Käynnistetty synnytys vauvan koon takia?
Laitoin tän myös odotuspuolelle, mut kertaus on opintojen äiti...
Eli: Ihan vaan kyselisin tuota otsikon asiaa teiltä tuon kokeneet, et millä viikoilla teillä synnytys on käynnistety ja millaisilla kokoarvioilla?
Itsellä olis pelkopolin kokoarvio reilun 2 viikon päästä, koska tästäkin on tulossa iso kuten esikoisesta (4480g ja pahat repeämät).Mut viimeisen viikon aikana on alkanut ahdistaa todella pahasti. Asutaan 3. kerroksessa hissittömässä talossa, ja portaiden kiipeämiseen menee tosi reippaasti aikaa. Joka paikkaan sattuu ja särkee tauotta. En saa nukuttua kuin pari tuntia yössä, ja kääntyminenkin tuntuu pahalta. Rv mulla on nyt 35+1, ja muutama viikko sit neuvolassa sekä terkkari et lääkäri sanoi et jos ei tietäis niin veikais mulla olevan viikkoja enempi, kun kokeilivat vauvaa mahan päältä.
Mietin vain onko ihan turhaa jos maanantaina soitan Tyksiin ja pytäisin päästä lääkärin puheille pelkopolin puolelle ja mahd. aiemmin kokoarvioon? Tiedän kyllä et raskaus ei oo koskaan helppo, mut tässä raskaudessa ollu muutenkin komplikaatioita, ja mitä lähemmäs synnytys tulee, sitä enemmän pelottaa toi koko. En jaksa kuin nukkua ja syödä, paitsi kaupassa on pakko käydä, sinnekin kävelen mun vauhdilla tunnin... (Ei,en omista autoa eikä oo lähellä muita jotka kävis.) Olo on todella ahdistava sekä fyysisesti että henkisesti. :_|
Määitte & Mini08 35+1
Kommentit (7)
Itse huomasin että kannattaa olla tiukkana ja sanoa sekä neuvolassa että sairaalassa että haluaa käynnistyksen jo vko 38 mikä on ihan mahdollista.
Minulla itselläni eka 3600 toinen 4700 ! ja tämä kolmas 3200. Tokan synnytyksen jälkeen sanoin heti kolmatta odottaessa että jos tätä kolmatta arvioidaa vähänkään isoksi niin haluan käynnistyksen jo hyvissä ajoin. Toka iso synyti vko 39 luomusti ja kokoarvio meni pahasti pieleen. Pojan piti olla 3500 mutta olikin reilusti isompi. Seurakuksena solisluun murtuma vauvalla ja muutenkin pahoin murjotun näköinen. Itse olin tiukka kolmannen kohdalla. Sanoin heti että arviot on arvioita. Jos on kerran mennyt arvio pieleen niin miksei voisi mennä uudelleenkin. Eli kävin vko 35 jälkeen arviossa kaksi kertaa. vko 38 arvioitiin 3200 mutta en uskonut. Jorvissa ihana lääkäri sanoi että otetaan sisään sitten ja käynnistellään tableteilla. Sain jäädä sisään ja kuinka ollakkaan synnytys käynnistyi ihan itse. Eli viikkoja oli siis 38+1. Synnytys oli helppo ja nopsa ja arvio piti kuin pitikin paikkaansa. Mutta tämä vika-arvio tehtiin siis toisessa etelä-suomen sairaalassa. Puolen kilon heitot on kai ihan mahdollisia mutta ei ihan yli kilon kuitenkaan.
Mutta kiteytettynä, ole tiukkana, itse äiti tietää olostaan ja kehostaan parhaiten. Jos tuntuu että vauva olisi iso niin ei muuta kuin käynnistystä vaatimaan. Tsemppiä !!!!
Toisen lapsemme vika-arvio tehtiin toisessa sairaalassa kuin jorvissa. Miksi sitä nyt peittelemään, eli lohjan sairaala oli kyseessä tässä toisessa. Mutta sairaaloita nyt verratakseni vielä niin Jorvi oli kyllä paras ultrauksissa. Myös kätilöopistolta kokemuksia ekassa.
Meillä on 2 lasta ja kolmatta odotellaan. Ensimmäinen oli 40+6 synnyttyään 4080g ja painoarvio sille päivälle 4030g. Toinen oli jo viikolla 34 vastasyntyneen kokoinen ja käynnistys sovittiin viikolle 38+0. Syntyi 38+1 ja kokoa oli 4,2 kiloa. Syntymäpäivän painoarvio oli 4,4-4,6kg reilusti mitattuna. Nyt kolmannen kohdalla on itsestäänselvyys että menen äitipolille kokoseurantaan ja jos siltä näyttää niin käynnistetään. Kaikki lapset ovat syntyneet Lohjalla ja toisin kuin lukija2005 minulla on sieltä sekä painoarvioista että lääkäreistä pelkästään hyvää sanottavaa. Taitaa tuo painoarvion onnistuminen olla vähän ultraajastakin kiinni.
