lahteen,onneksi ei ole ihan hirveen pitkä matka,autolla ajelee täältä naapurikunnasta puolessa tunnissa,eväät mukaan jne.

viikonloppuna onneks pääsee hiustenleikkuuseen,miehen tytär aikasemmasta avioliitosta leikkaa mun ja pojan hiukset,täytyy pumpulin päästä siistinä alottamaa kerho.

eilen kävin shoppailemassa lisää liivinsuojia ym.

pitäis vielä osteskella siteitä ja apteekista hakea rasvaa ja pesuainetta.



mulla on hermot taas ukkoon mennyt,ei saa aikaseksi mitää,piru jos vielä käyttäytyy samoin ku vauva on syntynyt niin saa lähtä muutamaksi päiväksi evakkoon.eilen ilmoitti että on lähössä ruotsiin hommiin n.3 viikoksi tammikuussa.pääsee maistamaan yksinhuoltajuutta sitten.no voipi tehdä ihan hyvääki suhteellemme.

mutta nyt pitäis valua siivoilemaan,pakko päästä myös istuma-asennosta,paikat kipeytyy.

hyvää päivänjatkoa keijuille!

Kamalan huonosti nukuttu yö takana, aamulla heräsinkin järettömään päänsärkyyn, tuntui, että aivot pursuvat kohta korvista. Otin yhden Panadolin jä kömmin takaisin sänkyyn odottamaan sen vaikutusta että olo helpottuisi. Ja luinkas ollakaan, naapurissa alkoivat tehdä kaivurilla ja traktorilla pihatöitä jo ennen puolta seitsämää aamulla! Vähänkö syletti! Meinas tää mamma pistää vaatteet päälle ja lähtee laukomaan muutaman valitun sanan, mut jätin sitten väliin kuitenkii...



Gallup: Tuolla Av-palstalla oli eilen kysely, milloin tunsit olevasi rumimmillasi. En vastannut siihen, mutta se hetki tuli taas elävästi mieleeni! Se oli silloin, kun esikoisen synnytyksen jälkeen kävin suihkussa. Loisteputkivalaistus pesuhuoneessa paljasti peilistä näyn, jolle en tiennyt olisinko itkenyt vaiko nauranut! Maha roikkui tyhjänä pussina, tukka hiestä märkänä ja muutenkin likaisena harakanpesänä pään ympärillä, silmänaluset valvomisesta mustana, rinnat turpeina kuin Dolly Partonilla ja verisuonten verkosto risteilemässä ympäri kroppaani vihreinä, jälkivuoto pitkin reisiä... Se oli silloin se! Olo oli muuten ihan hyvä, pystyin liikkumaan suht normaalisti ja istumaankin episiotomista huolimatta. En miekään aloittanut aktiivista liikkumista kuin parin kuukauden päästä synnytyksestä ja niin meinasin tehdä nytkin. Joulukuussa salikortti ja aina sinne iltaisin, kun vaan pääsen ja siihen väliin vaunulenkit vauvan kanssa.



No nyt sitten siivoamaan ja sitten kyläilykierrokselle! Viikonloppua kaikille!



Niina ja pyöriäinen rv 35

Täällä yritetään puristaa viimeisiä työtehoja ulos. Tai pitää niitä vähän ensi viikollekin vielä säästää, mutta sitten alkaa " loma" !



Kiitos Kertulle kommentista uimiseen liittyen. Olen itsekin ajatellut niin, että uin järvessä ihan normaalisti, kunnes toisin todistetaan. Jospa sitä viikonloppuna ehtisi taas rannalle, mikäli syksy ei yks kaks ala...



OLOTILA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN: Minä tunsin itseni ihmeen ihmiseksi hetipian synnytyksen jälkeen. Tissit nyt olivat kuin kaksi valtavaa kiveä, joista ei mitään tihkunut ulos, vaikka päällänsä seisoi, mutta muuten oli aika simpsakka olo. Maha ei ollut mikään ihmeempi pussi, vaan sellanen pieni kumpare, jossa oli vain hiukan raskausarpia. Alapää oli niin hyvässä kuosissa, että pystyin istumaan ja käymään vessassa lähes normaalisti. Vuotoakaan ei tullut ämpäritolkulla.



Sitä paremmalla syyllä jännitän oloani nyt tämän kakkosen syntymän jälkeen. Raskausarpia on jo nyt triplasti viime kertaan verrattuna, ja koko olemus on muutenkin lösähtäneempi. Lantionpohjaa ei oo reenattu ja suonikohjut pullottaa... Voi olla aika ruusuinen olo sitten synnytyksen jälkeen. :) Kovin kovaa treeniä en aio tehdä pitkään aikaan, koska elimistö vaatii yllättävän pitkän ajan toipumiseen, muistaakseni yhtä pitkän kuin raskaus. Kevyempää liikuntaa pitää kyllä harrastaa, ja ahkerasti, ettei liho ja jäykisty tästä enempää. Imetys ei mua onnistunut soukentamaan viimeksikään.



Kaikki TAMPEREEN SEUDULLA asuvat, tsekatkaa eri pino paikallisille syyskeijuille!



Hyvää viikonloppua!



höyris 33+4

... Jospa minäkin kirjoittaisin jotain. Minulla on nyt korvatulehdus ja kurkku kipeä, joten en ole jaksanut kirjoitella (muutenkaan). Kauhean väsynyt on olo. Ja päätä on myös särkenyt kun täällä etelässä on tuota savua Venäjän metsäpalojen takia.



Vatsallaan on täällä myös tehnyt miel inukkua, mutt akun ei voi. Ja selällään nukkuminen ei ole enää kivaa. Mutta niinkin olen nukkunut kun olen ollut tarpeeksi väsynyt, niin olen nukahtanut siihen asentoon.

Kyljelläänkään ei ole niin hyvä nukkua kovin kauaa kun alkaa jomottaa, varmaan joku hermo? Ja lonkat rutisee. Täällä myös alapää vuotaa (Tenat).



Mitäs muuta täällä kysyttiin... En nyt muista. Mutta miehen kanssa tässä " havahduttiin" , että eihän tässä tosiaan enää kovin kauan ole La:aan, huih! =) Ja jos tehdään sektio niin on sitäkin vähemmän. Ei olla edes ostettu vauvalle vielä sänkyä. Kaksoten rattaista olen myös haaveillut, mutta odotan alennusmyyntejä.



En ehdi nyt turista muutta, kun poika 1v vaatii ruokaa ja vaipan vaihtoa. Maanantaina minulla on taas neuvola ja otetaan verikoe vasta-aineista. :/



Hyvää viikonloppua!! =)



T.Rose74 34+6

Minäkin ajattelin taas kirjoitella vähän kuulumisia.

Onpas muuten vilkastunut tämä syyskeijujen pino selvästi, mukavaa!:)

Ens tiistaina mulla on sitten vihdoin synnytystapa-arvio Kättärillä, jolloin päätetään sektiopäivästä. Mikäli se tehdään tasan viikoilla 39, on mulla h-hetkeen 3 viikkoa enää, ohhoh! En vielä ihan ole täysin tajunnut, että meillä tulee olemaan niinkin pian jo kolme lasta...Ollaan nimittäin ostettu juuri talo ja kaikki vapaa-aika on mennyt remontin suunnittelussa yms. muuttoon liittyvissä asioissa. Saas nähdä kuinka viime tippaan muutto menee, vai keretäänkö edes ennen vaavin syntymää.

Omasta voinnista: vauva painaa ylävatsaa jo tosi paljon, joten hengenahdistuksessa ja ruoansulatusvaivoissa löytyy:( Ja kuten niin monen muunkin, munkin yöt ovat todella levottomia jatkuvan hikoilun ja vatsan tielläolon johdosta. Muutenkaan ei uni tule niinkuin ennen. Ja kaiken huipuksi musta tuntuu että meidän pojat koittelee äitään oikein kunnolla nyt kun alkaa viimeiset viikot olla käsillä. Jatkuvaa tappelua ja kitinää joka päivä, hohhoijjaa!:(

Mutta mukavaa viikonloppua kaikille, jokohan kohta joku alkaisi jakaantumaan?



Rv 36+0

Mun on ihan pakko ollut saada suklaajäätelöä missä on suklaapalasia. Ja Fazerin marjapiirakkaa. Ja suolaista, kuten oliiveja ja sipsejä. että näin... :)

Mulle kertyi viimeksikin reilusti raskauskiloja, jotain 22, ja niistä noin puolet lähti pois varmaankin parin ekan viikon aikana. Ja se kyllä tuntui! Muistan, kun ravasin rappusia yläkertaan ihan riemuissani siitä keveyden tunteesta! Kunto oli kyllä kaikkea muuta kuin hyvä, sen huomasin, kun lähdin ekalle kunnon vaunulenkille, pari kilometriä suuntaansa neuvolaan, ja tuntui, että henki loppuu ensimmäiseen ylämäkeen. Mutta asianlaita korjaantui hyvinkin pian, kun vaunulenkeistä tuli päivittäisiä. Minulla alapään kanssa ei ollut mainittavia ongelmia, kun tikkejä oli vain kaksi ja heti pystyin liikkumaan ja olemaan aika normaalisti. Vuotoa kestikin sitten 11 viikkoa...ei ole ihan tavallista tietääkseni, mulla pitkittyminen johtui kohtuun jääneestä kudoksesta, joka lopuksi kaavittiin pois. No, ja maha oli todella kamala alussa, mutta yllättävän äkkiä pieneni siedettäväksi. Ja tissit oli kaiken kuviteltavissa olevan ulkopuolella, kaksi kivikovaa jalkapalloa.