Mä kävin tänään TYKSissä ja olisin halunnut päästä raskaudesta eroon mahdollisimman pian. Sanoivat mulle sieltä että eivät lähde käynnistämään, ellei vauvan tai äidin terveys ole vaarassa. Itse olen ollut lähes kävelykyvytön viikolta 17 asti. Tänään viikkoja on 36+2. Hoitaja siellä oli ihan inhimillinen ja selvästi ymmärsi tilanteeni, mutta lääkäri oli tosi nyrpeä ja antoi vaan kontrolliajan viikolle 39. Hoitaja oli vanhempi, lääkäri nuori. Neuvolassa aion sanoa ens viikolla että toivon käynnistystä viikolle 38 tai sitten sektiota samalle viikolle. Laitapa Määitte mulle postia, vastasitkin yhteen mun viestiin aiemmin...
Mulla hyvin samoja tunteita mun raskauden lopussa; mä en voinut nukkua kuin ehkä pari tuntia yössä, olin aivan loppu, maha ihan hirveen iso ja mua oli jo viikon supistellut usein ja kivuliaasti. Ja eniten mua mietitytti vauvan iso koko, mä tiesin sen olevan ISO. Lääkärit ei uskoneet mua. Neuvolan lääkäri ultrasi vauvan kooksi rv 37 3,6kg. Synnärillä lääkäri ja kokenut kätilö arvioivat 3,4 kg ultralla, mutta sanoivat, että ei oo niinkään iso. Mä en vieläkään uskonut. Harjoittelija sitten taas sanoi vaan mun mahan ison koon takia, et iso vauva on tulossa.
Kaikki lääkärit oli sitä mieltä, että käynnistystä en saa vauvan koon takia. Sain käynnistyksen oman fyysisten ja henkisten voimien loputtua viikolla 37. Vauva oli 4kg. Mahtui juuri ja juuri, solisluu murtui ja oli mustelmilla ja verensokeri oli liian matala, joten joutui lastenosastolle moneksi päiväksi. Viikkokin ja ei ois vauva enää mahtunut luonnollista tietä ulos.
Mielipiteet vaihtelee lääkäreittäin, et saako käynnistyksen vaan vauvan ison koon takia ja harmi, että täällä päin he ovat sitä vastaan. Mä aion silti vaatia sitä ensi kerralla (sanokoot kokoarviot mitä vaan), jos musta tuntuu, että vauva on iso.
erityisesti *MangoMille* että voi €%(=!!! noita lääkäreitä ja niiden arvioita! Mikähän jättilainen olisi ollut kyseessä jos olisivat venanneet jonnekin 42+3 viikoille?! Kyllä mä ymmärrän, että ajatellaan vauvan parasta eikä siksi haluta käynnistää liian aikaisin, mutta jösses eikai murtuneet solisluut yms ole yhdenkään lapsen paras, vaikka sanottaisiinkin piutpaut äitien repeämille yms.
Mulla on kokemusta itsellä noista pieleenmenneistä arvioista (ihan vaan juu kättärillä), reilun puoli kiloa heitti alakanttiin. Ei siitä onneksi mitään ongelmaa aiheutunut, mutta opinpahan sitten ettei siihen kannata ihmeemmin luottaa. Kokeneen kätilön "käsikopelo" jo synnytyksen käynnistyttyä oli muuten paljon lähempänä totuutta, samoin sen arvio pituudesta!
*Määittelle* jaksuja tapella, eiköhän se pikkuinen saada sieltä pian jo ulos
:D
Ja jonkinverran tutulta myös.
Mulla oli esikoisen odotuksen loppupuolella sikamaisia kipuja ja jokin hermo joutui aika ajoin puristuksiin sillä seurauksella, että oikea jalka yksinkertaisesti meni alta. Kompuroin siis hitaasti kävellen ja olo oli surkea.
Meille odotettiin isohkoa vauvaa ja lopulta synnytys käynnistettiinkin rv40+2, uudenvuoden päivänä 2005. Lääkäri päätti käynnistyksestä, koska vauva oli kokoarvion mukaan jo melko iso ja mun lantio kohtuullisen kapea. vauva syntyikin sitten rv40+3 eli seuraavana päivänä mitoin 4210g ja 53cm vastaten arviota täysin. Vauvalla oli käsi koukussa rinnan päällä ja hän jäi siitä kiinni joten syntyi imukupin avulla.
Lääkäri oli sitä mieltä, että oli hyvä jo käynnistää koska muutaman päivän päästä vauva ei olisi sieltä enää mahtunut ollenkaan.
En tiedä onko turhaa soittaa Tyksiin, koska en tiedä miten siellä asiaan suhtautuisivat. Mulle ei ainakaan tuolloin annettu TAYS:ssa mahkuja käynnistykseen kuin vasta noilla viikoilla vaikka tosiaan kipeä olinkin enkä päässyt kipujen takia edes lääkärin tutkimuspöydältä ylös vaan kätilö ja mies joutui nostamaan mut.
Tsemppiä sulle kuitenkin kovasti ja hurjasti voimia loppumetreille!!!
Jepuli rv27