Kiitos Femmamma, kun selvensit tuota raskausdiabeetikon (juu, kai mun täytyy sellaiseksi sitten identifioitua) aamupala-asiaa. Meidän neuvolan terkkari ei osannut oikein selittää näitä hiilarijuttuja ymmärrettävästi ja olen ollut ihan ymmyrkäisenä että mitä mun nyt oikein pitää ja ei pidä syödä ja mikä logiikka tässä pätee. Huuh, todella toivon, että sokeriongelmat jää tähän raskauteen - mulla tekee aika tiukkaa ajatella ja kytätä syömisiäni näin tarkkaan, muistaa lääkkeet ja mittaukset minuutin tarkkuudella jne. Tuntuu, että koko syömisestä on kadonnut kaikki ilo. Karkista luopuminen ei ole itse asiassa tehnyt tiukkaakaan, kai se on ollut vaan paha tapa eikä varsinainen riippuvuus.



Olin eilen pikkureissulla tuolla 110 km etelämpänä, ja hetken harkinnan jälkeen sairaalakassi lähti mukaan tavaratilaan. Vähän nauratti, mutta johan tässä on näitä viikkoja. Enkä voi ottaa sitä riskiä, että hartaudella pakattu kassini onkin h-hetkellä väärässä paikassa! En ylipäänsä ymmärrä, miten selviäisin esim. maidon noususta ilman omia kunnon liivejäni ja liivinsuojiani - viimeksi se oli täysi kaaos, kun niitä suojia oli ihan liian vähän ja ainokaiset liivit märkinä koko ajan.



Njoammil 37+2

Rose,mokoma,nyt alkas tekeen suklaapalajätskiä ihan hirmusti mieli :P



Tuossa pakatessa oon kuunnellut masusta kuuluvaa hassua napsumista,ihan hölmön kuulosta,mutta se kuuluu niin selvästi,etten voi kuvitella sitä ääntä. Ihankuin kuminauhaa venyttäis ja päästäis irti tai sit kielellä napsuttais kitalakee vasten,vaikeee kuvailla,mutta jos jollain teillä kuuluu samanlaista,niin tiedätte varmasti mitä ääntä tarkoitan! Ja nyt vaan mietin,MISTÄ se ääni tulee???



*lähtee jatkaan pakkaamista ja kuunteleen lisää napsumista*



Ps. Vai johtuuko se helteen pimentämästä päästä...hmmm...

Miunkin maha naksuu...:) Se on sellainen tosi pieni, mutta kuitenkin selvästi kuuluva ääni. En tajuu, mistä se kuuluu! Enkä oo sitä kehdannut miehellekään kertoa, johan se laittaisi miut vuodelepoon, kun olis varma miun seonneen lopullisesti. Kellään tietoa, mistä ääni tulee?

Mulla napsaa napa kans!!! Tai pikemminkin ritisee. Ja arvatkaapa kuinka monesti olen hädissäni miettiny että nytkö meni lapsivedet! Mulla on aiemmissa raskauksissa menny lapsivedet ensin korkeelta ja sillon kuuluu pieni napsahdus tai risahdus. Sit puolisen tuntia myöhemmin pamahtaa (kuin vauva potkasis tosi lujaa ja kuulus ääni) ja lotisee kaikki. Mietin vaan että onko se jotakin venymisen ääntä vai mitä. En ole siihe muuten kiinnittäny huomiota, mutta nukkumaan mennessä tuollaset risahukset hätkäyttää kyllä.



Tämäpä on tänään fiksannut vaunut valmiiksi, vain vauva puuttuu!!



Mieliteoista on ollu puhetta

esikoisen aikaan söin kilotolkulla appelsiineja ja mars patukoita ,

toisen aikaan join pullokaupalla Light Cocista (siis aivan addiktio hiilihappoon) ja enempi teki mieli suolasta syömistä kuin makeata,

nyt maistuu meetvursti ruisleipä paksuilla tuorekurkku siivuilla ja yleisestikin ruisleipä himottaa.



Noista mieliteoistahan on joskus veikkailtu sukupuoltakin, makeanhimo kuulema tyttöä ja suolasen poikaa enteilis ja itellä on ainakin toistaseks pitäny paikkansa, mutta eipä tuon metukkaleivän perusteella kyllä vaaleansinisiä kannata lähteä ostelemaan ;)



Tajusin just tänään että reippaan viikon päästä olis se 37rv uä!!! Että ei sinne enää kamalasti aikaa olekaan..Mutta siitä synnytykseen voi hyvinkin olla vielä 3vkoa, meikäläisen tapauksessa hiukan ylikin. Mutta kiva välietappi tuokin.



JA vaikka yöni nukuin kerrankin hyvin, näin monesti unia lapsiveden tihkumisesta, jatkuvasti istuin unessa pöntöllä paperi kourassa tutkimassa onko se lapsivettä vai verta.



Tänään huomasin myös se, että käveleminen alkaa tuntua lonkissa, on astellessa hyvin " irtonainen" olo, eli liitokset on löystyneet sieltäkin. Onhan ne kipuillu nukkuessa ja kauan.



Minjuska

Mie kuvittelin kans,et päässä jo viiraa,kun en oo aiemmin tämmöstäkään mahastani kuullut. Joten napsutaan nyt sitten oikein porukalla :D

Olipa mukava huomata et piias on mukana kehissä! :) Ne sun oireet oli niin huolestuttavan kuulosia ja kun olet aina niin aktiivinen täällä,ja yht äkkiä oli aivan hiljasta,tottahan säikähdin...



Mulla on ollu tänään hyvä päivä,niin hyvä että leivoin pullaa! Hiki kyllä valui ja tein sellasen mokan et unohin rasvan taikinasta kokonaan.Ihmettelin et miten tästä näin kovahko tuli.Siinä vaiheessa huomasin kun kurkkasin liinan alle et kuinkas se taikina on kohonnu.Olihan se kohonnut,sulatin voin ja yritin saada sekaan.No hyviä pullia niistä kuitenkin tuli.Olen muuten huomannut aiempien synnytysten jälkeen et olen omituisen hajamielinen.Mistähän sellanenkin johtuu..?



Olen ollut tänään jopa myös niin energinen et ihan tosissaan olen suunnitellu mustikkaan lähtöä! Jos illalla sen verran viilenis et kävis vähän piirakka marjoja poimimassa,vähän tulee vesi kielelle jo ajatellessa tuoretta mustikkapiirakkaa...outoja mielitekoja.Mukava et välillä on tällaisia parempiakin päiviä.



Jos jotakin huolettaa oma kroppa synnytyksen jälkeen,niin kyllä se luonto ainakin minun kohdalla on asian aina niin hoitanut,et kun on ihanan vauvan saanu ei ole ollut juuri omalla ulkomuodolla merkitystä,ainakaan aivan heti.Kyllähän se kuulostaa karmealta kun rupeaa ajatteleen,miten pullataikina maha roikkuu,tissit on valtavat ja maito valuu...yms.kaikkea mahdollista...Tuli mieleen miten kaverille oli käyny kun oli menny saunaan eka kertaa kotona synnytyksen jälkeen isompien lastensa kanssa,niin sellanen eskari ikänen oli kysynyt että millon äiti tuo toinen vauva syntyy tuolta sun mahasta...Positiivista!?!



Mulla tuli jo ekalta kamalat raskaus arvet ja muistan miten järkyttynyt serkkutyttöni oli kun loppuraskaudessa jossain yhteydessä näki paljaan mahani:" hyi,kauheeta,mitä nuo on,aivan kamalan näkösiä.." Oli jo aivan aikuinen ihminen ;) Sellasta se voi olla!



Joku vakuutus edustaja porisee tuol keittiössä miehen kans ja rouva vaan koneella näpyttelee,hoitakoon mies noi hommat. ;)



Jeps,mutta nyt se ukko-kulta huutelee muakin tuonne keittiöön joten mun mentävä on...



-syksynmarjatar-

On ollut hauska lukea synnytyksestä toipumis -gallupin vastauksia. Palasin minäkin hieman maan pinnalle simsalabim-toipumisesta haaveilujeni kanssa. ;) Minua ei niinkään huoleta ylimääräiset jäävät kilot, raskausarvet tai ulkomuoto - ne ovat yhdentekeviä ja tavallaan " kunniamerkkejä" raskaasta urakasta. Sen sijaan odotan sitä hetkeä kun vaavinmöhkäle ei enää ahdista masua, kevyempää olotilaa ja jopa sitä frisbee-massua.



Hyvä kuulla kokemuksia varsinkin rintojen pinkeydestä, enpä ensisynnyttäjänä ole tullut edes ajatelleeksi asiaa. Jotenkin kuvittelin, että pääsen heti nukkumaan masulteni kun vaavi on syntynyt. Noh, muutaman viikon päästä minullakin taitaa olla oma toipumis-kertomus kerrottavana. :)



Orenji & pieni rv 33+4

Olen jostakin lukenut, että tuo naksahtelu olisi aika yleistä ja ääni tulisi vaavin nivelten poksumisesta. Voi olla, että höpisen omianikin, mutta tällainen käsitys minulla on.



Orenji